Käsitteet ja määritelmät

Alkuperäinen sarja

Indeksisarja, josta ei ole poistettu ei-tuotannollisten tekijöiden vaikutusta. Ei-tuotannollisia tekijöitä ovat esimerkiksi kuukauden työpäivien lukumäärän vaihtelut ja kausivaihtelusta aiheutuvat tuotannon muutokset.

Arvoindeksi

Arvoindeksi on mittari (suhdeluku), joka kuvaa nimellisarvon kehitystä suhteessa perusvuoden vastaavan arvoon. Kunkin ajankohdan indeksipisteluku ilmoittaa, kuinka monta prosenttia kyseisen ajankohdan arvo on perusajankohdan arvosta. Siten kuukausitilastoissa tarkasteltavan kuukauden arvoindeksipisteluku kuvaa sitä, kuinka monta prosenttia ko. kuukauden arvo on perusvuoden kuukausikeskiarvosta.

Asiakaskohtainen suhdannepalvelu

Asiakaskohtaisen suhdannepalvelu tuottaa maksullisena tietopalveluna nopeaa tietoa esimerkiksi liikevaihdosta, viennistä, palkoista tai henkilöstömäärästä alueittain. Lisäksi kasvukatsauksen avulla voi saada tarkempaa suhdannekehityksen taustoja selittävää tietoa. Tiedot suhdannekehityksestä toimitetaan asiakkaille sopimuksen mukaan kuukausittain, neljännesvuosittain tai vuosittain.

Indeksi

Indeksi on suhdeluku, joka kuvaa jonkin muuttujan (esimerkiksi hinnan, määrän tai arvon) suhteellista muutosta perusjakson (esimerkiksi vuoden) suhteen. Kunkin ajankohdan indeksipisteluku ilmoittaa, kuinka monta prosenttia kyseisen ajankohdan tarkasteltava muuttuja on perusjakson hinnasta, määrästä tai arvosta. Perusjakson indeksipistelukujen keskiarvo on 100.

Kasvukatsaus

Kasvukatsaus on analyysipaketti, joka antaa kuvioiden, taulukoiden ja selosteen avulla tietoa siitä, miten esimerkiksi liikevaihdon, palkkasumman tai henkilöstömäärän kasvu on jakautunut eri yritysten kesken. Kasvukatsauksen avulla pystytään selvittämään, paljonko esimerkiksi pienyritykset tai pelkästään omalla alueella toimivat paikalliset yritykset vaikuttavat alan kasvuun tai johtuuko alan kasvu vain muutamien voimakkaasti kasvavien yritysten kasvusta. Kasvukatsauksen avulla voidaan seurata kasvuyritysten osuutta toimialan yrityksistä.

Kauppapäiväkorjaus

Kauppapäiväkorjauksella huomioidaan vertailtavien kuukausien viikonpäivien ja pyhien erilainen jakauma. Kauppapäivät vaikuttavat esimerkiksi siten, että toimialan myynti voi jonain kuukautena olla tavallista suurempi, koska kyseisenä kuukautena on ollut tavallista enemmän perjantaipäiviä. Kauppapäiväkorjauksella pyritään siis poistamaan kalenterista aiheutuneet vaikutukset, jolloin eri vuosien vastaavien kuukausien indeksiluvut olisivat mahdollisimman vertailukelpoisia. Kuukausittaista niin sanottua kausivaihtelua kauppapäiväkorjauksella ei kuitenkaan poisteta.

Kausitasoitettu sarja

Kausitasoitettu sarja saadaan kun alkuperäisestä aikasarjasta poistetaan kausivaihtelun vaikutus. Kausitasoitetun sarjan luvut ovat keskenään vertailukelpoisia ja näin ollen myös kahden peräkkäisen havainnon vertaaminen on mielekästä. Kausitasoitettua sarjaa voidaan käyttää lyhyen aikavälin kehityssuuntien sekä merkittävien suhdannekäänteiden havaitsemiseen.

Kausitasoitus

Kausitasoituksella tarkoitetaan kausivaihtelun estimoimista ja sen vaikutuksen poistamista aikasarjasta. Tämän seurauksena saadaan kausitasoitettu aikasarja. Kun aikasarjasta poistetaan sekä kausivaihtelu että epäsäännöllinen satunnaisvaihtelu, saadaan aikasarjan trendi. Kauppa- tai työpäiväkorjatut sarjat puolestaan saadaan, kun alkuperäisen aikasarjan havainnoista poistetaan kauppa- tai arkipäivien lukumäärän vaihtelusta aiheutuvat tekijät. Tilastokeskuksessa aikasarjojen kausitasoituksessa käytetään Tramo/Seats -menetelmää. Tramo/Seats -menetelmässä esipuhdistus perustuu regressiomalliin (joka huomioi mm. äärihavainnot, arkipyhät ja viikonpäivärakenteen) ja varsinainen kausitasoitus aikasarjalle laadittuun ARIMA-malliin.

Kausivaihtelu

Kausivaihtelu on aikasarjan vuoden sisäistä vaihtelua, joka toistuu kutakuinkin säännöllisenä. Kausivaihtelua voivat aiheuttaa mm. lämpötila, sademäärä, pyhäpäivät, sesongit ja lomat.

Kotimaan liikevaihto

Kotimaan liikevaihdolla tarkoitetaan verohallinnon maksuvalvonta-aineiston kotimaisen verollisen myynnin määrää. Verollisen myynnin määrä sisältää kotimaan myynnin lisäksi (rakennus)palvelujen oman käytön.

Liiketoiminnan kuukausikuvaajat

Liiketoiminnan kuukausikuvaajat ovat yritystoiminnan suhdanteiden seurantaan tarkoitettuja kuukausittaisia ja toimialoittaisia indeksimuotoisia liikevaihto-, vienti-, palkkasumma- ja henkilöstömääräkuvaajia. Kuvaajien tuotanto aloitettiin EU:n lyhyen aikavälin tilastoasetuksen perusteella.

Liikevaihto

Liikevaihdolla tarkoitetaan verohallinnon oma-aloitteisten verojen tietojen (kokonaisaineisto) ja Tilastokeskuksen myyntitiedustelun (2000 toimialojensa suurinta yritystä) pohjalta saatuja myyntitietoja. Oma-aloitteisten verojen aineiston liikevaihto voi sisältää myös tuloslaskelman liikevaihtoon kuulumattomia eriä kuten käyttöomaisuuserien myynnit, muut tuotot, satunnaiset erät, käänteisesti verovelvolliset ostot, tuotteiden oman käytön sekä agentuurien myynnit. Suurimpia tuloslaskelman liikevaihdosta poikkeavia eriä oikaistaan laskennassa. Tilastokeskuksen myyntitiedustelun liikevaihtokäsite on lähempänä tuloslaskelman liikevaihtoa. Liikevaihto sisältää sekä kotimaan liikevaihdon että vientiliikevaihdon. Liikevaihtoon ei sisälly arvonlisäveroa.

Myyntitiedustelu

Myyntitiedustelun piirissä on noin 2000 toimialojensa merkittävintä yritystä, joilta kerätään kuukausittain liikevaihtotietoa. Lisäksi toimialayksiköihin jaetuilta noin 30 yritykseltä kysytään palkkasummatietoa, sillä sitä ei saada muista lähteistä.

Tiedustelussa ei ole rahoitustoiminnan-, julkisen sektorin-, koulutuksen- tai terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelujen yrityksiä, sillä ko. toimialoilta ei tuoteta liikevaihtotietoja.Valinnan kriteerinä on yrityksen liikevaihdon suuruus suhteessa toimialan liikevaihtoon.

Määräindeksi

Määräindeksillä kuvataan määrän muuttumista. Se saadaan, kun arvoindeksistä poistetaan hintojen muutos hintaindeksin avulla (deflatointi) eli arvoindeksi jaetaan hintaindeksillä ja saatu osamäärä kerrotaan sadalla. Määräindeksi on mahdollista tuottaa myös suoraan määrätietojen perusteella ilman hintaindeksillä deflatointia.

Oma-aloitteisten verojen aineisto

Verohallinnon oma-aloitteisten verojen aineisto sisältää kuukausittaisia ja neljännesvuosittaisia työnantajasuorituksia koskevia tietoja ja arvonlisäverotusta koskevien tietojen osalta myös vuosittaisia tietoja. Havaintoyksikkönä on yritys. Oma-aloitteisten verojen aineisto kattaa kaikki verotilimenettelyssä mukana olevat arvonlisäverovelvolliset yritykset sekä palkkoja maksavat työnantajat eli lähes koko Suomen yritystoiminnan. Oma-aloitteisten verojen aineisto oli aikaisemmalta nimeltään kausiveroaineisto.

Paneelilaskenta

Paneelilaskennalla tarkoitetaan laskentamenetelmää, jota käytetään eräiden suhdannetilastojen tuottamiseen. Jos lähdeaineiston kertymä on vajaa uusimpina ajankohtina, laskentaan otetaan pääsääntöisesti mukaan ne tilastoitavat yksiköt, joilla on vertailukelpoinen tieto sekä tarkasteltavalta ajankohdalta että edellisen vuoden vastaavalta ajankohdalta. Tästä joukosta, paneelista, lasketaan muutos, jonka avulla edellisen vuoden vastaavan ajankohdan indeksistä voidaan laskea tarkasteltavan ajankohdan indeksi.

Perusvuosi

Aikasarjan perusajankohtaa kutsutaan perusvuodeksi. Perusvuotena käytetään pääasiassa viidellä jaollista vuotta. Julkistuksissa merkintänä perusvuodelle on esimerkiksi 2000 = 100 tai 2005 = 100. Perusvuoden indeksipistelukujen keskiarvo on 100. Esimerkiksi kuukausittaisissa indekseissä perusvuoden kuukausien indeksipisteluvut kertovat tarkasteltavan muuttujan jakautumisesta eri kuukausille.

Rakennusyritysten liikevaihtoindeksi

Rakennusyritysten liikevaihtoindeksi kuvaa toimialan arvonlisäverovelvollisten yritysten liikevaihdon kehitystä. Indeksille lasketaan alaindekseinä talonrakentamisen, maa- ja vesirakentamisen sekä erikoistuneen rakennustoiminnan liikevaihtoindeksit. Toimialat on jaettu Toimialaluokitus TOL 2008 -käsikirjan mukaan. Tarkasteltava muuttuja on kotimaan liikevaihto.

Indeksin laskennassa käytetään verohallinnon kausiverotietoja, joita täydennetään Tilastokeskuksen myyntitiedustelulla. Liikevaihtoindeksin laskennassa käytettyihin tietoihin ei sisälly arvonlisäveroa. Alkuperäisen indeksin lisäksi lasketaan kausitasoitettu sarja ja trendisarja. Indeksi julkaistaan kuukausittain.

Rakentamisen myynnin määräindeksi

Rakentamisen myynnin määräindeksi mittaa koko rakentamisen toimialan tuotannon kehitystä. Indeksi kuvaa tuotannon määrän suhteellista muutosta verrattuna perusvuoden tuotannon keskiarvoon.

Rakentamisen myynnin määräindeksit saadaan painottamalla yhteen talonrakentamisen, maa- ja vesirakentamisen sekä erikoistuneen rakennustoiminnan myynnin määräindeksit. Painoina käytetään perusvuoden tuotannon jalostusarvoa.

Indeksi julkaistaan kuukausittain. Alkuperäisen indeksisarjan lisäksi lasketaan kausitasoitettu sarja sekä trendisarja.

Indeksin laskennassa käytetään verohallinnon yrityskohtaista kausiveroaineistoa sekä Tilastokeskuksen myyntitiedustelun tietoja. Havaintoyksikkönä on yritys tai toimialayksikkö.

Revisio

Revisio tarkoittaa tietojen tarkentumista. Tietojen tarkentuminen johtuu esimerkiksi laskentaan käytettävissä olevan aineiston muutoksista tai saaduista uusista tiedoista.

Trendi

Trendi kuvaa aikasarjan pitkän aikavälin kehitystä. Trendisarja on puhdistettu kausivaihtelusta ja satunnaisesta vaihtelusta, joten esimerkiksi sääolojen ja lyhytkestoisten lakkojen vaikutus ei näy trendissä. Sen sijaan pysyvät muutokset, kuten esimerkiksi veronmuutoksista aiheutuva kysynnän kasvu, näkyvät trendissä. Trendin loppupään osoittaman suunnan tulkinnassa on hyvä noudattaa harkintaa. Trendikuvaajan loppuosa saattaa muuttua tulevien kuukausitietojen päivittämisen jälkeen.

Vuosimuutos

Vuosimuutos on indeksin suhteellinen muutos vuotta aiempaan vastaavaan ajankohtaan verrattuna (esim. kuluttajahintojen kokonaisindeksin vuosimuutos eli inflaatio).