Tästä tilastosta on olemassa uudempi julkaisu

Tuorein julkaisu: Neljännesvuositilinpito 2020, 3. vuosineljännes

1. Investoinnit kasvattivat taloutta ensimmäisellä neljänneksellä, tuoteveroja kertyi mukavasti

Bruttokansantuotteen volyymi kasvoi tammi-maaliskuussa 0,8 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Työpäiväkorjattu bruttokansantuote oli 5,5 prosenttia suurempi kuin vuoden 2010 viimeisellä neljänneksellä. Käyvin hinnoin laskettuna työpäiväkorjattu bruttokansantuote kasvoi 9,7 prosenttia vuoden takaisesta.

Tuoteverojen tariffikorotukset näkyvät ensimmäisen neljänneksen verokertymässä, joka oli 20 prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin.

Vuosina 2008 ja 2009 koetun voimakkaan taantuman pohjakosketus näyttää asettuvan vuoden 2009 toiselle neljännekselle. Sen jälkeen bruttokansantuote on jälleen hitaasti kasvanut ja on nyt suurin piirtein samalla tasolla kuin vuonna 2007.

Kuvio 1. Bruttokansantuotteen kausitasoitetun volyymin tarkentuminen Neljännesvuositilinpidon julkistuksissa

Kuvio 1. Bruttokansantuotteen kausitasoitetun volyymin tarkentuminen Neljännesvuositilinpidon julkistuksissa

Myös muut Euroopan taloudet ovat toipumassa taantumasta. Vuoden ensimmäisellä neljänneksellä bruttokansantuote kasvoi Eurostatin kokoamien ennakkotietojen mukaan EU-27 -alueella 0,8 prosenttia edellisestä neljänneksestä.

1.1. Tuotanto

Alkutuotannon, eli maa-, metsä- ja kalatalouden arvonlisäyksen volyymi oli ensimmäisellä neljänneksellä 3,8 prosenttia pienempi kuin edellisellä neljänneksellä ja 1,6 prosenttia pienempi kuin vuotta aiemmin.

Teollisuuden tuotanto laski hieman ensimmäisellä neljänneksellä. Arvonlisäys oli 0,3 prosenttia pienempi kuin edellisellä neljänneksellä, mutta 8,7 prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin. Puu- ja paperiteollisuudessa arvonlisäystä kertyi 2 prosenttia vähemmän kuin edellisellä neljänneksellä, mutta 9,4 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten. Metalliteollisuudessa (ml. sähkö- ja elektroniikkateollisuus) arvonlisäys pieneni 1,5 prosenttia edellisestä neljänneksestä, mutta kasvoi 13,5 prosenttia vuoden takaisesta. Muun tehdasteollisuuden arvonlisäys oli 0,8 prosenttia edellistä neljännestä ja 5,5 prosenttia vuoden takaista suurempi.

Rakentamisen arvonlisäyksen volyymi kasvoi viime vuonna jokaisella vuosineljänneksellä ja kasvu jatkui myös kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Tammi-maaliskuussa tuotanto kasvoi 0,6 prosenttia edellisestä neljänneksestä ja 6,6 prosenttia vuoden takaisesta.

Palvelutoimialojen arvonlisäys kasvoi prosentin edellisestä neljänneksestä ja 4,1 prosenttia vuoden takaisesta neljänneksestä. Kaupan arvonlisäys oli 0,2 prosenttia suurempi kuin edellisellä neljänneksellä ja 6,6 prosenttia suurempi kuin vuosi sitten. Kuljetus-, varastointi ja tietoliikennepalvelut kasvoivat 0,6 prosenttia edellisestä neljänneksestä ja 7,6 prosenttia vuoden takaisesta. Kiinteistö- ja liike-elämän palveluiden arvonlisäys kasvoi prosentin edellisestä neljänneksestä ja 4,7 prosenttia vuoden takaisesta.

Kaikkien toimialojen yhteenlasketun arvonlisäyksen volyymi kasvoi 0,4 prosenttia edellisestä neljänneksestä ja 5 prosenttia vuoden takaisesta.

1.2. Tuonti, vienti, kulutus ja investoinnit

Kokonaiskysyntä kasvoi ensimmäisellä neljänneksellä 1,9 prosenttia edellisestä neljänneksestä ja 8,2 prosenttia vuoden takaisesta. Etenkin investoinnit lisäsivät kysyntää. Viennin kehitys oli puolestaan heikkoa.

Kuvio 2. Bruttokansantuotteen ja kysyntäerien muutokset edellisestä neljänneksestä (kausitasoitettu, käyvin hinnoin)

Kuvio 2. Bruttokansantuotteen ja kysyntäerien muutokset edellisestä neljänneksestä (kausitasoitettu, käyvin hinnoin)

Viennin volyymi pieneni tammi-maaliskuussa 4,8 prosenttia edellisestä neljänneksestä, mutta oli 15,9 prosenttia suurempi kuin vuosi sitten. Tavaroiden vienti supistui 2,6 prosenttia edellisestä neljänneksestä ja palveluiden vienti 9 prosenttia. Tuonnin volyymi kasvoi 2,2 prosenttia edellisestä neljänneksestä ja oli 11,9 prosenttia suurempi kuin vuosi sitten. Tavaroiden tuonti kasvoi 0,2 prosenttia edellisestä neljänneksestä ja palveluiden tuonti 10,1 prosenttia.

Yksityisen kulutuksen volyymi pysyi edellisen neljänneksen tasolla, mutta kasvoi 2,3 prosenttia vuoden takaisesta. Julkisten kulutusmenojen volyymi kasvoi 0,7 prosenttia edellisestä neljänneksestä ja 1,2 prosenttia vuoden takaisesta.

Investointien volyymi kasvoi ensimmäisellä neljänneksellä 2,6 prosenttia edellisestä neljänneksestä ja 9,8 prosenttia vuoden takaisesta. Rakennusinvestoinnit kasvoivat 2,2 prosenttia edellisestä neljänneksestä ja 10,7 prosenttia vuoden takaisesta. Kone-, laite- ja kuljetusvälineinvestointien volyymi kasvoi 3,6 prosenttia edellisestä neljänneksestä ja 7,6 prosenttia vuoden takaisesta. Yksityiset investoinnit lisääntyivät 2,4 prosenttia edellisestä neljänneksestä ja julkiset investoinnit 8,8 prosenttia.

1.3. Työllisyys, palkat ja kansantulo

Työllisten määrä kasvoi ensimmäisellä neljänneksellä 0,3 prosenttia edellisestä neljänneksestä ja työllisiä oli 0,8 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Kansantaloudessa tehtyjen työtuntien määrä kasvoi niin ikään 0,3 prosenttia edellisestä neljänneksestä ja 0,9 prosenttia vuoden takaisesta.

Työttömyysaste oli tammi-maaliskuussa Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan 8,6 prosenttia. Viime vuoden vastaavana aikana työttömyysaste oli 9,3 prosenttia.

Kansantalouden nimellinen palkkasumma kasvoi tammi-maaliskuussa 1,7 prosenttia edellisestä neljänneksestä ja 5,5 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna. Toimintaylijäämä (netto), joka vastaa liikekirjanpidossa karkeasti liikevoittoa, kasvoi käyvin hinnoin 22 prosenttia vuoden takaisesta. Bruttokansantulo oli käyvin hinnoin 9,7 prosenttia suurempi kuin vuosi sitten.

1.4. Käytettävissä olleet tiedot

Neljänneksen ennakkotiedot perustuvat 25.5.2011 käytettävissä olleisiin lähdetietoihin talouskehityksestä.

Vuositason tiedot 1990-2009 vastaavat 28.1.2011 julkaistuja kansantalouden tilinpidon tietoja lukuun ottamatta ulkomaisia taloustoimia (vienti, tuonti, ensitulot ulkomailta), jotka tarkentuessaan voivat poiketa vuositilinpidon tiedoista. Vuoden 2010 tiedot ovat tarkentuneet lähes kaikkien taloustoimien osalta ja poikkeavat siten 1.3.2011 julkaistuista tiedoista. Vuoden 2011 toista neljännestä koskevat kansantalouden tiedot julkaistaan 5.9.2011, jolloin myös aiempia neljänneksiä tarkennetaan.

Neljännesvuositiedot voivat täsmäytys- ja kausitasoitusmenetelmistä johtuen tarkentua hieman koko aikasarjan osalta jokaisen julkistuksen yhteydessä. Suurimmat tarkentumiset tapahtuvat kuitenkin neljänneksen julkistusta seuraavan 2-3 vuoden aikana, koska vuositilinpidon lopulliset tiedot julkaistaan noin kahden vuoden viiveellä tilastovuoden päättymisestä. Kausitasoitetut ja trendiaikasarjat tarkentuvat aina uusien havaintojen myötä riippumatta alkuperäisen aikasarjan tarkentumisesta.

Laatuseloste on nähtävissä Tilastokeskuksen sivuilla: http://www.tilastokeskus.fi/til/ntp/laa.html . Kansantalouden neljännesvuositilinpidon menetelmäkuvaus: http://tilastokeskus.fi/til/ntp/men.html .


Lähde: Kansantalouden tilinpito 2011, 1. neljännes. Tilastokeskus

Lisätietoja: Pasi Koikkalainen (09) 1734 3332, Samu Hakala (09) 1734 3756, kansantalous.suhdanteet@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Ari Tyrkkö


Päivitetty 3.6.2011

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Neljännesvuositilinpito [verkkojulkaisu].
ISSN=1797-9749. 1. vuosineljännes 2011, 1. Investoinnit kasvattivat taloutta ensimmäisellä neljänneksellä, tuoteveroja kertyi mukavasti . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 24.1.2021].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/ntp/2011/01/ntp_2011_01_2011-06-03_kat_001_fi.html