Etusivu > Tilastot > Muuttoliike > 2016 > Vuosikatsaus > Koulutettujen Suomen kansalaisten maastamuutto suurempaa kuin maahanmuutto

Julkaistu: 18.12.2017

Koulutettujen Suomen kansalaisten maastamuutto suurempaa kuin maahanmuutto

Tilastokeskuksen mukaan vähintään toisen asteen tutkinnon suorittaneiden Suomen kansalaisten maastamuutto on ollut suurempaa kuin maahanmuutto viime vuosikymmenen aikana. Muuttotappion suunta on ollut kasvava vuoden 2009 jälkeen. Vähintään alimman korkea-asteen tutkinnon suorittaneissa vuosittainen muuttotappio on suurentunut suhteellisen maltillisesti vuoden 2009 jälkeen. Sen sijaan aivan viime vuosina toisen asteen tutkinnon suorittaneiden joukossa vuosittainen muuttotappio on lisääntynyt nopeasti. Ainakin osittain tämä liittynee suomalaisnuorten lähtöön ulkomaille suorittamaan opintojaan.

Yli 18-vuotiaiden Suomen kansalaisten nettomaahanmuutto koulutusasteen mukaan 2005–2016

Maahan- ja maastamuuttaneissa eniten 25–29-vuotiaita

Maahanmuuttaneista 25–29-vuotiaita oli 6 407 vuonna 2016, mikä oli 18 prosenttia kaikista maahanmuuttaneista. Edellä mainitussa ikäryhmässä miehiä oli hieman enemmän kuin naisia, 56 prosenttia ikäryhmästä. Vain 75-vuotiaissa ja sitä vanhemmissa maahanmuuttaneissa naisten osuus on hieman suurempi kuin miesten.

Lähes kaksi kolmasosaa kaikista maahanmuuttaneista oli 15–39-vuotiaita. Näistä miehiä oli yli puolet, 57 prosenttia. Myös kaikista maahanmuuttaneista miesten osuus oli vähän suurempi kuin naisten, 56 prosenttia.

Maastamuuttaneissakin 25–29-vuotiaita oli eniten, mutta paljon vähemmän kuin maahanmuuttaneissa. Maastamuuttaneita 25–29-vuotiaita oli 2 971, mikä oli 16 prosenttia Suomesta muuttaneista. Ero maahanmuuttoon oli 3 436 henkeä.Toisin kuin maahanmuutossa, 25–29-vuotiaissa maastamuuttaneissa oli enemmän naisia kuin miehiä. Naisia oli maastamuuttajista 57 prosenttia.

Maastamuuttaneista 59 prosenttia oli 15–39-vuotiaita. Päinvastoin kuin maahanmuutossa maastamuutossa naisia oli 15–39-vuotiaista enemmistö, 55 prosenttia. Kaikista maastamuuttaneista naisilla oli niukka enemmistö, 51 prosenttia.

Koska miehiä muutti maahan paljon enemmän kuin naisia ja maastamuuttojen määrä jakautui sukupuolten kesken lähes tasan, Suomen saamasta muuttovoitosta 64 prosenttia koostui miehistä. Tämä vastaa 10 699 miestä. Miesten muuttovoitosta 15–39-vuotiaiden osuus oli 76 prosenttia. Vastaava osuus naisilla oli 60 prosenttia.

Koko muuttovoitossa oli eniten 25–29-vuotiaita, yhteensä 3 436 henkilöä. Tämän ikäryhmän osuus muuttovoitosta oli viidesosa. 25–29-vuotiaista oli miehiä 2 321, mikä oli 22 prosenttia miesten muuttovoitosta. Naisilla vastaavan ikäryhmän osuus naisten muuttovoitosta oli hieman pienempi, 18 prosenttia naisten muuttovoitosta. Molemmilla sukupuolilla 25–29-vuotiaden osuus muuttovoitossa oli suurinta.

Maahanmuutto sukupuolen ja iän mukaan 2016

Maastamuutto sukupuolen ja iän mukaan 2016

Kuntien välinen muutto vilkasta

Aluetyypistä riippumatta kuntien välinen muuttoliike on ollut vilkasta viimeisen noin 20 vuoden aikana. Kaupunkimaisista kunnista on muutettu vilkkaammin kuin taajaan asutuista ja maaseutukunnista, silti kummankin aluetyypin muuttoliikkeen kehitys on ollut hyvin samanlaista. Talouden taantuma hillitsi muuttamista vuosina 2008–2009 ja 2013–2014. Tyypillistä ajanjaksolle on taloudellisten suhdanteiden mukaan aaltoileva lievästi nouseva trendi.

Kuntien välisen muuton lähtömuuttoalttius kunnan kaupunkimaisuuden mukaan 1997–2016

Kun tarkastellaan lähemmin muuton suuntautumista aluetyypin mukaan ikäryhmittäin, niin ei ole uutta, että muutto taajaan asutuista ja maaseutumaisista kunnista kaupunkimaisiin kuntiin on paljon vilkkaampaa kuin päinvastainen muutto. Maan talouden taantuma hillitsi muuttamista vuosina 2008–2009 kaupunkimaisista kunnista taajaan asuttuihin ja maaseutumaisiin kuntiin alle 45-vuotiailla. Erityisesti taantuma vähensi em. suuntaista muuttamista perheissä, joissa oli 0–4-vuotiaita lapsia. Vuoden 2009 jälkeen muuttoliike hieman elpyi muutamaksi vuodeksi, erityisesti 0–14 ja 25–44–vuotiaiden ikäryhmissä. Muuttoliikkeen vilkkaus ei ole saavuttanut vuoden 2007 lukemia myöskään suhteellisesti eniten muuttavilla eli 15–24-vuotiaiden ikäryhmässä.

Lähtömuuttoalttius ikäryhmittäin kaupunkimaisista kunnista taajaan asuttuihin ja maaseutumaisiin kuntiin 1997–2016

Taajaan asutuista ja maaseutumaisista kunnista kaupunkimaisiin kuntiin suuntautuneen muuton notkahdus vuodesta 2007 vuoteen 2009 oli tyypillisesti eri ikäryhmissä paljon vähäisempi kuin päinvastaisessa muutossa. Esimerkiksi perheiden, joissa oli 0–4-vuotiaita lapsia, muuttoalttius kaupunkimaisista kunnista taajaan asuttuihin ja maaseutumaisiin kuntiin väheni 21 prosenttia, kun päinvastainen muuttoalttius väheni vain 10 prosenttia. Lisäksi vuoden 2010 jälkeen muutto taajaan asutuista ja maaseutumaisista kunnista kaupunkimaisiin kuntiin on kaikissa ikäryhmissä ylittänyt vuoden 2007 lähtömuuttoalttiuden.

Lähtömuuttoalttius ikäryhmittäin taajaan asutuista ja maaseutumaisista kunnista kaupunkimaisiin kuntiin 1997–2016

Ulkomaalaistaustaiset kasvattavat kaupunkimaisten kuntien muuttovoittoa

Kaupunkimaisten kuntien kasvanut muuttovoitto koostuu suurelta osin siitä, että syntyperältään ulkomaalaistaustaisia muuttaa maahan kaupunkimaisiin kuntiin paljon enemmän kuin niistä maasta pois. Kaupunkimaisten kuntien ulkomaalaistaustaisten kokonaismuuttovoitto on viime vuosina ollut kolmin- tai jopa lähes nelinkertainen verrattuna kaupunkimaisten kuntien suomalaistaustaisten muuttovoiton suuruuteen.

Kaupunkimaisten kuntien muuttovoitto ulkomaalaistaustaisten maassamuutosta ja siirtolaisuudesta oli yhteensä 17 614 muuttajaa ja kaikki maakunnat olivat voitollisia vuonna 2016. Kokonaismuuttovoitosta Uudenmaan maakunnan osuus oli selvästi suurin, 61 prosenttia ja muiden maakuntien osuudet jakautuivat 0,1:n ja 5,9:n prosentin välille. Kainuun osuus muuttovoitosta oli pienin.

Kaupunkimaisten kuntien kokonaisnettomuutto suomalaistaustaisista oli myös voitollinen, 3 817 henkeä, mutta kaikkien maakuntien kaupunkimaiset kunnat eivät saaneet muuttovoittoa vuonna 2016. Muuttovoittoa saivat eniten Pirkanmaa, 2 357 muuttajaa, ja Uusimaa, 1 585 muuttajaa, minkä lisäksi muiden yhdeksän voitollisen maakunnan voitot vaihtelivat Lapin 12:sta Varsinais-Suomen 679:ään. Muuttotappiollisten kahdeksan maakunnan tappiot vaihtelivat Kainuun 110:stä Kymenlaakson 644:ään.

Viime vuosina kaupunkimaisten kuntien maassamuuton voitto on vuosi vuodelta suurentunut. Muuttovoittoa on kuitenkin pienentänyt suomalaistaustaisten maastamuutto kaupunkimaisista kunnista, joka on ollut suurempaa kuin maahanmuutto kaupunkimaisiin kuntiin.

Kaupunkimaisten kuntien kokonaisnettomuutto¹ ja kuntien välisen muuton nettomuutto syntyperän mukaan 1997–2016

1. Kokonaisnettomuutto on nettomaassamuuton ja nettomaahanmuuton summa.

Lähde: Muuttoliike 2016. Tilastokeskus

Lisätietoja: Matti Saari 029 551 3401, Nikander Timo 029 551 3250, info@stat.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma

Julkaisu pdf-muodossa (340,4 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.

• Tietokantataulukot ja niiden muuttujat
• Arkistoidut taulukot

Liitetaulukot

• Liitetaulukko 1. Lähtömuuttoalttius ikäryhmittäin kaupunkimaisista kunnista kaupunkimaisiin sekä taajaan asuttuihin ja maaseutumaisiin kuntiin 1997 - 2016, kuntien välinen muuttoliike (18.12.2017)
• Liitetaulukko 2. Lähtömuuttoalttius ikäryhmittäin taajaan asutuista ja maaseutumaisista kunnista kaupunkimaisiin tai taajaan asuttuihin ja maaseutumaisiin kuntiin 1997 - 2016, kuntien välinen muuttoliike (18.12.2017)
• Liitetaulukko 3. Kaupunkimaisten kuntien nettomaassamuutto syntyperän mukaan 1997 - 2016, kuntien välinen muuttoliike (18.12.2017)
• Liitetaulukko 4. Kaupunkimaisten kuntien kokonaisnettomuutto syntyperän mukaan 1997 - 2016 (18.12.2017)

Kuviot

• Liitekuvio 1. Nettomaahanmuutto sukupuolen ja iän mukaan 2016 (18.12.2017)

Laatuselosteet

• Laatuseloste, muuttoliike 2016 (18.12.2017)

---

Päivitetty 18.12.2017