Julkaistu: 18.9.2020

Vaihtotase alijäämäinen toisella neljänneksellä, ulkomainen nettovarallisuusasema heikkeni

Vaihtotase oli alijäämäinen vuoden 2020 toisella neljänneksellä. Maksutaseen mukaisen tavaraviennin arvo laski 12 prosenttia ja tavaratuonnin arvo 20 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan neljännekseen verrattuna. Palveluvienti laski puolestaan 28 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan neljännekseen verrattuna. Ensitulon tili kääntyi alijäämäiseksi. Ulkomainen nettovarallisuusasema heikkeni. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen maksutase ja ulkomainen varallisuusasema -tilastosta.

Vaihtotase ja tavaroiden ja palveluiden tase

Vaihtotase ja tavaroiden ja palveluiden tase

Vaihtotase

Vuoden 2020 toisella neljänneksellä vaihtotase oli 0,8 miljardia euroa alijäämäinen. Tavaroiden ja palveluiden tase oli 0,3 miljardia euroa ylijäämäinen. Vaihtotaseen alaeristä ensitulon tili oli 0,3 miljardia euroa alijäämäinen ja tulojen uudelleenjaon tili 0,8 miljardia euroa alijäämäinen.

Tavarat ja palvelut

Maksutaseen mukainen kauppatase oli 1,0 miljardia euroa ylijäämäinen vuoden 2020 toisella neljänneksellä. Edellisen vuoden vastaavalla neljänneksellä kauppatase oli 0,2 miljardia alijäämäinen. Palvelutase oli 0,7 miljardia euroa alijäämäinen vuoden 2020 toisella neljänneksellä.

Maksutaseen mukainen tavaravienti oli 13,8 miljardia euroa vuoden 2020 toisella neljänneksellä eli tavaravienti laski 12 prosenttia verrattuna viime vuoden vastaavaan neljännekseen. Tavaratuonti oli 12,8 miljardia euroa eli tavaratuonti laski 20 prosenttia vuodentakaisesta neljänneksestä. Vuoden 2020 toisella neljänneksellä palveluvienti laski 28 prosenttia ja palvelutuonti 22 prosenttia verrattuna edellisen vuoden vastaavaan neljännekseen. Palveluvienti oli 5,7 miljardia euroa ja palvelutuonti 6,4 miljardia euroa.

Tarkemmat maksutaseen mukaiset vienti- ja tuontiluvut palveluerittäin ja alueittain löytyvät tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppa -tilastosta vuodesta 2013 alkaen. Tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppa -tilastossa on myös eritelty Tullin lukuihin tehtävät lisäykset ja poistot, joiden avulla päästään maksutaseen mukaiseen tavarakauppaan.

Ensitulo toisella neljänneksellä

Vuoden 2020 toisella neljänneksellä omaisuustuloja maksettiin nettomääräisesti Suomesta 0,4 miljardia euroa, kun ulkomailta Suomeen maksettiin omaisuustuloja 4,9 miljardia euroa ja Suomesta ulkomaille 5,3 miljardia euroa. Nettomääräisesti Suomesta ulkomaille maksettiin eniten omaisuustuloja arvopaperisijoitusten korkojen ja osinkojen muodossa, 1,6 miljardia euroa. Ulkomailta Suomeen sen sijaan maksettiin eniten omaisuustuloja toisella neljänneksellä suorien sijoitusten muodossa, 1,1 miljardia.

Tulojen uudelleenjaon tili oli 0,8 miljardia euroa alijäämäinen vuoden 2020 toisella neljänneksellä.

Vaihtotase ja tavaroiden ja palveluiden tase, 12 kk liukuva summa

Vaihtotase ja tavaroiden ja palveluiden tase, 12 kk liukuva summa

Rahoitustase ja ulkomainen nettovarallisuusasema

Arvopaperisijoitukset heikensivät ulkomaista nettovarallisuusasemaa

Vuoden 2020 toisella neljänneksellä Suomella oli bruttosaamisia 844,6 miljardia euroa ulkomailta ja bruttovelkoja 846,6 miljardia euroa. Ulkomainen nettovarallisuusasema, eli saamis- ja velkakannan erotus, oli siten -2,0 miljardia euroa, kun velkoja oli saamisia enemmän. Bruttosaamiset pienenivät johdannaiskantojen ja muiden sijoitusten kantojen laskun johdosta. Bruttovelat sen sijaan kasvoivat, joka johtui pääosin sijoituskantojen kasvusta arvopaperisijoituksissa.

Ulkomainen nettovarallisuusasema laski edelliseltä neljännekseltä, jolloin ulkomainen nettovarallisuusasema oli 3,8 miljardia euroja. Ulkomaisen nettovarallisuusaseman laskusta rahoitustaloustoimet selittivät 2,2 miljardia, kun taas hinta- valuuttakurssimuutokset ja muut luokitusmuutokset 3,5 miljardia euroa.

Arvopaperisaamiset- ja velat kasvoivat

Sijoituslajeittain tutkittuna eniten saamisia ulkomailta vuoden 2020 toisen neljänneksen lopulla oli arvopaperisijoituksien muodossa. Arvopaperisaamiset kasvoivat merkittävästi edeltävästä neljänneksestä. Vuoden 2020 toisen neljänneksen lopussa arvopaperisaamisia oli 328,1 miljardia euroa, kun edeltävällä neljänneksellä saamisia oli 313,7 miljardia euroa. Kantojen muutos selittyy lähes täysin arvopaperien hinnanmuutoksilla. Arvopaperisaamisista 129,7 miljardia euroa oli joukkovelkakirjoissa ja rahamarkkinapapereissa ja 198,4 miljardia euroa osakkeissa ja sijoitusrahastosaamisissa.

Arvopaperisijoitusten osuus on suurin myös ulkomaisissa veloissa. Arvopaperivelkoja oli vuoden 2020 toisen neljänneksen lopulla 414,5 miljardia euroa ja myös arvopaperivelkojen kanta kasvoi hinnanmuutosten myötä merkittävästi edeltävästä neljänneksestä, jolloin arvopaperivelkojen kanta oli 386,8 miljardia euroa. Arvopaperivelkoja oli eniten joukkovelkakirjojen ja rahamarkkinapapereiden muodossa, joita oli 276,4 miljardia toisen neljänneksen lopussa..

Ulkomainen nettovarallisuusasema neljänneksittäin

Ulkomainen nettovarallisuusasema neljänneksittäin

Kun ulkomaista nettovarallisuusasemaa tutkitaan sijoituslajeittain, nähdään että suurimmat nettosaamiset olivat suorissa sijoituksissa ja muissa sijoituksissa, kun taas suurimmat nettovelat olivat arvopaperisijoitusten muodossa. Vuoden 2020 toisen neljänneksen lopussa nettosaamiset kasvoivat eniten muissa sijoituksissa, joissa nettosaamiset olivat 19,3 miljardia euroa. Suorien sijoitusten nettosaamiset olivat 56,0 miljardia euroa. Arvopaperisijoitusten nettovelka oli 86,4 miljardia euroa. Arvopaperisijoitusten nettovelat selittyvät joukkovelkakirjojen ja rahamarkkinapapereiden 146,8 miljardin nettovelalla. Osake- ja sijoitusrahasto-osuuksissa saamiset olivat 60,3 miljardia velkoja suuremmat.

Pääomaa virtasi nettomääräisesti ulkomailta Suomeen

Vuoden 2020 toisella neljänneksellä pääomaa virtasi nettomääräisesti ulkomailta Suomeen 2,2 miljardia euroa. Pääomaa virtasi ulkomailta Suomeen nettomääräisesti eniten arvopaperisijoitusten muodossa 8,6 miljardia euroa, joista 5,2 miljardia euroa selittyy joukkovelkakirjojen ja rahamarkkinapapereiden velan kasvulla. Muina sijoituksina pääomaa virtasi nettomääräisesti Suomesta ulkomaille 5,2 miljardia euroa. Lisäksi suorina sijoituksina pääomaa virtasi Suomesta ulkomaille nettomääräisesti 1,6 miljardia euroa.

Sosiaaliturvarahastoilla suurimmat nettosaamiset

Kun nettovarallisuusasemaa tutkitaan sijoittajasektoreittain, eniten ulkomaisia nettosaamisia, 142,4 miljardia euroa, oli sosiaaliturvarahastoilla, joista merkittävimpiä ovat työeläkelaitokset. Sosiaaliturvarahastojen nettosaamisista 114,0 miljardia euroa oli osakkeiden ja sijoitusrahastojen muodossa ja 25,0 miljardia rahamarkkinapapereiden ja joukkovelkakirjalainojen muodossa. Sosiaaliturvarahastojen nettosaamiset  kasvoivat edeltävältä neljännekseltä ennen kaikkea osake- ja sijoitusrahastovarallisuuden hinnanmuutosten myötä. Nettovelkoja oli eniten muilla rahalaitoksilla, 133,8 miljardia euroa. Rahalaitosten nettovarallisuusasema heikkeni 2020 ensimmäisestä neljänneksestä arvopaperisijoituksien nettovelan kasvun myötä.


Lähde: Maksutase ja ulkomainen varallisuusasema, Tilastokeskus

Lisätietoja: Hanna Björklund 029 551 3296, Johannes Nykänen 029 551 3641, maksutase@tilastokeskus.fi

Vastaava osastopäällikkö: Mari Ylä-Jarkko

Julkaisu pdf-muodossa (357,5 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Liitetaulukot

Laatuselosteet

Päivitetty 18.9.2020

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Maksutase ja ulkomainen varallisuusasema [verkkojulkaisu].
ISSN=2342-3463. 2. vuosineljännes 2020. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 20.10.2020].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/mata/2020/42/mata_2020_42_2020-09-18_tie_001_fi.html