Tästä tilastosta on olemassa uudempi julkaisu

Tuorein julkaisu: Neljännesvuositilinpito 2019, 3. vuosineljännes

1. Suomen talouden taantuma hellittämässä, jalostus ja palvelut edelleen alemmalla tasolla kuin vuotta aikaisemmin

Bruttokansantuotteen volyymi kasvoi huhti-kesäkuussa 0,2 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Työpäiväkorjattu bruttokansantuote oli 1,2 prosenttia alemmalla tasolla kuin vuoden 2012 toisella neljänneksellä. Käyvin hinnoin laskettuna työpäiväkorjatun bruttokansantuotteen arvo oli 0,9 prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin.

Kuvio 1. Bruttokansantuotteen volyymin muutos edellisestä neljänneksestä (kausitasoitettuna, prosenttia)

Kuvio 1. Bruttokansantuotteen volyymin muutos edellisestä neljänneksestä (kausitasoitettuna, prosenttia)

Bruttokansantuotteen kausitasoitettu volyymi kääntyi lievään kasvuun neljän peräkkäin pienentyneen vuosineljänneksen jälkeen. Talouden taantuma näyttää hellittäneen vuoden toisella neljänneksellä, mutta kausitasoitettu volyymin muutos edellisestä neljänneksestä on edelleen hyvin lähellä nollaa.

Bruttokansantuotteen volyymin kausitasoitusmallia on päivitetty. Aiemmin käytetty työpäiväkorjaus ei ollut enää tilastollisesti merkitsevä, joten se korvattiin huomioimalla pääsiäisen vaikutus, joka on tilastollisesti merkitsevä. Estimoidun kausitasoitusmallin mukaan vuosineljännekseen sijoittuva pääsiäinen pienentää kyseisen neljänneksen bruttokansantuotteen alkuperäisen sarjan tasoa ja edelleen siitä laskettavia muutosprosentteja. Työpäiväkorjatussa, kausitasoitetussa ja trendisarjassa pääsiäisen huomioimisella on pyritty parantamaan eri ajanhetkien vertailukelpoisuutta. Työpäiväkorjatussa sarjassa pääsiäisen vaikutus on huomioitu ja sen mukaan bruttokansantuote pieneni toisella neljänneksellä 1,2 prosenttia vuodentakaisesta. Ilman pääsiäisen vaikutuksen huomioimista tämä toisen neljänneksen vuosimuutos olisi -0,7 prosenttia.

Eurostatin kokoamien ennakkotietojen mukaan bruttokansantuote EU-27 -alueella kasvoi 0,3 prosenttia edellisestä neljänneksestä vuoden toisella neljänneksellä.

1.1. Tuotanto

Kaikkien toimialojen yhteenlasketun arvonlisäyksen volyymi kasvoi 0,4 prosenttia edellisestä neljänneksestä mutta pieneni 0,9 prosenttia vuodentakaisesta.

Kuvio 2. Toimialojen arvonlisäyksen volyymin muutokset 2013N2 vuoden takaisesta (työpäiväkorjattuna, prosenttia)

Kuvio 2. Toimialojen arvonlisäyksen volyymin muutokset 2013N2 vuoden takaisesta (työpäiväkorjattuna, prosenttia)

Kuvio 3. Toimialojen arvonlisäyksen volyymin muutokset 2013N2 edellisestä neljänneksestä (kausitasoitettuna, prosenttia)

Kuvio 3. Toimialojen arvonlisäyksen volyymin muutokset 2013N2 edellisestä neljänneksestä (kausitasoitettuna, prosenttia)

Alkutuotannon, eli maa-, metsä- ja kalatalouden arvonlisäyksen volyymi oli toisella neljänneksellä 0,2 prosenttia pienempi kuin edellisellä neljänneksellä ja 1,2 prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin.

Teollisuuden tuotanto kääntyi lievään kasvuun huhti-kesäkuussa. Toimialojen B-E arvonlisäys oli 0,8 prosenttia suurempi kuin edellisellä neljänneksellä mutta 3,2 prosenttia pienempi kuin vuotta aiemmin. Kaikkien tehdasteollisuuden C toimialojen tuotanto kasvoi edellisestä neljänneksestä. Tehdasteollisuus oli kuitenkin edelleen 4,1 prosenttia alemmalla tasolla kuin vuotta aiemmin.

Rakentamisen tuotanto kasvoi huhti-kesäkuussa 0,6 prosenttia edellisestä neljänneksestä mutta pieneni 1,3 prosenttia vuodentakaisesta.

Palvelutoimialojen arvonlisäys kasvoi 0,1 prosenttia edellisestä neljänneksestä, mutta pieneni 0,4 prosenttia vuodentakaisesta. Yksityisten palvelujen arvonlisäys pieneni, mutta julkisten palvelujen arvonlisäys kasvoi prosentin vuodentakaisesta. Yleisradio Oy:n siirtyminen yksityiseltä julkiselle sektorille näkyy sekä julkisten palvelujen arvonlisäyksessä että julkisissa kulutusmenoissa.

Kaupan arvonlisäys oli 0,3 prosenttia pienempi kuin edellisellä ja 3,6 prosenttia alemmalla tasolla kuin vuoden 2012 toisella neljänneksellä.

1.2. Tuonti, vienti, kulutus ja investoinnit

Kokonaiskysyntä kasvoi vuoden 2013 toisella neljänneksellä 0,3 prosenttia edellisestä neljänneksestä, mutta väheni 1,2 prosenttia vuodentakaisesta. Vuodentakaiseen verrattuna kulutus lisäsi mutta viennin ja investointien supistuminen vähensivät kansantalouden kysyntää.

Kuvio 4. Tarjonnan ja kysynnän pääerien volyymin muutokset 2013N2 vuoden takaisesta (työpäiväkorjattuna, prosenttia)

Kuvio 4. Tarjonnan ja kysynnän pääerien volyymin muutokset 2013N2 vuoden takaisesta (työpäiväkorjattuna, prosenttia)

Kuvio 5. Tarjonnan ja kysynnän pääerien volyymin muutokset 2013N2 edellisestä neljänneksestä (kausitasoitettuna, prosenttia)

Kuvio 5. Tarjonnan ja kysynnän pääerien volyymin muutokset 2013N2 edellisestä neljänneksestä (kausitasoitettuna, prosenttia)

Viennin volyymin muutos edellisestä vuosineljänneksestä on pysynyt koko alkuvuoden nollan tuntumassa. Vuodentakaiseen verrattuna viennin volyymi oli huhti-kesäkuussa 2,3 prosenttia pienempi kuin vuosi sitten. Tavaroiden vienti väheni 2,2 prosenttia ja palveluiden vienti 2,5 prosenttia vuodentakaiseen verrattaessa. Viennin ja erityisesti tavaraviennin kehitystä arvioitaessa on parasta käyttää alkuperäisiä tai työpäiväkorjattuja tietoja. Suomen tavaraviennin epäsäännöllinen kausivaihtelu vaikeuttaa kausitasoituksen tekemistä, mistä johtuen kausitasoitettuja tietoja ja niistä laskettavia muutosprosentteja on vaikeaa tulkita.

Tuonti kasvoi 0,3 prosenttia edellisestä neljänneksestä mutta väheni 7,2 prosenttia vuodentakaisesta. Tavaroiden tuonti väheni 5,9 prosenttia ja palveluiden tuonti 10,2 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna.

Yksityisen kulutuksen volyymi pieneni toisella neljänneksellä 0,3 prosenttia edellisestä neljänneksestä, mutta kasvoi 1,6 prosenttia vuodentakaisesta.

Kiinteän pääoman bruttomuodostus väheni 0,1 prosenttia edellisestä neljänneksestä ja 1,3 prosenttia vuodentakaisesta. Rakennusinvestoinnit kasvoivat 0,4 prosenttia edellisestä neljänneksestä mutta vähentyivät 1,5 prosenttia vuodentakaisesta. Kone-, laite- ja kuljetusvälineinvestointien volyymi pieneni 3,7 prosenttia edellisestä neljänneksestä mutta kasvoi 5,3 prosenttia vuodentakaisesta.

1.3. Työllisyys, palkat ja kansantulo

Työllisten määrä kasvoi toisella vuosineljänneksellä 0,1 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Työllisiä oli 0,7 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Kansantaloudessa tehtyjen työtuntien määrä väheni 0,2 prosenttia edellisestä neljänneksestä ja 1,3 prosenttia vuodentakaiseen verrattuna.

Työttömyysaste oli huhti-kesäkuussa Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan 9,1 prosenttia. Viime vuoden vastaavana aikana työttömyysaste oli 8,6 prosenttia.

Kansantalouden nimellinen palkkasumma kasvoi huhti-kesäkuussa 0,9 prosenttia edellisestä neljänneksestä ja 1,7 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna. Työnantajien maksamat sosiaaliturvamaksut kasvoivat 1,0 prosenttia edelliseen neljännekseen ja 1,4 prosenttia vuodentakaiseen verrattuna.

Toimintaylijäämä (netto), joka vastaa liikekirjanpidossa karkeasti liikevoittoa, kasvoi edellisestä neljänneksestä käyvin hinnoin 1,2 prosenttia mutta oli 1,6 prosenttia vuodentakaista alemmalla tasolla. Bruttokansantulo oli käyvin hinnoin 1,5 prosenttia korkeampi kuin vuosi sitten.

1.4. Käytettävissä olleet tiedot

Neljänneksen ennakkotiedot perustuvat 28.8.2013 käytettävissä olleisiin lähdetietoihin talouskehityksestä.

Vuositason tiedot 1990-2012 vastaavat 11.7.2013 julkaistuja kansantalouden tilinpidon tietoja, paitsi ulkomaat-sektorin tiedot (tuonti, vienti, ensitulot ulkomailta/ulkomaille), jotka ovat voineet tarkentua. Vuoden 2013 kolmatta neljännestä koskevat kansantalouden tiedot julkaistaan 5.12.2013, jolloin myös aiempia neljänneksiä tarkennetaan. Pikaennakko bruttokansantuotteen kehityksestä heinä-syyskuussa julkaistaan Tuotannon suhdannekuvaajan yhteydessä 14.11.2013.

Neljännesvuositiedot voivat täsmäytys- ja kausitasoitusmenetelmistä johtuen tarkentua hieman koko aikasarjan osalta jokaisen julkistuksen yhteydessä. Suurimmat tarkentumiset tapahtuvat kuitenkin neljänneksen julkistusta seuraavan 2-3 vuoden aikana, koska vuositilinpidon lopulliset tiedot julkaistaan noin kahden vuoden viiveellä tilastovuoden päättymisestä. Kausitasoitetut ja trendiaikasarjat tarkentuvat aina uusien havaintojen myötä riippumatta alkuperäisen aikasarjan tarkentumisesta.

Laatuseloste on nähtävissä Tilastokeskuksen sivuilla: http://tilastokeskus.fi/til/ntp/laa.html

Kansantalouden neljännesvuositilinpidon menetelmäkuvaus: http://tilastokeskus.fi/til/ntp/men.html

Neljännesvuositilinpidon taulukkopaketti on saatavilla ilmaiseksi: http://tilastokeskus.fi/til/ntp/tup.html


Lähde: Kansantalouden tilinpito 2013, 2. neljännes. Tilastokeskus

Lisätietoja: Samu Hakala 09 1734 3756, Veli-Pekka Karvinen 09 1734 2667, kansantalous.suhdanteet@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Leena Storgårds


Päivitetty 5.9.2013

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Neljännesvuositilinpito [verkkojulkaisu].
ISSN=1797-9749. 2. vuosineljännes 2013, 1. Suomen talouden taantuma hellittämässä, jalostus ja palvelut edelleen alemmalla tasolla kuin vuotta aikaisemmin . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 17.2.2020].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/ntp/2013/02/ntp_2013_02_2013-09-05_kat_001_fi.html