Käsitteet ja määritelmät

Aikuiskoulutus

Oppilaitosten aikuiskoulutus -tilastossa aikuiskoulutuksella tarkoitetaan vähintään 6 tuntia kestävää koulutusta, kurssia tai koulutusohjelmaa, joka on suunniteltu aikuisille.

Aineopiskelija

Oppilaitosten aikuiskoulutustilastossa aineopiskelijalla tarkoitetaan opiskelijaa, joka opiskelee yksittäistä peruskoulun tai lukion opetussuunnitelmaan kuuluvaa oppiainetta, ei peruskoulun tai lukion koko oppimäärää.

Koulutukseen osallistujat

Oppilaitosten aikuiskoulutustilastossa koulutukseen osallistujilla tarkoitetaan kalenterivuonna käynnissä olleisiin aikuiskoulutuksiin osallistuneita. Oppilaitoksessa sama henkilö on voinut osallistua (vuoden aikana) useampaan eri koulutukseen, joten osallistujien määrä ei vastaa koulutukseen osallistuneiden henkilöiden määrää.

Koulutusjärjestelmä

Suomen koulutusjärjestelmä muodostuu seuraavasti:

Esiopetusta annetaan Suomessa 6-vuotiaille lapsille yleensä päiväkodissa. Osa 6-vuotiaista saa esiopetusta peruskoulussa. Esiopetukseen osallistuminen on ollut pakollista vuodesta 2015 alkaen.

Perusopetus on koko ikäluokalle järjestettyä yleissivistävää koulutusta. Kaikki Suomessa vakinaisesti asuvat lapset ovat oppivelvollisia. Oppivelvollisuus alkaa sinä vuonna, jona lapsi täyttää seitsemän vuotta. Oppivelvollisuus päättyy, kun perusopetuksen oppimäärä (9-vuotinen peruskoulu) on suoritettu tai kun oppivelvollisuuden alkamisesta on kulunut 10 vuotta. Poikkeustapauksessa oppivelvollisuus voi vammaisuuden tai sairauden vuoksi alkaa jo kuusivuotiaana ja kestää 11 vuotta. Perusopetuksen päättötodistuksen samana tai edellisenä vuonna saanut voi halutessaan hakeutua lisäopetukseen (10. luokalle).

Perusasteen jälkeinen koulutus eli lukiokoulutus ja ammatillinen koulutus on toista astetta. Lukiokoulutus on ylioppilastutkintoon tähtäävää koulutusta. Se on laajuudeltaan 3-vuotista ja antaa yleisen jatko-opintokelpoisuuden. Ammatillinen koulutus voi olla joko oppilaitosmuotoista tai oppisopimuskoulutusta. Oppisopimuskoulutuksessa pääosa on työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä tapahtuvaa opiskelua, jota täydennetään tietopuolisilla opinnoilla oppilaitoksissa. Tutkinnot ovat 3-vuotisia ammatillisia perustutkintoja, jotka myös antavat yleisen jatko-opintokelpoisuuden ammattikorkeakouluun ja yliopistoon.

Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot ovat ammatillista lisäkoulutusta. Niitä ja myös ammatillisia perustutkintoja on mahdollista suorittaa ammattitaidon hankkimistavasta riippumattomassa näyttötutkinnossa, jossa osaamisensa voi osoittaa esim. näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen tai työkokemuksen pohjalta.

Ammattikorkeakoulututkinnot ovat laajuudeltaan 3,5–4,5 -vuotisia ja työkokemusta edellyttävät ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 1–1,5 -vuotisia. Yliopistojen alemmat korkeakoulututkinnot ovat laajuudeltaan 3-vuotisia ja ylemmät 2 vuotta pidempiä. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet voivat jatkaa opintojaan tutkijakoulutuksessa lisensiaatin- ja tohtorintutkintoon.

Koulutussektori

Oppilaitostilastoissa koulutus jaetaan seuraaviin koulutussektoreihin:

  • peruskoulukoulutus
  • lukiokoulutus
  • ammatillinen koulutus
  • ammattikorkeakoulukoulutus
  • yliopistokoulutus.

Lisäopetus

Peruskoulu- ja erityisopetustilastossa sekä oppilaitosten aikuiskoulutustilastossa peruskoulun lisäopetuksella tarkoitetaan perusopetuksen oppimäärän suorittaneille nuorille tarkoitettua vuoden mittaista, vapaaehtoista lisäluokkaa (10. luokkaa). Lisäopetuksen oppilaissa on mukana myös erityistä tukea saavia oppilaita, joilla on pidennetty oppivelvollisuus.

Opetustunti

Oppilaitosten aikuiskoulutustilastossa opetustunneilla tarkoitetaan opettajien (luennoitsijoiden yms.) antamia opetustunteja.

Opiskelija

Tilastossa "Oppilaitosten aikuiskoulutus" opiskelijoilla tarkoitetaan kalenterivuonna oppilaitosten kirjoilla olevia tutkintoon johtamattoman koulutuksen opiskelijoita. Brutto-opiskelijamäärään henkilö lasketaan opiskelijaksi (osallistujaksi) jokaisesta opiskelemastaan koulutuksesta. Opiskelija voi siten olla mukana opiskelijamäärässä useamman kerran kalenterivuoden aikana yhdessä tai useammassa oppilaitoksessa. Netto-opiskelijamäärällä tarkoitetaan sitä, että henkilö lasketaan opiskelijaksi vain kerran yhdessä oppilaitoksessa kalenterivuoden aikana.

Oppilaitos

Oppilaitoksella tarkoitetaan sellaista hallinnollista yksikköä, jolla on rehtori tai muu johtaja, jonka palveluksessa ovat opettajat ja muu henkilökunta (työnantajan rooli), jolla on tilinpito- tai muu asiakirjojen laatimisvelvollisuus, jonka opiskelijoiksi opiskelijat rekisteröidään, jonka toimintaa laki tai asetus säätelee, joka noudattaa valtakunnallista opetussuunnitelmaa ja jota julkinen viranomainen rahoittaa tai valvoo. Oppilaitoksella ei tarkoiteta koulurakennusta tai toimipaikkaa. Uusi oppilaitos perustetaan, oppilaitos lakkautetaan tai yhdistetään toiseen oppilaitokseen koulutuksen järjestäjän (oppilaitoksen ylläpitäjän) tai viranomaisten päätösten perusteella.

Tilastokeskus on antanut kullekin oppilaitokselle oman yksilöivän oppilaitostunnuksen. Oppilaitoksia luokitellaan oppilaitostyyppiluokituksella.

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Oppilaitosten aikuiskoulutus [verkkojulkaisu].
ISSN=1799-4535. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 16.7.2019].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/oaiop/kas.html