Tämä sivu on arkistoitu.

5.4.2022 jälkeen julkaistut tiedot löydät uudistetulta sivustolta.

Siirry uudelle tilastosivulle

Vuoden 2018 tilastossa muutos tuntiansiolaskentaan

Tilastokeskus on tehnyt muutoksen palkkarakennetilaston tuntiansiolaskentaan. Muutus vaikuttaa laskevasti tuntiansioihin, jotka lasketaan palkattua tuntia kohden. Muutos tulee voimaan ensimmäisen kerran vuoden 2018 tilastotiedoissa.

Muutos tuntiansioiden laskennassa koskee niitä yksityisen sektorin tuntipalkkaisia palkansaajia, joiden säännöllinen työaika on 40 tuntia viikossa. Näitä palkansaajia oli tilastossa vuonna 2018 yhteensä noin 210 000 kappaletta, ja heistä yli kolme neljäsosaa työskenteli teollisuuden tai rakentamisen toimialoilla.

Vuosina 2001-2016 tuntiansiot määriteltiin edellä mainitulle ryhmälle siten, että heidän kuukausiansionsa jaettiin kuukausitason säännöllisellä työajalla, josta oli vähennetty työajan lyhentämisen (pekkaspäivät) vaikutus. Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että viikkotason säännölliseksi tuntimääräksi tällä ryhmällä määritettiin 40 tunnin sijaan 37,89 tuntia.

Vuonna 2017 niillä aloilla, jotka olivat kilpailukykysopimuksen (kiky) piirissä, ja joiden vuosittainen työaika siten nousi, vastaavaksi viikkotason säännölliseksi tuntimääräksi määritettiin 38,44 tuntia.

Vuoden 2018 palkkarakennetilastossa on luovuttu käytännöistä, joissa vuosityöajan muutokset ovat vaikuttaneet säännölliseen työaikaan. Mikäli tuntipalkkaisten palkansaajien säännöllinen työaika oli siis 40 tuntia viikossa, on tätä lukua käytetty kuukausiansioiden jakajana aiemman 37,89 tai 38,44 tunnin sijaan.

Muutos johtuu palkkarakennetilastoa säätelevien EU-lakien uudelleentulkinnasta. EU-säädökset velvoittavat palkkarakennetilastoa mittamaan palkansaajien tuntiansioita palkattua tuntia kohden.

Tilastokeskuksen näkemyksen mukaan 40 tunnin säännöllistä työviikkoa tekeville tuntipalkkaisille työntekijöille annettavat työajan tasaamisvapaat (pekkaspäivät) ovat palkattua työaikaa. Se, korvataanko työajan lyhentäminen tehtyjen tuntien yhteydessä maksettavalla lisällä, vai maksetaanko korvaus silloin kun lyhentämispäivät pidetään, ei vaikuta tulkintaan. Molemmissa tapauksissa lyhentämisvapaan aika tulkitaan palkatuksi työajaksi, koska se on palkanmaksuperuste.

Tehdyn laskentamuutoksen vaikutusta palkansaajien kokonaistuntiansioon havainnollistetaan alla. Prosenttiluvut kuvaavat muutoksen vaikutusta vuoden 2018 kokonaistuntiansioiden tasoon.

Koko maa: -0,5 %
Yksityinen sektori: -0,7 %
Yksityisen sektorin tuntipalkkatyöntekijät: -2,8 %
Ne palkansaajat, johon muutos kohdistui ja mukana kikyssä: -3,9 %
Ne palkansaajat, johon muutos kohdistui ja ei mukana kikyssä: -5,2 %

Yksityisen sektorin toimihenkilöille (tilastossa noin 40 000) edellä kuvattu muutos toteutettiin vuoden 2017 tilastoon.


Päivitetty 6.9.2019

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Palkkarakenne [verkkojulkaisu].
ISSN=1799-0076. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 19.3.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/pra/pra_2019-09-06_uut_001.html