Tästä tilastosta on olemassa uudempi julkaisu

Tuorein julkaisu: Neljännesvuositilinpito 2019, 2. vuosineljännes

Bruttokansantuote kasvoi 0,4 prosenttia vuonna 2015

Bruttokansantuotteen volyymi kasvoi 0,4 prosenttia viime vuonna.

Loka-joulukuussa bruttokansantuote kasvoi 0,1 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Vuoden 2014 neljänteen neljännekseen verrattuna bruttokansantuote kasvoi 0,6 prosenttia.

Kuvio 1. Bruttokansantuotteen volyymin muutos edellisestä neljänneksestä (kausitasoitettu, prosenttia)

Kuvio 1. Bruttokansantuotteen volyymin muutos edellisestä neljänneksestä (kausitasoitettu, prosenttia)

Suomen kansantalous kasvoi vuonna 2015 edellisestä vuodesta kolmen taantumavuoden jälkeen. Suurinta kasvu oli toisella vuosineljänneksellä, jolla bruttokansantuote kasvoi 0,5 prosenttia edellisestä neljänneksestä, muilla neljänneksillä kasvu oli lähellä nollaa. Työllisyystilanne heikkeni vuoden kuluessa.

Vuoden 2015 alkupuoliskolla bruttokansantuote kasvoi viennin ja kulutuksen kasvun myötä. Kolmannella vuosineljänneksellä viennin ja investointien väheneminen käänsi bruttokansantuotteen kasvun negatiiviseksi, mutta viimeisellä vuosineljänneksellä bruttokansantuote kääntyi jälleen kasvuun, kun investoinnit kasvoivat selvästi ja vienti sekä yksityiset kulutusmenot lisääntyivät hieman.

Eurostatin kokoamien ennakkotietojen mukaan bruttokansantuote EU28-alueella kasvoi 0,3 prosenttia vuoden neljännellä neljänneksellä edelliseen neljännekseen verrattuna. Koko vuonna 2015 EU-alueen bruttokansantuote kasvoi 1,8 prosenttia.

Tuotanto

Kansantalouden arvonlisäyksen yhteenlaskettu volyymi pieneni neljännellä neljänneksellä 0,1 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Koko vuonna 2015 arvonlisäystä kertyi 0,4 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna.

Euromääräisesti tarkasteltuna arvonlisäys kasvoi lähinnä yksityisissä palveluissa. Teollisuustoimialoista vain metsäteollisuudessa ja metalliteollisuudessa (pl. sähkö- ja elektroniikkateollisuus) arvonlisäys oli käyvin hinnoin laskettuna suurempi kuin vuonna 2014.

Kuvio 2. Toimialojen arvonlisäyksen volyymin muutokset 2015 edellisvuodesta (prosenttia)

Kuvio 2. Toimialojen arvonlisäyksen volyymin muutokset 2015 edellisvuodesta (prosenttia)

Kuvio 3. Toimialojen arvonlisäyksen volyymin muutokset 4. neljänneksellä 2015 vuodentakaisesta (työpäiväkorjattuna, prosenttia)

Kuvio 3. Toimialojen arvonlisäyksen volyymin muutokset 4. neljänneksellä 2015 vuodentakaisesta (työpäiväkorjattuna, prosenttia)

Kuvio 4. Toimialojen arvonlisäyksen volyymin muutokset 4. neljänneksellä 2015 edellisestä neljänneksestä (kausitasoitettuna, prosenttia)

Kuvio 4. Toimialojen arvonlisäyksen volyymin muutokset 4. neljänneksellä 2015 edellisestä neljänneksestä (kausitasoitettuna, prosenttia)

Alkutuotannon, eli maa-, metsä- ja kalatalouden arvonlisäyksen volyymi väheni loka-joulukuussa 0,1 prosenttia edellisestä neljänneksestä.

Koko vuonna 2015 alkutuotanto väheni 0,1 prosenttia. Maatalouden tuotanto kasvoi volyymiltaan 2,0 prosenttia, mutta metsätalouden tuotanto supistui 1,0 prosenttia. Käyvin hinnoin tarkasteltuna myös maatalouden arvonlisäys pieneni huomattavasti hintojen laskun seurauksena.

Teollisuuden (toimialat B-E) arvonlisäys kasvoi neljännellä neljänneksellä 0,1 prosenttia edellisestä neljänneksestä.

Koko vuonna teollisuuden tuotanto supistui 0,6 prosenttia. Eniten arvonlisäys pieneni sähkö- ja elektroniikkateollisuudessa, 2,6 prosenttia. Muun metalliteollisuuden tuotanto sen sijaan kasvoi 1,1 prosenttia. Muilla teollisuuden aloilla tuotannon volyymi supistui.

Rakentamisessa arvonlisäyksen volyymi kasvoi loka-joulukuussa 0,5 prosenttia edellisestä neljänneksestä.

Koko vuonna 2015 rakentamisen volyymi kasvoi lievästi, 0,2 prosenttia. Talonrakentaminen supistui hieman, mutta maa- ja vesirakentaminen kasvoi selvästi.

Palvelutoimialojen arvonlisäyksen volyymi pieneni loka-joulukuussa 0,2 prosenttia.

Koko vuonna 2015 palvelutoimialat kokonaisuutena kasvoivat hieman, 0,6 prosenttia. Yksityiset palvelut kasvoivat 1,8 prosenttia, mutta julkiset palvelut vähenivät 2,1 prosenttia. Merkittävintä kasvu oli informaatio- ja viestintätoimialoilla, 4,9 prosenttia, sekä rahoitus- ja vakuutustoiminnassa, 3,8 prosenttia. Arvonlisäys pieneni eniten julkisessa hallinnossa ja koulutuksessa sekä terveys- ja sosiaalipalveluissa, 1,3 prosenttia. Myös kaupan arvonlisäys pieneni huolimatta autokaupan piristymisestä.

Tuonti, vienti, kulutus ja investoinnit

Vuonna 2015 kansantalouden kokonaiskysyntä supistui edelleen, 0,5 prosenttia edellisestä vuodesta. Kysyntää pienensivät investointien supistuminen 1,1 prosenttia ja teollisuuden varastojen huomattava pienentyminen edellisen vuoden kasvun jälkeen.

Kuvio 5. Tarjonnan ja kysynnän pääerien volyymin muutokset 2015 edellisvuodesta (prosenttia)

Kuvio 5. Tarjonnan ja kysynnän pääerien volyymin muutokset 2015 edellisvuodesta (prosenttia)

Kuvio 6. Tarjonnan ja kysynnän pääerien volyymin muutokset 4. neljänneksellä 2015 vuodentakaisesta (työpäiväkorjattuna, prosenttia)

Kuvio 6. Tarjonnan ja kysynnän pääerien volyymin muutokset 4. neljänneksellä 2015 vuodentakaisesta (työpäiväkorjattuna, prosenttia)

Kuvio 7. Tarjonnan ja kysynnän pääerien volyymin muutokset 4. neljänneksellä 2015 edellisestä neljänneksestä (kausitasoitettuna, prosenttia)

Kuvio 7. Tarjonnan ja kysynnän pääerien volyymin muutokset 4. neljänneksellä 2015 edellisestä neljänneksestä (kausitasoitettuna, prosenttia)

Viennin volyymi kasvoi loka-joulukuussa 0,6 prosenttia ja tuonnin volyymi 1,6 prosenttia edellisestä neljänneksestä.

Koko vuonna 2015 viennin volyymi kasvoi 0,4 prosenttia. Tavaroiden vienti väheni, mutta palveluiden vienti kasvoi. Tuonnin volyymi sen sijaan supistui 1,2 prosenttia. Sekä tavaroiden että palveluiden tuonti vähenivät.

Yksityisen kulutuksen volyymi kasvoi neljännellä neljänneksellä 0,2 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Julkisten kulutusmenojen volyymi kasvoi 0,4 prosenttia.

Koko vuonna 2015 yksityiset kulutusmenot kasvoivat volyymiltaan 1,3 prosenttia. Erityisesti kestokulutustavaroiden kulutus kasvoi, samoin palvelujen kulutus. Julkisten kulutusmenojen volyymi supistui 0,3 prosenttia.

Investointien volyymi kasvoi neljännellä neljänneksellä 1,7 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Maa- ja vesirakennusinvestoinnit kasvoivat 5,6 prosenttia ja kone-, laite- ja kuljetusvälineinvestoinnit 10,8 prosenttia vuodentakaisesta.

Koko vuonna 2015 investoinnit supistuivat neljättä vuotta peräkkäin, 1,1 prosenttia. Erityisesti talonrakennusinvestoinnit vähenivät, 2,9 prosenttia, sekä investoinnit henkisiin omaisuustuotteisiin kuten tutkimukseen ja kehittämiseen, 4,8 prosenttia. Sen sijaan maa- ja vesirakennusinvestoinnit kasvoivat 6,6 prosenttia ja kone- ja laiteinvestoinnit 3,3 prosenttia.

Työllisyys, palkat ja kansantulo

Työllisten määrä ei muuttunut neljännellä neljänneksellä, työllisiä oli saman verran kuin edellisellä neljänneksellä. Kansantaloudessa tehtyjen työtuntien määrä pieneni 0,9 prosenttia edellisestä neljänneksestä.

Koko vuonna 2015 työllisten määrä väheni 0,3 prosenttia edellisestä vuodesta ja tehdyt työtunnit 0,1 prosenttia. Työttömyysaste oli Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan loka-joulukuussa 8,7 prosenttia ja koko vuonna 9,4 prosenttia, kun se edellisenä vuonna oli 8,7 prosenttia.

Työn tuottavuus eli bruttoarvonlisäyksen volyymi työtuntia kohti kasvoi viime vuonna 0,5 prosenttia.

Kansantalouden nimellinen palkkasumma kasvoi 0,8 prosenttia ja työnantajien maksamat sosiaaliturvamaksut 1,7 prosenttia edellisestä vuodesta.

Toimintaylijäämä (netto), joka vastaa liikekirjanpidossa karkeasti liikevoittoa, pieneni 0,3 prosenttia vuodesta 2014. Bruttokansantulo oli nimellisesti 0,2 prosenttia korkeampi kuin edellisenä vuonna. Ulkomailta saadut omaisuustulot vähenivät, mutta ulkomaille maksetut omaisuusmenot kasvoivat.

Käytettävissä olleet tiedot

Neljänneksen ennakkotiedot perustuvat 23.2.2016 käytettävissä olleisiin lähdetietoihin talouskehityksestä. Vuositason tiedot 1990–2014 vastaavat 29.1.2016 julkaistuja kansantalouden tilinpidon tietoja, paitsi ulkomaat-sektorin tiedot (tuonti, vienti, ensitulot ulkomailta/ulkomaille), jotka ovat voineet tarkentua.

Vuoden 2015 ennakko, joka sisältää tarkempia tietoja julkisyhteisöistä ja muilta sektoritileiltä, julkaistaan 16.3.2016. Samassa yhteydessä tarkennetaan tämän julkaisun tietoja. Tarkentuneet tiedot viedään myös neljännesvuositilinpidon tietokantataulukoihin, mutta varsinaista neljännesvuositilinpidon julkistusta ei tehdä.

Vuoden 2015 kansantalouden tilinpito yksityiskohtaisemmalla tietosisällöllä julkaistaan 14.7.2016.

Vuoden 2016 ensimmäistä neljännestä koskevat kansantalouden tiedot julkaistaan 3.6.2016, jolloin myös aiempia neljänneksiä tarkennetaan. Pikaennakko bruttokansantuotteen kehityksestä tammi-maaliskuussa julkaistaan Tuotannon suhdannekuvaajan yhteydessä 13.5.2016.

Neljännesvuositiedot voivat täsmäytys- ja kausitasoitusmenetelmistä johtuen tarkentua hieman koko aikasarjan osalta jokaisen julkistuksen yhteydessä. Suurimmat tarkentumiset tapahtuvat kuitenkin neljänneksen julkistusta seuraavien 2–3 vuoden aikana, koska vuositilinpidon lopulliset tiedot julkaistaan noin kahden vuoden viiveellä tilastovuoden päättymisestä. Kausitasoitetut ja trendiaikasarjat tarkentuvat aina uusien havaintojen myötä riippumatta alkuperäisen aikasarjan tarkentumisesta.

Laatuseloste on nähtävissä Tilastokeskuksen sivuilla: http://www.tilastokeskus.fi/til/ntp/laa.html.

Kansantalouden neljännesvuositilinpidon menetelmäkuvaus.

Lähde: Kansantalouden tilinpito 2015, 4. neljännes. Tilastokeskus

Lisätietoja: Samu Hakala 029 551 3756, Olli Savela 029 551 3316, kansantalous.suhdanteet@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Ville Vertanen


Päivitetty 29.2.2016

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Neljännesvuositilinpito [verkkojulkaisu].
ISSN=1797-9749. 4. vuosineljännes 2015, Bruttokansantuote kasvoi 0,4 prosenttia vuonna 2015 . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 14.11.2019].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/ntp/2015/04/ntp_2015_04_2016-02-29_kat_001_fi.html