Tästä tilastosta on olemassa uudempi julkaisu

Tuorein julkaisu: Neljännesvuositilinpito 2019, 3. vuosineljännes

Muutoksia kansantalouden neljännesvuositilinpidon laskentamenetelmiin

Kansantalouden neljännesvuositilinpidossa otetaan toukokuussa 2010 käyttöön uusi tietojärjestelmä, joka mahdollistaa entistä parempien laskentamenetelmien hyödyntämisen. Uusiin laskentamenetelmiin perustuvat tiedot julkaistaan 9.6.2010. Menetelmämuutokset aiheuttavat pieniä tarkentumisia kansantalouden neljännesvuositilinpidon aikasarjojen tietoihin vuodesta 1990 alkaen.

Kansantalouden neljännesvuositilinpito laaditaan Suomessa ns. epäsuoralla laskentatavalla. Tämä tarkoittaa, että tietoja ei muodosteta lähdeaineistoista summaamalla ja lisäämällä näin saatuun raakatietoon erilaisia korjauksia, kuten useimmissa tilastoissa tehdään. Sen sijaan tiedot muodostetaan lähdeaineistoindikaattoreista ja kansantalouden vuositilinpidon tasoista matemaattisten ja tilastotieteellisten laskentamenetelmien avulla. Epäsuoraa laskentatapaa käytetään neljännesvuositilinpidon laatimiseen useimmissa maissa, koska tarpeeksi kattavia lähdeaineistoja koko kansantaloudesta ei ole saatavilla neljännesvuosittain.

Muuttuvat menetelmät

Kansantalouden neljännesvuositilinpidon laskentaprosessin keskeisimmät laskentavaiheet ovat aikajärjestyksessä: lähdeaineistoindikaattorien muodostaminen, täsmäytys, ekstrapolointi, deflatointi, ketjutus ja kausitasoitus.

Näistä täsmäytyksen, ekstrapoloinnin ja deflatoinnin menetelmiä tai laskentatapoja muutetaan uuden tietojärjestelmän myötä.

Tärkeimmät muutokset ovat seuraavat:

  • täsmäytys vuositilinpidon tasoihin tehdään nyt suoraan lähdeaineistojen indikaattoriaikasarjoille, kun aikaisemmin täsmäytys kohdistui ekstrapoloimalla muodostettuun neljännesvuositilinpidon aikasarjaan
  • ekstrapolointimenetelmä vaihdetaan vuositason Benchmark-to-indicator -suhteeseen perustuvaksi, kun aikaisemmin käytettiin edellisen vuoden vastaavan neljänneksen Benchmark-to-indicator -suhdetta
  • arvonlisäyksen toimialakohtaiset deflaattorit/hintaestimaatit muodostetaan nyt tuotetason hintatietoja painottamalla, kun aikaisemmin käytettiin pääosin yhtä hintaindeksiä jokaista sektori/toimiala-yhdistelmää kohti.

Benchmark-to-indicator tarkoittaa tässä yhteydessä kansantalouden tilinpidon arvon suhdetta lähdeaineistoindikaattorin arvoon.

 

Tavoitteena laadukkaammat aikasarjat

Kun indikaattorisarjat täsmäytetään suoraan kansantalouden vuositilinpidon tasoihin ja ekstrapolointimenetelmä muutetaan vuositason Benchmark-to-indicator -suhteeseen perustuvaksi, saadaan kansantalouden neljännesvuositilinpidon aikasarjat noudattamaan paremmin laskennassa käytettyjen lähdeaineistoindikaattorien neljännesvuosittaista kehitystä.

Uusien täsmäytys- ja ekstrapolointimenetelmien johdosta talouden käännepisteet voidaan paikantaa entistä tarkemmin ja luotettavammin niin kuluvana vuonna kuin aiempinakin vuosina.

Uusi deflaattorien muodostamismenetelmä on yhtenevä kansantalouden vuositilinpidon kanssa ja tuottaa siten hintaestimaatteja, jotka ovat lähempänä vuositilinpidon hintoja. Tällöin myös kansantalouden neljännesvuositilinpidon arvonlisäyksen ja bruttokansantuotteen volyymiestimaatit ovat tarkempia ja lähempänä toteutuvia vuositilinpidon volyymitietoja.

Käypähintaisten sarjojen laskeminen

Täsmäytys

Lähdeaineistoista haetaan jokaiselle taloustoimelle/toimialalle indikaattorisarja, joka täsmäytetään suhteellista Denton-menetelmää1) käyttäen vastaavaan vuositilinpidon taloustoimeen/toimialaan. Täsmäytys voidaan tehdä koko aikasarjalle 1990Q1 alkaen viimeisimpään vuositilinpidon vuoteen saakka. Suhteellinen Denton-menetelmä perustuu BI (Benchmark-to-Indicator) suhteisiin ja pyrkii säilyttämään indikaattorin neljännesvuosittaisen kehityksen mahdollisimman hyvin täsmäytetyssä aikasarjassa.

Uuden tietojärjestelmän suunnitteluvaiheessa tutkittiin ja testattiin myös regressiomallinnukseen perustuvia täsmäytysmenetelmiä Eurostatin ECOTRIM-ohjelmistoa käyttäen, mutta suhteellinen Denton-menetelmä todettiin paremmaksi Kansantalouden neljännesvuositilinpidon tarpeisiin. Suhteellinen Denton-menetelmä on itse asiassa matemaattisesti optimaalinen täsmäytysmenetelmä, jos tavoitteena on nimenomaan säilyttää indikaattorin kehitys mahdollisimman hyvin täsmäytetyssä aikasarjassa.

Ekstrapolointi

Viimeisimmät neljännesvuositilinpidon arvot, joille ei vielä ole vuositilinpidon tietoa, lasketaan nyt ekstrapoloimalla indikaattorin avulla käyttäen viimeisintä vuositason BI-suhdetta. BI-suhde on tällöin viimeisin vuositilinpidon luku jaettuna saman vuoden indikaattoriarvojen summalla. Ekstrapolointi tapahtuu siten, että indikaattorin neljännesarvo laskettavalla neljänneksellä kerrotaan tällä vuositason BI-suhteella. Ekstrapoloimalla joudutaan laskemaan tällöin maksimissaan viisi neljännestä (esimerkiksi kesäkuun 2010 julkaisun yhteydessä 2009Q1-2010Q1).

Vanhassa laskentamenetelmässä ekstrapoloitiin täsmäytettyjä neljännesvuositilinpidon arvoja eteenpäin käyttäen indikaattorin muutosta vuoden takaisesta (IQ/IQ-4). Ekstrapoloidut neljännesvuositilinpidon arvot täsmäytettiin Denton-menetelmällä vuositilinpidon tasoihin vuositilinpidon valmistuttua. Vanhan laskentamenetelmän heikkoutena oli se, että jos ekstrapolointi tehtiin yhdellekin neljännekselle kerran "väärin" (indikaattorin arvot saattavat tarkentua ekstrapolointihetken jälkeen), tai ekstrapoloitua lukua muutettiin tasapainotuksen yhteydessä, niin kaikki seuraavien vuosien vastaavat neljännekset "kumuloivat" tuon saman "virheen" tai korjauksen. Näin käy, koska ekstrapoloimalla jo aikaisemmin ekstrapoloitua lukua tehdään itse asiassa ketjutettua aikasarjaa. Ajan saatossa aikasarjan neljännesjakauma (eli kausivaihtelu) voi siten vääristyä pahastikin, jolloin aikasarjaa ei voi enää käyttää neljänneskehityksen ja talouden käännepisteiden analysointiin.

Lisäksi ekstrapolointi käyttäen indikaattorin muutosta vuoden takaisesta tuottaa indikaattorin kehityksestä poikkeavan aikasarjan viimeisimmille vuosineljänneksille, mikäli täsmäytettyjen arvojen neljännesjakauma viimeisen täsmäytetyn vuoden osalta eroaa indikaattorin neljännesjakaumasta. Tämä vaikeuttaa suhdannetilanteen tulkintaa viimeisimpien, eli yleensä niiden tärkeimpien vuosineljännesten osalta.

Volyymisarjojen laskeminen2)

Deflatointi

Täsmäytetyistä ja ekstrapoloiduista käypähintaisista aikasarjoista muodostetaan edellisen vuoden keskihintaiset aikasarjat deflatoimalla. Deflatointi tehdään jakamalla käypähintaiset neljännesarvot hintaindeksin muutoksella edellisen vuoden keskipisteluvusta3). Toimialoittaiset deflaattorit arvonlisäyksen deflatointia varten muodostetaan painottamalla tuotteittaisia tuotoksen hintaindeksejä tarjonta- ja käyttötaulujen avulla.

Vanhassa laskentamenetelmässä jokaisen sektori/toimiala-yhdistelmän tuotokselle muodostettiin deflaattori yhtä hintaindeksiä käyttäen. Esim. teollisuuden toimialoilla deflaattori oli vastaavan toimialan tuottajahintaindeksi, joka yleensä mittaa lähinnä tuotettujen tavaroiden hinnan kehitystä. Viime vuosina teollisuuden toimialat ovat alkaneet enenevässä määrin tuottaa myös palveluja, jolloin yhteen hintaindeksiin perustuva deflatointi saattaa tuottaa huonoja hinta- ja volyymiestimaatteja. Lisäksi hintaindeksien perusvuodet saattavat olla jo vanhoja, jolloin indeksin painorakennekin on ajastaan jäljessä.

Uudessa deflaattorien muodostusmenetelmässä käytetään jokaisen 138 arvonlisäyksen sektori/toimialadeflaattorin muodostamiseen useamman eri tuotteen hintatietoa, jotka painotetaan saman tai uusimman tarjonta- ja käyttötauluista saatavan vuoden painorakenteen mukaisesti. Tuotteittaista deflaattorien muodostusmenetelmää käytetään myös Kansantalouden vuositilinpidossa. Kansantalouden tilinpidon tarjonta- ja käyttötauluissa on lähes tuhat tuotetta, joista jokaiselle on määritelty sen hintakehitystä parhaiten kuvaava hintaindeksi tms. hintatieto. Uusi arvonlisäyksen deflaattorien muodostusmenetelmä koskee Kansantalouden neljännesvuositilinpidon neljänneksiä 2004Q1 alkaen. Vanhemmat deflaattorit vuosien 1990-2003 osalta eivät ole muuttuneet juurikaan. Kesäkuun 2010 julkistuksen deflaattorit 2007Q1-2010Q1 arvonlisäykselle on laskettu vuoden 2007 tarjonta- ja käyttötaulujen painorakenteella.

Samassa yhteydessä luovutaan ns. kaksoisdeflatoinnista, eli välituotekäyttöä ei estimoida enää erikseen käyvin tai edellisen vuoden hinnoin. Välituotekäytölle ei ole olemassa luotettavia neljännesvuosittaisia arvo- tai volyymi-indikaattoreita ja pelkkä hintatietoihin pohjautuva estimointi on osoittautunut tehottomaksi arvonlisäysestimaattien osuvuuden kannalta.

Edellisen vuoden keskihintaiset volyymit täsmäytetään deflatoinnin jälkeen vuositilinpitoon pro rata-menetelmällä, eli jokaista saman vuoden neljännestä nostetaan tai lasketaan samassa suhteessa. Volyymien täsmäytysmenetelmä ei muutu.

Ketjutus

Täsmäytetyt edellisen vuoden keskihintaiset aikasarjat ketjutetaan annual overlap-menetelmällä viitevuoden 2000 mukaisiksi volyymisarjoiksi, kuten ennenkin. Ketjutetut volyymisarjat täsmäävät automaattisesti vuositilinpitoon mikäli ketjutuksessa käytetyt käypähintaiset ja edellisen vuoden hintaiset aikasarjat on ensin täsmäytetty.

Kausitasoitus

Kausitasoitus tehdään Demetra ohjelmalla TRAMO/SEATS -menetelmää käyttäen, kuten ennenkin.

1) Suhteellisen Denton-menetelmän laskentakaava löytyy IMF:n QNA Manuaalin kappaleesta 6 sivulta 87 (kaava 6.3). Samasta kappaleesta löytyy esimerkkejä annual-BI ekstrapoloinnista (esim. Example 6.1 s. 85 tai Example 6.A2.1 s.110): http://www.imf.org/external/pubs/ft/qna/2000/Textbook/ch6.pdf

2) Neljännesvuositilinpidon volyymimenetelmistä löytyy vertailua IMF:n QNA manuaalin kappaleesta 9: http://www.imf.org/external/pubs/ft/qna/2000/Textbook/ch9.pdf.

3) Deflaattori saadaan siis kaavalla: DQ = PQ/(PY-1), missä P on hintaindeksin pisteluku tai euromääräinen hintatieto. Tällöin volyymi on: FPQ = CPQ / DQ, missä CP on neljännesvuositilinpidon (täsmäytetty) käypähintainen arvo.

Tarkempaa tietoa kansantalouden neljännesvuositilinpidon menetelmistä löytyy:

Lisätietoja: Pasi Koikkalainen (09) 1734 3332, Samu Hakala (09) 1734 3756


Päivitetty 9.6.2010

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Neljännesvuositilinpito [verkkojulkaisu].
ISSN=1797-9749. 1. vuosineljännes 2010, Muutoksia kansantalouden neljännesvuositilinpidon laskentamenetelmiin . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 6.12.2019].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/ntp/2010/01/ntp_2010_01_2010-06-09_men_001.html