Tästä tilastosta on olemassa uudempi julkaisu

Tuorein julkaisu: Neljännesvuositilinpito 2019, 4. vuosineljännes

1. Vienti ja asuinrakennusinvestoinnit vetivät Suomen talouden kasvuun toisella neljänneksellä

Bruttokansantuotteen volyymi kasvoi huhti-kesäkuussa 1,9 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Työpäiväkorjattu bruttokansantuote oli 3,7 prosenttia suurempi kuin vuoden 2009 toisella neljänneksellä. Käyvin hinnoin laskettuna työpäiväkorjattu bruttokansantuote kasvoi 5,4 prosenttia vuoden takaisesta.

Kausitasoitettu bruttokansantuotteen volyymi oli suurimmillaan vuoden 2008 toisella neljänneksellä, jonka jälkeen se putosi hyvin nopeasti etenkin vuoden 2008 viimeisellä ja vuoden 2009 ensimmäisellä neljänneksellä. Taantuman pohja näyttää asettuvan vuoden 2009 toiselle neljännekselle. Sen jälkeen bruttokansantuote on jälleen hitaasti kasvanut ja on nyt suurin piirtein samalla tasolla kuin vuonna 2006.

Kuvio 1. Bruttokansantuotteen kausitasoitetun volyymin tarkentuminen Neljännesvuositilinpidon julkaisuissa

Kuvio 1. Bruttokansantuotteen kausitasoitetun volyymin tarkentuminen Neljännesvuositilinpidon julkaisuissa

Myös muut Euroopan taloudet ovat pikku hiljaa toipumassa taantumasta. Vuoden toisella neljänneksellä bruttokansantuote kasvoi Eurostatin kokoamien ennakotietojen mukaan EU-alueella 1,0 prosenttia edellisestä neljänneksestä ja 1,9 prosenttia vuoden takaisesta.

1.1. Tuotanto

Alkutuotannon, eli maa-, metsä- ja kalatalouden, arvonlisäyksen volyymi oli toisella neljänneksellä 4,2 prosenttia suurempi kuin edellisellä neljänneksellä ja 17,3 prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin. Varsinkin metsätalouden arvonlisäys kasvoi selvästi vuoden takaiseen verrattuna.

Teollisuuden tuotanto kasvoi jälleen toisella neljänneksellä heikon ensimmäisen neljänneksen jälkeen. Arvonlisäys oli 3,2 prosenttia suurempi kuin edellisellä neljänneksellä ja 7,8 prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin. Teollisuuden kasvu tuli nyt ensisijaisesti puu- ja paperiteollisuudesta, jossa arvonlisäystä kertyi 17,9 prosenttia enemmän kuin edellisellä neljänneksellä ja 21,8 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten. Metalliteollisuudessa (ml. sähkö- ja elektroniikkateollisuus) arvonlisäys kasvoi 6,4 prosenttia edellisestä neljänneksestä ja 5,2 prosenttia vuoden takaisesta. Metalliteollisuuden kasvutoimialoja olivat erityisesti metallien jalostus ja laivanrakennus. Muun tehdasteollisuuden arvonlisäys pysyi edellisen neljänneksen tasolla, mutta oli 3,4 prosenttia vuoden takaista suurempi.

Rakentamisen arvonlisäyksen volyymi kääntyi toisella neljänneksellä kasvuun pitkän alamäen jälkeen. Huhti-kesäkuussa tuotanto kasvoi 2,8 prosenttia edellisestä neljänneksestä ja 5,7 prosenttia vuoden takaisesta.

Palvelutoimialojen arvonlisäys kasvoi 0,8 prosenttia edellisestä ja 1,9 prosenttia vuoden takaisesta neljänneksestä. Kaupan arvonlisäys oli 2,4 prosenttia suurempi kuin edellisellä neljänneksellä ja 5,4 prosenttia suurempi kuin vuosi sitten. Kuljetus-, varastointi ja tietoliikennepalvelut kasvoivat 2,7 prosenttia edellisestä neljänneksestä ja 6,2 prosenttia vuoden takaisesta. Kiinteistö- ja liike-elämän palveluiden arvonlisäys kasvoi 0,4 prosenttia edellisestä neljänneksestä, mutta laski 0,5 prosenttia vuoden takaisesta.

Kaikkien toimialojen yhteenlasketun arvonlisäyksen volyymi kasvoi kaksi prosenttia edellisestä neljänneksestä ja 3,8 prosenttia vuoden takaisesta.

1.2. Tuonti, vienti, kulutus ja investoinnit

Kokonaiskysyntä kasvoi 2,8 prosenttia edellisestä neljänneksestä ja 3,7 prosenttia vuoden takaisesta. Etenkin vienti sekä asuinrakennusinvestoinnit lisäsivät kysyntää.

Kuvio 2. Bruttokansantuotteen ja kysyntäerien muutokset edellisestä neljänneksestä (kausitasoitettu, viitevuoden 2000 hinnoin)

	Kuvio 2. Bruttokansantuotteen ja kysyntäerien muutokset edellisestä neljänneksestä (kausitasoitettu, viitevuoden 2000 hinnoin)

Viennin volyymi kasvoi huhti-kesäkuussa 12,6 prosenttia edellisestä neljänneksestä ja oli 6,1 prosenttia suurempi kuin vuosi sitten. Vertailua edelliseen neljännekseen vaikeuttaa maaliskuulle ajoittunut satama-ahtaajien työselkkaus. Tavaroiden vienti kasvoi 16,2 prosenttia edellisestä neljänneksestä ja palveluiden vienti 3,4 prosenttia. Tuonnin volyymi kasvoi 6,6 prosenttia edellisestä neljänneksestä ja oli 3,7 prosenttia suurempi kuin vuosi sitten. Tavaroiden tuonti kasvoi 7,8 prosenttia edellisestä neljänneksestä, mutta palveluiden tuonti väheni 1,2 prosenttia.

Ensimmäisen neljänneksen tuonnin muutos (tavarat ja palvelut yhteensä) tarkentui -4,4 prosenttiin edellisestä neljänneksestä ja -5,9 prosenttiin vuoden takaisesta, kun edellisessä julkaisussa vastaavat muutokset olivat -2,7 % ja -4,5 %. Viennin volyymin muutos ensimmäisellä neljänneksellä tarkentui -13,1 prosenttiin edellisestä neljänneksestä ja -5 prosenttiin vuoden takaisesta, kun edellisessä julkaisussa vastaavat muutokset olivat -11 % ja -2,2 %. Tuonnin ja viennin tiedot saattavat tarkentua huomattavasti.

Yksityisen kulutuksen volyymi kasvoi toisella neljänneksellä 0,8 prosenttia edellisestä neljänneksestä ja 2,6 prosenttia vuoden takaisesta. Kestävien kulutustavaroiden ostot lisääntyivät huomattavasti toisella neljänneksellä, kun autokauppa piristyi ja kodinelektroniikkaa hankittiin ilmeisesti jalkapallon MM-kisojen innoittamana. Julkisten kulutusmenojen volyymi laski sekä edelliseen että vuoden takaiseen neljännekseen verrattuna.

Investointien volyymi kasvoi toisella neljänneksellä 2,5 prosenttia edellisestä neljänneksestä ja 0,6 prosenttia vuoden takaisesta. Rakennusinvestoinnit kasvoivat 3,5 prosenttia edellisestä neljänneksestä ja 6,6 prosenttia vuoden takaisesta. Asuinrakennusinvestoinnit olivat toisella neljänneksellä voimakkaassa kasvussa volyymin noustessa 11,4 prosenttia edellisestä neljänneksestä ja 33,5 prosenttia vuoden takaisesta. Kone-, laite- ja kuljetusvälineinvestointien volyymi supistui 3,8 prosenttia edellisestä neljänneksestä ja 11,1 prosenttia vuoden takaisesta. Yksityiset investoinnit lisääntyivät 2,5 prosenttia edellisestä neljänneksestä, mutta julkiset investoinnit vähenivät 1,1 prosenttia.

1.3. Työllisyys, palkat ja kansantulo

Työllisyystilanteessa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia toisella neljänneksellä. Työllisten määrä lisääntyi 0,4 prosenttia edellisestä neljänneksestä, mutta työllisiä oli 0,4 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Kansantaloudessa tehtyjen työtuntien määrä kasvoi 0,3 prosenttia edellisestä neljänneksestä ja 1,9 prosenttia vuoden takaisesta. Etenkin teollisuuden ja kaupan toimialojen työtunnit ovat lisääntyneet vuoden takaiseen verrattuna, mihin teollisuudessa vaikuttanee lomautusten väheneminen ja kaupassa aukioloaikojen pidentyminen. Neljänneksellä oli työpäiviä yksi enemmän kuin vuotta aiemmin.

Työttömyysaste oli huhti-kesäkuussa Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan 9,6 prosenttia. Viime vuoden vastaavana aikana työttömyysaste oli sama.

Kansantalouden nimellinen palkkasumma kasvoi huhti-kesäkuussa 1,1 prosenttia edellisestä neljänneksestä ja 2,4 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna (ei sisällä työsuhdeoptioita). Toimintaylijäämä (netto), joka vastaa liikekirjanpidossa karkeasti liikevoittoa, kasvoi käyvin hinnoin 29 prosenttia vuoden takaisesta. Bruttokansantulo oli käyvin hinnoin 5,3 prosenttia suurempi kuin vuosi sitten.

1.4. Käytettävissä olleet tiedot

Neljänneksen ennakkotiedot perustuvat 26.8.2010 käytettävissä olleisiin lähdetietoihin talouskehityksestä.

Vuositason tiedot vastaavat 15.7.2010 julkaistuja kansantalouden tilinpidon tietoja. Vuoden 2010 kolmatta neljännestä koskevat kansantalouden tiedot julkaistaan 9.12.2010, jolloin myös aiempia neljänneksiä tarkennetaan. Neljännesvuositiedot tarkentuvat kunnes vuositilinpidon lopulliset tiedot julkaistaan noin kahden vuoden viiveellä. Kausitasoitetut ja trendiaikasarjat tarkentuvat aina uusien havaintojen myötä riippumatta alkuperäisen aikasarjan tarkentumisesta.

Laatuseloste on nähtävissä Tilastokeskuksen sivuilla: http://tilastokeskus.fi/til/ntp/laa.html

Kansantalouden neljännesvuositilinpidon uusista menetelmistä kerrotaan tarkemmin erillisessä menetelmätiedotteessa: http://tilastokeskus.fi/til/ntp/men.html

Kaupan (G) viitevuoden hintaisen arvonlisäysaikasarjan kausitasoitusmalliin on lisätty tasomuutos vuoden 2009 ensimmäiselle neljännekselle vuositilinpidon tarkentumisesta johtuen. Lisätietoja kausitasoitusmenetelmästä: http://tilastokeskus.fi/til/tramo_seats_fi.html


Lähde: Kansantalouden tilinpito 2010, 2. neljännes. Tilastokeskus

Lisätietoja: Pasi Koikkalainen (09) 1734 3332, Samu Hakala (09) 1734 3756, kansantalous.suhdanteet@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Ari Tyrkkö


Päivitetty 8.9.2010

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Neljännesvuositilinpito [verkkojulkaisu].
ISSN=1797-9749. 2. vuosineljännes 2010, 1. Vienti ja asuinrakennusinvestoinnit vetivät Suomen talouden kasvuun toisella neljänneksellä . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 29.2.2020].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/ntp/2010/02/ntp_2010_02_2010-09-08_kat_001_fi.html