Suomen kansantalouden tuotanto kasvoi heinä-syyskuussa

Bruttokansantuotteen kausitasoitettu volyymi kasvoi heinä-syyskuussa 0,7 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Työpäiväkorjattu bruttokansantuote kasvoi 2,2 prosenttia vuoden 2018 kolmannen neljänneksen tasolta. Käyvin hinnoin tarkasteltuna työpäiväkorjatun bruttokansantuotteen arvo oli 4,1 prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin.

Kuvio 1. Bruttokansantuotteen volyymin muutos edellisestä neljänneksestä (kausitasoitettuna, prosenttia)

Kuvio 1. Bruttokansantuotteen volyymin muutos edellisestä neljänneksestä (kausitasoitettuna, prosenttia)

Eurostatin kokoamien ennakkotietojen mukaan bruttokansantuote EU28-alueella kasvoi vuoden kolmannella neljänneksellä 0,3 prosenttia edellisestä neljänneksestä ja 1,3 prosenttia vuodentakaisesta.

Tuotanto

Kaikkien toimialojen yhteenlasketun arvonlisäyksen volyymi kasvoi 0,6 prosenttia edellisestä neljänneksestä ja 2,2 prosenttia vuodentakaisesta.

Kuvio 2. Toimialojen arvonlisäyksen volyymin muutokset 3. neljänneksellä 2019 vuodentakaisesta (työpäiväkorjattuna, prosenttia)

Kuvio 2. Toimialojen arvonlisäyksen volyymin muutokset 3. neljänneksellä 2019 vuodentakaisesta (työpäiväkorjattuna, prosenttia)

Kuvio 3. Toimialojen arvonlisäyksen volyymin muutokset 3. neljänneksellä 2019 edellisestä neljänneksestä (kausitasoitettuna, prosenttia)

Kuvio 3. Toimialojen arvonlisäyksen volyymin muutokset 3. neljänneksellä 2019 edellisestä neljänneksestä (kausitasoitettuna, prosenttia)

Alkutuotannon, eli maa-, metsä- ja kalatalouden arvonlisäyksen volyymi pieneni heinä-syyskuussa noin yhden prosentin vuodentakaisesta. Maatalouden arvonlisäyksen volyymi kasvoi viisi prosenttia, mutta metsätalous supistui kolme prosenttia vuodentakaiseen verrattuna.

Teollisuustoimialojen (ml. kaivostoiminta sekä energia-, vesi- ja jätehuolto) tuotanto kasvoi heinä-syyskuussa neljä prosenttia vuodentakaiseen verrattuna. Tehdasteollisuus kasvoi selvästi: metalliteollisuus kasvoi viisi prosenttia sekä sähkö- ja elektroniikkateollisuus peräti 23 prosenttia vuodentakaisesta, sen sijaan metsä- ja kemianteollisuuden kehitys oli vaisumpaa. Rakentaminen väheni yhden prosentin vuodentakaisesta.

Palvelutoimialojen volyymi kasvoi hieman edellisen neljänneksen tasolta, vuodentakaisesta kasvua kertyi hieman alle kaksi prosenttia. Julkisten palveluiden arvonlisäys pieneni sekä edelliseen neljännekseen että vuodentakaiseen verrattuna, mutta yksityisten palveluiden arvonlisäys kasvoi yhden prosentin edellisestä ja kaksi prosenttia viime vuoden vastaavasta neljänneksestä.

Kaupan volyymi oli heinä-syyskuussa kolme prosenttia korkeammalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Muista palveluista majoitus- ja ravitsemistoiminnan, informaation ja viestinnän, kiinteistöalan sekä liike-elämän palveluiden toimialat kasvoivat.

Tuonti, vienti, kulutus ja investoinnit

Kokonaiskysyntä kasvoi heinä-syyskuussa yhden prosentin vuodentakaisesta. Kansantalouden kysyntää kasvattivat viennin, yksityisten kulutusmenojen ja investointien kasvu.

Kuvio 4. Tarjonnan ja kysynnän pääerien volyymin muutokset 3. neljänneksellä 2019 vuodentakaisesta (työpäiväkorjattuna, prosenttia)

Kuvio 4. Tarjonnan ja kysynnän pääerien volyymin muutokset 3. neljänneksellä 2019 vuodentakaisesta (työpäiväkorjattuna, prosenttia)

Kuvio 5. Tarjonnan ja kysynnän pääerien volyymin muutokset 3. neljänneksellä 2019 edellisestä neljänneksestä (kausitasoitettuna, prosenttia)

Kuvio 5. Tarjonnan ja kysynnän pääerien volyymin muutokset 3. neljänneksellä 2019 edellisestä neljänneksestä (kausitasoitettuna, prosenttia)
Viennin volyymi kasvoi heinä-syyskuussa edelliseen vuosineljännekseen verrattuna puoli prosenttia ja vuodentakaiseen verrattuna viisi prosenttia. Vuoden 2018 kolmanteen neljännekseen verrattuna tavaroiden vienti kasvoi kolme prosenttia ja palveluiden vienti 11 prosenttia.

Tuonnin volyymi kasvoi neljä prosenttia vuodentakaisesta: tavaroiden tuonti kasvoi neljä prosenttia ja palveluiden tuonti viisi prosenttia vuodentakaiseen verrattuna.

Yksityinen kulutus kasvoi kolmannella vuosineljänneksellä kaksi prosenttia vuodentakaiselta tasoltaan. Kotitalouksien kulutusmenot kestäviin ja puolikestäviin kulutustavaroihin kasvoivat selvästi. Julkiset kulutusmenot kasvoivat puoli prosenttia vuodentakaisesta.

Kiinteän pääoman bruttomuodostus eli investoinnit kasvoivat yhden prosentin edellisestä neljänneksestä ja kolme prosenttia vuodentakaisesta. Yksityiset kasvoivat neljä prosenttia, mutta julkiset investoinnit supistuivat kolme prosenttia 2018 heinä-syyskuuhun verrattuna. Kone-, laite- ja kuljetusvälineinvestointien volyymi pieneni kolme prosenttia vuoden 2018 heinä-syyskuun tasolta. Asuinrakennus- ja muut talorakennusinvestoinnit pysyivät vuodentakaisella tasollaan, maa- ja vesirakennusinvestoinnit kasvoivat yhden prosentin. Kolmannelle vuosineljännekselle osui kaksi poikkeuksellisen suurta investointia henkisiin omaisuustuotteisiin, jotka kasvoivat 18 prosenttia vuodentakaisesta.

Työllisyys, palkat ja kansantulo

Työllisten määrä kasvoi heinä-syyskuussa 0,8 prosenttia vuodentakaisesta. Kansantaloudessa tehtyjen työtuntien määrä pysyi vuodentakaisella tasollaan.

Työttömyysaste oli heinä-syyskuussa Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan 6,0 prosenttia, kun se viime vuoden vastaavana aikana oli 6,5 prosenttia.

Kansantalouden nimellinen palkkasumma kasvoi heinä-syyskuussa 0,8 prosenttia edellisen neljänneksen tasolta ja 3,4 prosenttia vuodentakaiseen verrattuna. Työnantajien maksamat sosiaaliturvamaksut vähenivät 1,7 prosenttia vuodentakaisesta.

Toimintaylijäämä (netto), joka vastaa liikekirjanpidossa karkeasti liikevoittoa, kasvoi kolmannella vuosineljänneksellä 8,1 prosenttia vuodentakaisesta. Bruttokansantulo oli käyvin hinnoin 4,2 prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin.

Käytettävissä olleet tiedot

Vuosineljänneksen ennakkotiedot perustuvat 26.11.2019 käytettävissä olleisiin lähdetietoihin talouskehityksestä. Vuositason tiedot 1990–2018 vastaavat 20.9.2019 julkaistuja kansantalouden tilinpidon tietoja, paitsi ulkomaat-sektorin tiedot (tuonti, vienti, ensitulot ulkomailta/ulkomaille), jotka ovat voineet tarkentua.

Vuoden 2019 viimeistä neljännestä koskevat kansantalouden tiedot julkaistaan 28.2.2020, jolloin myös aiempia neljänneksiä tarkennetaan. Pikaennakko bruttokansantuotteen kehityksestä loka-joulukuussa julkaistaan Tuotannon suhdannekuvaajan joulukuun tietojen yhteydessä 14.2.2020.

Neljännesvuositiedot voivat täsmäytys- ja kausitasoitusmenetelmistä johtuen tarkentua hieman jokaisen julkistuksen yhteydessä. Suurimmat tarkentumiset tapahtuvat kuitenkin neljänneksen julkistusta seuraavien 2–3 vuoden aikana, koska vuositilinpidon lopulliset tiedot julkaistaan noin kahden vuoden viiveellä tilastovuoden päättymisestä. Kausitasoitetut ja trendiaikasarjat tarkentuvat aina uusien havaintojen myötä riippumatta alkuperäisen aikasarjan tarkentumisesta.

Laatuseloste on nähtävissä Tilastokeskuksen sivuilla: Laatuseloste .

Kansantalouden neljännesvuositilinpidon menetelmäkuvaus.

Lähde: Kansantalouden tilinpito 2019, 3. neljännes. Tilastokeskus

Lisätietoja: Samu Hakala 029 551 3756, Antti Kosunen 029 551 3613, kansantalous.suhdanteet@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Ville Vertanen


Päivitetty 29.11.2019

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Neljännesvuositilinpito [verkkojulkaisu].
ISSN=1797-9749. 3. vuosineljännes 2019, Suomen kansantalouden tuotanto kasvoi heinä-syyskuussa . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 14.12.2019].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/ntp/2019/03/ntp_2019_03_2019-11-29_kat_001_fi.html