Etusivu > Tilastot > Presidentinvaalit > 2006 > Vahvistettu tulos. I vaali. Presidenttiehdokkaiden menestyksen kuvaus, Presidentinvaali 2006

Vahvistettu tulos. I vaali. Presidenttiehdokkaiden menestyksen kuvaus, Presidentinvaali 2006

Vaaliin osallistui 8 ehdokasta, joista seitsemän oli puolueiden asettamia ja yksi valitsijayhdistyksen asettama ehdokas. Kaksi ehdokasta oli mukana myös edellisessä presidentinvaalissa vuonna 2000.
He olivat SDP:n ehdokas, nykyinen istuva presidentti Tarja Halonen sekä Vihreän Liiton Heidi Hautala. Vaalissa annettiin kaikkiaan 3 016 801 hyväksyttyä ääntä.

Kolmen suurimman puolueen ehdokkaat Tarja Halonen, Sauli Niinistö ja Matti Vanhanen keräsivät lähes 90 prosenttia annetuista äänistä. Kukaan ehdokkaista ei saanut yli 50 prosenttia äänistä, joten presidentin lopullinen valinta siirtyi vaalin toiselle kierrokselle.

	Vasemmiston ehdokas Tarja Halonen voitti presidentinvaalin ensimmäisen kierroksen 1 397 030 äänellä, mikä oli 46,3 prosenttia hyväksytyistä äänistä. Hän sai suurimman äänimäärän kaikissa maan 15 vaalipiirissä. Kolmessa vaalipiirissä hän sai enemmän kuin puolet äänistä; Ahvenanmaan maakunnan (69,4 %), Satakunnan (52,2 %) ja Hämeen vaalipiirissä (50,0 %). Halonen oli virallisesti SDP:n ehdokas, mutta myös Vasemmistoliitto ilmoitti julkisesti tukevansa Halosta. Halosen kannatus oli 22,2 prosenttiyksikköä (671 164 ääntä) suurempi kuin vaalissa toiseksi tulleen Sauli Niinistön kannatus. Edelliseen presidentinvaaliin verrattuna Tarja Halosen kannatus oli 6,3 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuonna 2000. Eduskuntavaaleissa 2003 SDP:n ja VAS:n yhteenlaskettu kannatus oli 34,4 %, joten Tarja Halosen kannatus ylitti nyt selkeästi hänen taustapuolueidensa yhteenlasketun kannatuksen vuonna 2003.
	Sauli Niinistö Kokoomuksen ehdokkaana oli vaalin toinen voittaja selviytymällä vaalin toiselle kierrokselle. Hän sai 725 866 ääntä eli 24,1 prosenttia annetuista äänistä. Niinistö menestyi parhaiten maan eteläisissä vaalipiireissä. Hän keräsi noin kolmanneksen äänistä Helsingin (32,5 %) ja Uudenmaan (30,6 %) vaalipiireissä. Vahvoja alueita edellisten lisäksi olivat myös Varsinais-Suomen (27,2 %), Pirkanmaan (26,5 %) ja Hämeen (25,7 %) vaalipiirit, joissa kannatusluvut olivat hänen koko maan keskiarvoaan suuremmat. Niinistön ja Vanhasen keskinäinen ero oli 5,5 prosenttiyksikköä ja 163 876 ääntä Niinistön hyväksi. Sauli Niinistön äänimäärä ja ääniosuus ylittivät reilusti Kokoomuksen viime eduskuntavaaleissa saaman tuloksen. Niinistön kannatus oli 5,5 prosenttiyksikköä suurempi ja hän keräsi 207 962 ääntä enemmän kuin Kokoomus sai vuonna 2003.
	Suomen Keskustan ehdokas Matti Vanhanen tuli 18,6 prosentin kannatuksella kolmannelle sijalle. Hän sai vaalissa 561 990 ääntä. Vanhanen menestyi parhaiten Oulun (33,5 %) ja Lapin (31,2 %) vaalipiireissä. Enemmän kuin koko maassa keskimäärin, hän sai ääniä myös Pohjois-Savon (29,1 %), Vaasan (28,8 %), Pohjois-Karjalan (27,6 %), Etelä-Savon (27,3 %) ja Keski-Suomen (22,8 %) vaalipiireissä. Hänen kannatuksensa jäi kuitenkin kaikissa niissä selvästi alle Keskustan normaalikannatuksen. Vanhasen kannatus vaalipiireittäin oli käänteinen Niinistön kannatukseen verrattuna; Niinistön vahvat alueet olivat Vanhasen heikkoja alueita ja päinvastoin. Vanhasen kokonaistulos jäi 6,1 prosenttiyksikköä pienemmäksi kuin Suomen Keskustan kannatus eduskuntavaaleissa 2003, jolloin Keskustasta tuli Suomen suurin puolue 24,7 prosentin ääniosuudella.
	Vihreän Liiton ehdokas Heidi Hautala sai 105 248 ääntä eli 3,5 prosenttia äänistä. Hän menestyi parhaiten Helsingin vaalipiirissä, jossa hänen kannatuksensa oli 7,8 prosenttia (26 335 ääntä) ja Uudenmaan vaalipiirissä, 4,2 prosenttia äänistä (21 230 ääntä). Heidi Hautala osallistui myös edelliseen, vuoden 2000 presidentinvaaliin. Hänen vaalituloksensa oli silloin lähes sama, 100 740 ääntä ja 3,3 prosenttia äänistä. Edellisiin eduskuntavaaleihin verrattuna Vihreiden ehdokas jäi selkeästi puolueen kannatusta alemmalle tasolle kaikissa vaalipiireissä (pl. Vaasan vaalipiiri). Vihreän Liiton kokonaiskannatus eduskuntavaaleissa 2003 oli 8,0 prosenttia.
	Perussuomalaisten ehdokas Timo Soini keräsi 103 492 ääntä, mikä oli 3,4 prosenttia annetuista äänistä. Soinin kannatus koko maan tasolla oli lähes sama kuin Hautalan, mutta alueellisesti heidän kannatuksensa erosivat toisistaan. Soini keräsi ääniä tasaisesti kautta maan ja hänen kannatuksensa jäi Hautalan taakse selkeimmin vain Helsingin ja Uudenmaan vaalipiireissä. Parhaimman vaalituloksen Soini sai Pohjois-Karjalan vaalipiirissä, 4,9 prosenttia äänistä, yhteensä 4 520 ääntä. Eduskuntavaaleihin 2003 verrattuna Soini saavutti hyvän tuloksen hänen äänimääränsä ollessa yli kaksinkertainen Perussuomalaisten äänimäärään verrattuna.
	Kristillisdemokraattien ehdokas Bjarne Kallis sai 61 483 ääntä, mikä oli 2,0 prosenttia annetuista äänistä. Parhaimman vaalituloksen Kallis saavutti Vaasan vaalipiirissä, jossa hänen kannatuksensa oli 5,2 prosenttia äänistä (13 132 ääntä). Kalliksen kannatus jäi 3,3 prosenttiyksikköä pienemmäksi kuin Kristillisdemokraattien kannatus eduskuntavaaleissa 2003.
	Ruotsalaisen Kansanpuolueen ehdokas Henrik Lax sai 48 703 ääntä, mikä oli 1,6 prosenttia annetuista äänistä. Parhaimman vaalituloksen Lax saavutti Vaasan vaalipiirissä, 6,4 prosenttia äänistä, yhteensä 16 163 ääntä. Henrik Laxin tulos jäi vaatimattomaksi verrattuna hänet ehdokkaakseen asettaneen RKP:n normaalikannatukseen erityisesti, koska hänen kannatuksensa jäi vähäiseksi myös ruotsinkielisillä RKP:n kannatuksen perinteisesti vahvoilla alueilla. Esimerkiksi Vaasan vaalipiirissä hänen kannatuksensa jäi 12,2 prosenttiyksikköä RKP:n eduskuntavaaleissa saamasta kannatuksesta. Puolueen kannatus oli 2003 eduskuntavaaleissa koko maassa 4,6 prosenttia.
	Arto Lahti sai 12 989 ääntä, mikä oli 0,4 prosenttia annetuista äänistä. Lahti oli ainoa puolueisiin kuulumaton ehdokas. Hänen takanaan oli 20 000 henkilön valitsijayhdistys, joka oli asettanut hänet ehdokkaakseen.

 

 

---

Päivitetty 19.1.2006