1. Katsaus poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen tietoon tulleeseen rikollisuuteen

1.1. Tiivistelmä

Poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen tietoon tuli vuonna 2014 koko maassa kaikkiaan 417 900 rikosta, mikä oli 6 900 rikosta (1,6 prosenttia) vähemmän kuin vuotta aiemmin. Tietoon tulleiden rikosten määrä on laskenut vuodesta 2011, jolloin tietoon tuli 458 300 rikosta. Vuoden 2014 aikana selvitettiin yhteensä 236 700 rikosta, kun vastaava luku vuotta aiemmin oli 246 000.

Valtaosa rikoksista oli poliisin kirjaamia. Tullin ja rajavartiolaitoksen tietoon tuli 13 700 rikosta, mikä on 3,3 prosenttia kaikista viranomaisten tietoon tulleista rikoksista. Tullin tietoon tuli 8 700 rikosta, mikä oli 9,3 prosenttia edellistä vuotta vähemmän. Rajavartiolaitoksen tietoon tuli 5 000 rikosta, mikä oli 12,5 prosenttia edellistä vuotta vähemmän. Tullin ja rajavartiolaitoksen tietoon tulleista rikoksista noin neljännes oli alkoholirikoksia tai -rikkomuksia sekä huumausainerikoksia.

Vainoaminen kriminalisoitiin 1.1.2014 alkaen. Vainoamisesta kirjattiin vuoden aikana 600 ilmoitusta.

Maakunnittain tarkasteltuna rikosten määrä lisääntyi Keski-Suomen (+6,0 %), Keski-Pohjanmaan (+5,9 %), Kymenlaakson (+4,9 %), Satakunnan (+4,4 %), Kanta-Hämeen (+3,8 %), Lapin (+2,5 %), Päijät-Hämeen (+1,1 %) ja Pirkanmaan (+0,3 %) maakunnissa. Rikosten määrä väheni suhteellisesti eniten Pohjois-Karjalan maakunnassa, 9,2 prosenttia edellisvuodesta.

Väkilukuun suhteutettuna eniten rikoksia tuli ilmi Uudenmaan, Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson maakunnissa. Koko maassa tuli ilmi 7 666 rikosta 100 000 asukasta kohden.

Kuvio 1. Rikokset maakunnittain 100 000 asukasta kohden 2014

Kuvio 1. Rikokset maakunnittain 100 000 asukasta kohden 2014

1.2. Omaisuusrikokset

Omaisuusrikoksia tuli vuonna 2014 tietoon 241 300, mikä oli 0,3 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Omaisuusrikoksista suurimman ryhmän muodostavat varkausrikokset (varkaus, näpistys ja törkeä varkaus). Niitä ilmeni 143 100, mikä oli 1,2 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Varkausrikoksien määrä on ollut pääosin laskusuunnassa koko 2000–luvun, mutta viimeisen kahden vuoden aikana tilastoitujen varkausrikoksien määrä on hieman kasvanut. Vuonna 2014 varkauksia kirjattiin 70 800 eli 0,6 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Törkeitä varkauksia kirjattiin 3 700, mikä on 20,6 prosenttia enemmän kuin vuonna 2013. Näpistyksiä tuli tietoon 68 600 eli 1,0 prosenttia enemmän kuin vuonna 2013. Kolmannes varkausrikoksista (49 400 rikosta) oli myymälävarkauksia ja -näpistyksiä. Vuoteen 2013 verrattuna myymälävarkauksien määrä kasvoi 3,9 prosenttia.

Vuonna 2014 murtoja (luvatta tunkeutuen tehdyt varkaudet, törkeät varkaudet ja näpistykset) tuli ilmi 34 000, mikä oli 4,5 prosenttia enemmän kuin vuonna 2013. Vapaa-ajanasuntoihin tehdyt murrot lisääntyivät 2,7 prosenttia. Niitä tuli vuonna 2014 ilmi 1 800. Eniten lisääntyivät asuntomurrot, 14,3 prosenttia edellisvuodesta. Niitä tuli ilmi 4 500. Moottoriajoneuvomurrot vähenivät 3,6 prosenttia.

Kuvio 2. Murtorikokset kohteen mukaan 2014

Kuvio 2. Murtorikokset kohteen mukaan 2014

Omaisuusrikoksista vajaa viidennes oli vahingontekoja. Niitä tuli ilmi 42 500, mikä oli 2,0 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2013. Vahingontekojen määrä on ollut laskussa muutaman viime vuoden ajan.

Petoksia (petos, lievä petos, törkeä petos) tuli ilmi 23 500, mikä oli 3,0 prosenttia enemmän kuin vuonna 2013. Petokset muodostavat noin kymmenyksen omaisuusrikoksista. Maksuvälinepetoksia tuli ilmi 7 800, mikä oli 2,2 prosenttia enemmän kuin vuonna 2013. Sekä petoksien että maksuvälinepetoksien määrä on ollut kasvussa viimeisen kymmenen vuoden aikana. Vuonna 2014 maksuvälinepetoksien tapahtumakerroista 77,1 prosenttia oli kortinhaltijan itsensä tekemiä petoksia (kohteena oma tili).

Vuonna 2014 tuli tietoon kaikkiaan 1 400 kirjanpitorikosta ja velallisen rikosta, mikä oli 12,2 prosenttia enemmän kuin vuonna 2013. Väärennysrikoksia (väärennys, lievä väärennys, törkeä väärennys, väärennysaineen hallussapito) tuli ilmi 3 300, mikä oli 12,1 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2013.

Ryöstöjä ilmoitettin 1 700, mikä oli 10,8 prosenttia enemmän kuin vuonna 2013. Ryöstörikoksista 1 300 eli 76,1 prosenttia tapahtui yleisellä paikalla. Ryöstöistä 12,8 prosenttia oli törkeitä.

Kuvio 3. Omaisuusrikokset 2014 (kaikkiaan 241 326 rikosta)

Kuvio 3. Omaisuusrikokset 2014 (kaikkiaan 241 326 rikosta)

Taulukko 1. Eräitä omaisuusrikoksia maakunnittain 100 000 asukasta kohden 2014

Maakunta Kaikki omaisuus- rikokset Murrot Moottori- ajoneuvon anastus- rikokset Ryöstöt Vahingonteot Kavallukset Petokset, maksuväline- petokset
Koko maa 4 427 623 143 31 780 56 574
Uusimaa 5 764 649 149 50 1 097 80 594
Varsinais-Suomi 4 091 666 157 27 621 57 505
Satakunta 4 032 741 138 29 709 44 510
Kanta-Häme 3 443 532 93 20 679 51 431
Pirkanmaa 4 294 716 139 28 795 41 476
Päijät-Häme 4 479 791 200 20 741 57 522
Kymenlaakso 4 346 672 174 25 672 44 582
Etelä-Karjala 3 753 577 152 20 546 48 454
Etelä-Savo 3 223 673 147 9 540 31 408
Pohjois-Savo 3 059 487 85 21 609 47 422
Pohjois-Karjala 2 834 322 95 8 625 27 362
Keski-Suomi 3 635 643 94 26 623 51 479
Etelä-Pohjanmaa 2 348 416 58 11 405 33 385
Pohjanmaa 3 554 525 140 12 836 28 304
Keski-Pohjanmaa 2 567 288 45 16 511 44 285
Pohjois-Pohjanmaa 4 362 621 205 37 588 50 660
Kainuu 2 728 363 85 16 623 43 423
Lappi 3 886 701 213 15 656 56 422
Ahvenanmaa - Åland 2 644 433 80 - 600 73 255

1.3. Väkivaltarikokset

Vuonna 2014 tietoon tuli kaikkiaan 32 900 pahoinpitelyrikosta (pahoinpitely, lievä pahoinpitely, törkeä pahoinpitely), mikä oli 2 600 tapausta (7,3 prosenttia) vähemmän kuin vuonna 2013. Törkeät pahoinpitelyt vähenivät 8,2 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Niitä kirjattiin 1 600. Viimeisen kymmenen vuoden aikana pahoinpitelyitä on kirjattu vuosittain keskimäärin 34 000. Vuoden 2011 alussa voimaan tullut lainmuutos lisäsi vuonna 2011 kirjattujen pahoinpitelyiden määrää huomattavasti. Lainmuutoksen myötä alaikäiseen tai läheiseen kohdistetut lievät pahoinpitelyt tulivat virallisen syytteen alaisiksi. Vuonna 2011 pahoinpitelyrikoksia kirjattiin 40 200.

Henkirikoksia tuli tietoon 101. Niitä oli 6 tapausta enemmän kuin vuonna 2013. Kymmenen viime vuoden vuosittainen keskiarvo oli 110. Vastaava luku vuosina 1995–2004 oli 137. Tapon, murhan tai surman yritykset lisääntyivät 63:lla. Niitä tuli ilmi 327. Rikoksen kirjaamisvaiheessa rajanveto tapon yrityksen ja törkeän pahoinpitelyn välillä on tulkinnanvarainen, mikä saattaa vaikuttaa tilastoissa näkyviin tasonmuutoksiin.

Vuonna 2014 henkirikoksista 64 prosenttia ja pahoinpitelyrikoksista 38 prosenttia tehtiin yksityisasunnossa.

Raiskauksia (raiskaus, törkeä raiskaus, pakottaminen sukupuoliyhteyteen, raiskaus 3. mom) tuli tietoon 1 009, kun niitä vuonna 2013 tuli tietoon 975. Vuosina 2005–2014 ilmoitettiin vuosittain keskimäärin 840 raiskausta. Lapsen seksuaalisia hyväksikäyttöjä tuli tietoon 1 416, mikä on 14,5 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2013. Tietoon tulleiden raiskausten ja lapsen seksuaalisten hyväksikäyttöjen määrät vaihtelevat vuosittain paljonkin. Yksittäiset ilmoitukset voivat sisältää usean osateon käsittäviä tapahtumasarjoja.

Taulukko 2. Eräitä väkivaltarikoksia maakunnittain 100 000 asukasta kohden 2014

Maakunta Henkirikokset ja niiden yritykset Pahoinpitely Törkeä pahoinpitely Lievä pahoinpitely Raiskausrikokset
Koko maa 7 402 30 171 18
Uusimaa 6 483 27 178 21
Varsinais-Suomi 7 327 25 199 14
Satakunta 14 332 34 148 22
Kanta-Häme 13 330 37 197 17
Pirkanmaa 4 358 27 154 17
Päijät-Häme 8 318 32 152 19
Kymenlaakso 11 369 31 146 15
Etelä-Karjala 5 269 25 201 11
Etelä-Savo 7 343 14 228 13
Pohjois-Savo 6 381 30 236 18
Pohjois-Karjala 10 321 30 195 11
Keski-Suomi 8 477 41 148 20
Etelä-Pohjanmaa 4 347 31 100 20
Pohjanmaa 11 320 36 114 11
Keski-Pohjanmaa 2 484 32 131 8
Pohjois-Pohjanmaa 9 386 30 122 14
Kainuu 5 562 33 252 12
Lappi 11 459 46 193 21
Ahvenanmaa - Åland - 401 10 160 62

1.4. Rattijuopumukset ja liikennerikokset

Törkeät rattijuopumukset vähenivät 7,7 prosenttia ja muut rattijuopumukset lisääntyivät 3,5 prosenttia vuoteen 2013 verrattuna. Kaikkiaan rattijuopumusrikoksia tuli ilmi 17 600, mikä oli 400 tapausta eli 2,2 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Tietoon tulleiden rattijuopumusrikosten määrä on ollut laskussa viimeiset kymmenen vuotta. Vuoden 1990 ennätyslukemista ne ovat vähentyneet yli kolmanneksen.

Rattijuopumustapauksista 73,9 prosentissa päihdeaineena oli alkoholi ja 22,5 prosentissa päihdeaineena oli jokin muu huumaava aine. Loput 3,7 prosenttia oli käyttänyt molempia. Alkoholin aiheuttamat rattijuopumukset vähenivät 7,6 prosenttia ja huumausaineiden aiheuttamat lisääntyivät 22 prosenttia.

Kuvio 4. Rattijuopumusrikokset 1980–2014

Kuvio 4. Rattijuopumusrikokset 1980–2014

Kuvio 5. Rattijuopumusrikokset maakunnittain 100 000 asukasta kohden 2014

Kuvio 5. Rattijuopumusrikokset maakunnittain 100 000 asukasta kohden 2014

Vuonna 2014 rekisteröitiin 410 400 liikenneturvallisuuden vaarantamista ja liikennerikkomusta, mikä oli 7,7 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2013. Suurin osa niistä on rikoksia, jotka paljastuvat poliisin valvonnan ja ohjauksen yhteydessä. Lisäksi törkeitä liikenneturvallisuuden vaarantamisia ilmeni 3 900, mikä oli 1,2 prosenttia enemmän kuin vuonna 2013. Nopeusrajoitusten rikkomisia poliisi kirjasi 293 800, mikä oli 7,0 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2013. Automaattisen liikennevalvonnan uudelleenorganisointiin liittyneet ongelmat aiheuttivat vuoden 2014 alkupuolella tilastoitujen liikennerikosten määrän huomattavaa laskua vuoteen 2013 verrattuna. Vuoden 2013 luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia vuoden 2012 lukujen kanssa, sillä automaattisen liikennevalvonnan vuoden 2012 loppupuolella havaitsemia ylinopeuksia kirjautui vuoden 2013 alkupuolelle.

1.5. Päihderikokset

Vuonna 2014 huumausainerikoksia tuli ilmi kaikkiaan 21 800, mikä oli 900 tapausta (3,9 prosenttia) vähemmän kuin vuonna 2013. Törkeiden huumausainerikosten määrä laski 6,1 prosenttia edellisvuodesta. Niitä tuli ilmi 1 160. Lukumääräisesti eniten kasvoi huumausaineiden käyttörikosten määrä, 7,1 prosenttia. Niitä tuli ilmi 13 700, mikä on 900 tapausta enemmän kuin vuonna 2013.

Vuodesta 2009 lähtien lukuihin sisältyvät tullin ja rajavartiolaitoksen tietoon tulleet rikokset lisäsivät huumausainerikosten määrää noin kymmeneksellä verrattuna vain poliisin tietoon tulleisiin huumausainerikoksiin.

Kuvio 6. Huumausainerikokset 2011–2014 (kaikkiaan 21 781 rikosta)

Kuvio 6. Huumausainerikokset 2011–2014 (kaikkiaan 21 781 rikosta)

Alkoholirikoksia ja -rikkomuksia kirjattiin 3 700, mikä oli 800 tapausta, eli 17,6 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2013.

Päihderikoksia tilastoitaessa useamman osateon käsittävät rikokset on merkitty yhtenä. Päihderikokset ovat sen kaltaisia, että ne tulevat yleensä ilmi vain poliisin tai tullin- ja rajavalvontaviranomaisten toiminnan tuloksena ja valtaosa rikoksista jää piiloon.

1.6. Selvitetyt rikokset

Poliisi, tulli ja rajavartiolaitos selvittivät vuoden 2014 aikana kaikkiaan 236 700 rikosta. Selvitysprosentti oli 56,6, mikä oli 1,3 prosenttiyksikköä pienempi kuin edellisvuonna. Rikosten selvitysprosentti on laskettu siten, että tilastovuonna poliisille ilmoitettuja ja kaikkia samana vuonna selvitettyjä rikoksia on verrattu keskenään. Tästä syystä selvitysprosentti voi joidenkin rikosten kohdalla olla yli 100.

Omaisuusrikoksista selvitettiin 36,7 ja henkeen ja terveyteen kohdistuneista rikoksista 76,2 prosenttia.

Yli 30 000 asukkaan kunnista korkeimmat rikosten selvitysprosentit olivat Kirkkonummella ja Savonlinnassa, 66,5 ja 65,2. Matalimmat selvitysprosentit olivat puolestaan Vaasassa ja Keravalla, 45,8 ja 48,5 prosenttia.

Selvitysprosentti vaihtelee rikostyypeittäin hyvinkin voimakkaasti. Liikennejuopumus-, liikenne– ja päihderikokset saadaan paljastumistavasta johtuen miltei kaikki selvitetyiksi. Petoksista selvitettiin 64,2 prosenttia ja henkirikoksista 79,2 prosenttia. Pahoinpitelyrikosten selvitysprosentti oli 75,9.

Alhaisimmat selvitysprosentit ovat varkausrikoksissa (varkaus, törkeä varkaus), vahingonteoissa, maksuvälinepetoksissa ja moottorikulkuneuvoon kohdistuvissa anastusrikoksissa. Vuonna 2014 varkauksista selvitettiin vähemmän kuin joka kuudes. Näpistyksistä puolestaan selvitettiin yli puolet. Vahingonteoista selvitettiin viidennes ja maksuvälinepetoksista vähemmän kuin joka kuudes. Moottorikulkuneuvoon kohdistuvista anastusrikoksista selvisi kolmannes. Ryöstöistä selvisi runsas puolet.

Taulukko 3. Eräiden rikosten selvitysprosentti 1986-2014

Rikos 1986 - 1990 1991 - 1995 1996 - 2000 2001 - 2005 2006 - 2010 2011 2012 2013 2014
Kaikki rikokset 1) 65 51 51 56 61 59 60 58 57
Varkaus 25 17 14 16 18 17 16 15 15
Törkeä varkaus 39 29 40 41 38 34 38 38 28
Näpistys 78 70 67 58 57 57 56 56 55
Ryöstöt 53 43 42 45 49 49 55 53 52
Vahingonteot 29 27 27 26 25 21 23 22 21
Tapon, murhan tai surman yritys 96 91 92 94 97 91 97 92 92
Pahoinpitely 79 74 76 80 81 75 78 77 78
Törkeä pahoinpitely 85 84 83 87 88 85 84 87 82
Lievä pahoinpitely 95 86 79 75 73 73 75 75 70
Raiskaukset 63 56 57 63 66 59 72 79 70
Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö 91 84 88 82 86 62 91 63 80
1) Pl. liikenneturvallisuuden vaarantaminen, liikennepako tieliikenteessä, liikennerikkomus, tieliikenteen sosiaalilainsäädännön rikkominen ja ajoneuvorikkomus.

1.7. Syylliseksi epäillyt

Vuonna 2014 selvitettyihin 236 700 rikokseen epäiltiin syylliseksi yhteensä 263 300 henkilöä. Sama henkilö voi olla epäiltynä useasta eri rikoksesta. Epäillyistä naisia oli 18,2 prosenttia. Henkilön vuoden törkeimmän rikoksen mukaan laskettaessa (henkilö voi olla epäiltynä vain kerran vuoden aikana) sylliseksi epäiltynä oli 97 300 eri henkilöä. Yksi henkilö oli siten epäiltynä keskimäärin 2,4 rikoksesta.

Valtaosa rikoksiin syylliseksi epäillyistä, 63,3 prosenttia, oli epäiltynä vain yhdestä rikoksesta vuonna 2014. Kahdesta rikoksesta oli epäiltynä 16,6 prosenttia. Yli kolmesta rikoksesta oli epäiltynä 20,1 prosenttia syylliseksi epäillyistä.

Kuvio 7. Syylliseksi epäillyt rikosten määrän mukaan 2014

Kuvio 7. Syylliseksi epäillyt rikosten määrän mukaan 2014

Määrällisen eron lisäksi miesten ja naisten rikollisuus poikkeaa siten, että naisilla pahoinpitelyiden, rattijuopumusten ja vahingontekojen osuudet olivat miehiin verrattuna pieniä. Kuitenkin pahoinpitelyihin ja rattijuopumuksiin syylliseksi epäiltyjen naisten osuus on 20 vuodessa kasvanut. Naisten tyypillisimpiä rikoksia olivat näpistykset, petokset, kavallukset ja väärennykset. Syylliseksi epäillyt naiset ovat myös hieman miehiä nuorempia. Epäiltyjen naisten yleisin ikä on 19 ja miesten 20 vuotta.

Taulukko 4. Selvitettyihin rikoksiin syylliseksi epäillyt iän ja sukupuolen mukaan 2005-2014, osuus 1 000 väestössä olevaa kohti

Sukupuoli/ikäluokka 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014
Yhteensä Yhteensä 57 54 58 58 56 56 56 52 51 48
Alle 15 vuotiaat 11 11 12 15 14 13 14 11 10 9
15 - 17 -vuotiaat 137 118 118 124 118 120 128 111 105 94
18 - 20 -vuotiaat 199 183 183 183 166 163 169 158 156 144
Yli 20-vuotiaat 56 54 59 58 57 57 56 53 52 50
Miehet Yhteensä 97 93 96 99 94 94 94 87 84 80
Alle 15 vuotiaat 16 15 18 23 19 18 20 15 14 13
15 - 17 -vuotiaat 224 190 192 202 187 185 197 173 162 148
18 - 20 -vuotiaat 331 297 302 300 267 264 273 257 253 230
Yli 20-vuotiaat 99 96 99 101 98 99 96 91 88 85
Naiset Yhteensä 17 17 21 19 19 19 20 18 18 17
Alle 15 vuotiaat 7 6 6 7 7 8 8 6 6 4
15 - 17 -vuotiaat 47 42 41 43 47 52 55 47 45 39
18 - 20 -vuotiaat 60 62 58 62 60 58 60 55 55 54
Yli 20-vuotiaat 16 16 22 18 18 18 18 18 18 17

Vuonna 2014 nuorten ja alaikäisten – alle 21-vuotiaiden – osuus kaikista syylliseksi epäillyistä oli 20,4 prosenttia. Nuorten osuudet olivat suuria alkoholirikoksissa, ryöstöissä, vahingonteoissa ja moottorikulkuneuvoon kohdistuvissa anastusrikoksissa. Ryöstöihin syylliseksi epäillyistä nuoria oli 41,0 prosenttia, vahingontekoihin epäillyistä 40,9 prosenttia. Pahoinpitelyihin syylliseksi epäillyistä 19,6 prosenttia oli nuoria.

1.8. Syylliseksi epäiltyjen taustat

Syylliseksi epäiltyjen 15 vuotta täyttäneiden rekisteröityyn väestöön (vakinaisesti ja tilapäisesti Suomessa asuvat, joilla on suomalainen henkilötunnus) kuuluvien keskimääräinen valtionveronalainen tulo (tuloveroa maksetaan valtiolle ansiotulosta ja pääomatulosta) oli noin 17 800 euroa, kun vastaava tulo koko väestössä oli noin 27 800 euroa. Vastaavat mediaanitulot olivat 10 400 ja 23 000 euroa. Syylliseksi epäillyistä alle 5 000 euron tulot oli 30,6 prosentilla, koko väestöstä 10,4 prosentilla. Vähintään 20 000 euron tulot oli 32,2 prosentilla epäillyistä, koko väestöllä vastaava osuus oli 56,3 prosenttia. Luokkaan alle 2 499 euroa kuuluvat myös kaikki ne, joiden valtionveronalaisesta tulosta ei ole tietoa. Luvussa 1.8. ilmoitettavat luvut on laskettu siten, että yksi henkilö on epäiltynä vain kerran. Näin lasketut luvut poikkeavat muista tässä julkaisussa esitetyistä epäiltyjä kuvaavista luvuista, joissa sama henkilö voi esiintyä vuoden aikana useita kertoja epäiltynä. Luvussa ei ole huomioitu liikenneturvallisuuden vaarantamiseen tai liikennerikkomukseen syyllistyneitä. Tiedot syylliseksi epäiltyjen valtionveronalaisesta tulosta perustuvat verohallituksen verotietokannan valtionveronalaisia tuloja koskeviin tietoihin vuodelta 2013. Koko väestöä käsittelevissä luvuissa on huomioitu vain Suomessa vakituisesti asuvat henkilöt.

Taulukko 5. Rikoksiin syylliseksi epäillyt henkilöt sukupuolen ja tulotiedon (euroa) mukaan 2014, 15 vuotta täyttäneet

Sukupuoli/tulotieto Yhteensä - 2 499 2 500 - 4 999 5 000 - 9 999 10 000 - 19 999 20 000 - 39 999 40 000 - 79 999 80 000 ja yli
Valtionveronalaiset tulot Sukupuoli yhteensä epäillyt 94 664 24 021 5 044 16 951 18 077 20 650 8 340 1 581
% 100,0 25,3 5,3 17,9 19,0 21,8 8,8 1,6
Mies epäillyt 74 644 19 143 3 996 12 867 13 473 16 457 7 282 1 426
% 100,0 25,6 5,3 17,2 18,0 22,0 9,7 1,9
Nainen epäillyt 20 020 4 878 1 048 4 084 4 604 4 193 1 058 155
% 100,0 24,3 5,2 20,3 22,9 20,9 5,2 0,7
Käytettävissä olevat tulot Sukupuoli yhteensä epäillyt 94 664 15 256 4 450 12 957 34 007 23 828 3 411 755
% 100,0 16,1 4,7 13,6 35,9 25,1 3,6 0,7
Mies epäillyt 74 644 12 280 3 700 10 641 25 888 18 454 2 984 697
% 100,0 16,4 4,9 14,2 34,6 24,7 3,9 0,9
Nainen epäillyt 20 020 2 976 750 2 316 8 119 5 374 427 58
% 100,0 14,8 3,7 11,5 40,5 26,8 2,1 0,2

Käytettävissä olevien rahatulojen mukaan tarkasteltuna rikoksiin syylliseksi epäiltyjen tulotaso oli korkeampi. Syylliseksi epäiltyjen käytettävissä olevien tulojen mediaani on 69 prosenttia koko väestön vastaavasta Valtionveronalaisilla tuloilla osuus on 45 prosenttia. Alle 5 000 euron käytettävissä olevat tulot oli 20,8 prosentilla epäillyistä kun valtionveronalaisten tulojen mukaan tähän luokkaan kuului 30,6 prosenttia epäillyistä. Koko väestöllä vastaavat luvut ovat 8,8 ja 10,4 prosenttia. Yli 20 000 euron käytettävissä olevat tulot oli 29,4 prosentilla epäillyistä ja 49,0 prosentilla koko väestöstä. Käytettävissä olevat tulot = palkkatulot + yrittäjätulot + omaisuustulot + saadut tulonsiirrot - maksetut tulonsiirrot. Käytettävissä olevat tulot on valtionveronalaista tuloa parempi mittari kuvaamaan syylliseksi epäillyn käytettävissä olevia tuloja.

Kuvio 8. Syylliseksi epäillyt ja koko väestö valtionveronalaisten tulojen ja käytettävissä olevien tulojen mukaan 2014, 15 vuotta täyttäneet

Kuvio 8. Syylliseksi epäillyt ja koko väestö valtionveronalaisten tulojen ja käytettävissä olevien tulojen mukaan 2014, 15 vuotta täyttäneet

Pääasiallisen toiminnan mukaan jaoteltuna syylliseksi epäillyistä (yli 15 vuotiaat rekisteröityyn väestöön kuuluvat) työllisiin kuului 37,4 prosenttia. Työttömiä oli 18,0 ja muita työvoiman ulkopuolella olevia 14,6 prosenttia epäillyistä. Koko väestöstä työllisiä oli 51,6 prosenttia, työttömiä 6,2 ja työvoiman ulkopuolella 4,2 prosenttia. Tieto henkilön pääasiallisesta toiminnasta on vuoden 2012 tieto.

Kuvio 9. Syylliseksi epäillyt henkilöt ja koko väestö pääasiallisen toiminnan mukaan 2014, 15 vuotta täyttäneet

Kuvio 9. Syylliseksi epäillyt henkilöt ja koko väestö pääasiallisen toiminnan mukaan 2014, 15 vuotta täyttäneet

15 vuotta täyttäneistä syylliseksi epäillyistä 50,6 prosenttia oli suorittanut vain perusasteen koulutuksen ja 38,8 prosentilla oli keskiasteen koulutus. Koko väestöllä vastaavat luvut olivat 30,4 ja 40,3 prosenttia.

Liitetaulukoissa 4–7 sama henkilö voi esiintyä useampaan kertaan syylliseksi epäiltynä. Tämä on tilastossa tavanomainen tapa esittää syylliseksi epäiltyjen lukumäärä. Näin saadaan parempi kuva rikollisuudesta ilmiönä ja voidaan paremmin kuvata, millaisen taustan omaavat henkilöt syyllistyvät minkäkin tyyppisiin rikoksiin.

1.9. Syntyperä ja ulkomaan kansalaiset

Poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen selvittämiin rikoksiin syylliseksi epäiltyjen määrä vuonna 2014 oli 263 300, joista ulkomaiden kansalaisia oli 33 000. Vuoteen 2013 verrattuna kaikkien syylliseksi epäiltyjen määrä väheni 4,7 prosenttia, kun taas ulkomaalaisten epäiltyjen määrä väheni 5,1 prosenttia. Ulkomaalaisten osuus kaikista epäillyistä oli 12,5 prosenttia. Vuonna 2014 ulkomaalaisista suurimman ryhmän muodostivat virolaiset (7 900) ja venäläiset (7 400). Virolaisista 41,3 ja venäläisistä 26,1 prosentilla epäillyistä on vakituinen asuinpaikka Suomessa. Edellisvuoteen verrattuna virolaisten tekemien rikosten määrä väheni 2,5 prosenttia ja venäläisten 9,2 prosenttia.

Muita maita, joiden kansalaisia oli epäiltyinä yli 1 000 olivat Romania (1 800), Somalia (1 700), Irak (1 400) ja Ruotsi (1 300). Romanialaisista vain 6,2 prosentilla oli vakituinen asuinpaikka Suomessa. Vastaavat prosentit somalialaisilla ja irakilaisilla olivat 95,2 ja 84,0. Ruotsalaisista 55,6 prosentilla on vakituinen asuinpaikka Suomessa. Yksi henkilö voi syyllistyä vuoden aikana moneen eri rikokseen.

Kuvio 10. Syylliseksi epäillyt ulkomaiden kansalaiset asuinpaikan mukaan 2009–2014

Kuvio 10. Syylliseksi epäillyt ulkomaiden kansalaiset asuinpaikan mukaan 2009–2014

Vuonna 2014 selvitettyihin rikoksiin syylliseksi epäillyistä ulkomaalaisista 46,4 prosenttia asui Suomessa vakinaisesti. Osuus on kolme prosenttiyksikköä suurempi kuin vuonna 2013. Suomessa asuvat ulkomaalaiset syylliseksi epäillyt olivat hieman nuorempia kuin suomalaiset epäillyt. Heidän keski-ikänsä oli 31 vuotta, kun suomalaisten syylliseksi epäiltyjen keski-ikä oli 32 vuotta. Suomessa asuvien ulkomaalaisten tyypillisiä rikoksia olivat varkaus-, pahoinpitely- ja huumausainerikokset sekä kulkuneuvon kuljettamiset oikeudetta.

Tilastossa sama henkilö voi esiintyä useampaan kertaan syylliseksi epäiltynä. Tiedot syylliseksi epäiltyjen kansalaisuudesta ja siitä asuvatko he vakinaisesti Suomessa vai eivät perustuvat poliisilta saatuun kansalaisuustietoon ja väestöaineistoista henkilötunnuksen avulla poimittuihin tietoihin. Ryhmä ’ei vakinaista asuinpaikkaa Suomessa’ on siinä mielessä ongelmallinen, että siihen saattaa sisältyä henkilöitä, jotka oleskelevat Suomessa pitkiäkin aikoja hankkimatta täältä pysyvää kotipaikkaa. Ryhmään saattaa sisältyä myös henkilöitä, esimerkiksi huumausainerikoksista syylliseksi epäiltyinä, jotka ovat tulleet Suomeen vain rikoksentekotarkoituksessa.

Taulukko 6. Selvitettyihin rikoksiin Suomessa asuvat syylliseksi epäillyt iän ja kansalaisuuden mukaan 2014

Ikäluokat Vakinaisesti Suomessa asuvat Osuus ikäryhmän 1 000 asukasta kohden
Suomalaiset Ulkomaalaiset Suomalaiset Ulkomaalaiset
-14 7 220 456 8,4 14,8
15-17 16 039 769 90,8 151,7
18-20 26 462 1 170 137,3 196,9
21-24 30 562 1 839 117,1 140,2
25-29 33 499 3 281 107,5 116,1
30-34 29 566 2 622 92,2 87,1
35-39 23 023 1 781 72,9 73,0
40-49 32 032 2 335 49,3 67,9
50-59 19 280 838 26,5 41,1
60-69 8 344 208 11,5 23,2
70- 2 295 45 3,3 7,5
Yhteensä 228 322 15 344 43,5 73,9
Epäiltyjen syntyperä

Rikoksiin syylliseksi epäillyistä 99 500 henkilöistä suomalaistaustaisia oli 87 100 (87,5 prosenttia). Ulkomaalaistaustaisia oli 10 300 (10,3 prosenttia). Luvut on laskettu siten, että henkilö on huomioitu vuoden aikana vain kerran syylliseksi epäiltynä, kyseessä ei siis ole epäiltyjen “bruttomäärä”. Koko väestössä suomalaistaustaisia on 94,5 ja ulkomaalaistaustaisia 5,5 prosenttia. Suomalaistaustaisista syylliseksi epäillyistä 1 800 (2,1 prosenttia) oli syntynyt ulkomailla. Ulkomaalaistaustaisista epäillyistä 92,5 prosenttia oli syntynyt ulkomailla. Kaikista syylliseksi epäillyistä 2 100 (2,2 prosenttia) oli sellaisia, joiden syntyperä ei ole tiedossa, vaikka heillä on suomalainen henkilötunnus. Tyypillisesti tällaiset henkilöt ovat Suomesta pois muuttaneita.

Suomalaistaustaisia Suomessa syntyneitä epäiltyjä oli 16,7 saman syntyperän väestön 1 000 henkilöä kohti. Ulkomailla syntyneitä suomalaistaustaisia epäiltyjä oli puolestaan 38,3. Runsaat puolet ulkomailla syntyneistä suomalaistaustaisista on syntynyt Ruotsissa. Suomessa syntyneiden ulkomaalaistaustaisten osuus tuhatta syntyperän väestöön kuuluvaa kohti oli 17,0 ja ulkomailla syntyneitä ulkomaalaistaustaisia 37,1.

Taulukko 7. Syylliseksi epäillyt henkilöt ja osuus väestön 1 000:ta asukasta kohden syntyperän mukaan 2014

Syntyperä Epäillyt Osuus väestön 1 000 asukasta kohden
Syntyperä yhteensä 99 473 18,2
Suomalaistaustainen yhteensä 87 065 16,9
Suomessa syntynyt suomalaistaustainen 85 225 16,7
Ulkomailla syntynyt suomalaistaustainen 1 840 38,3
Ulkomaalaistaustainen yhteensä 10 269 34,1
Suomessa syntynyt ulkomaalaistaustainen 769 17,0
Ulkomailla syntynyt ulkomaalaistaustainen 9 500 37,1
Tuntematon 2 139

Tarkastelussa ovat mukana rekisteröityyn väestöön kuuluvat henkilöt, eli henkilöt joilla on suomalainen henkilötunnus. Suomalaistaustaiseksi lasketaan henkilö, jonka toinen tai molemmat vanhemmat ovat syntyneet Suomessa. Henkilö on ulkomaalaistaustainen, jos hänen molemmat vanhempansa ovat syntyneet ulkomailla. Ulkomaalaistaustaisissa on suomalaistaustaisiin verrattuna enemmän nuorempia ikäluokkia ja miehiä. Ulkomaalaistaustaisista 64,6 prosenttia ja suomalaistaustaisista 46,3 on alle 40–vuotiaita.

Tarkempia tietoja epäiltyjen syntyperästä ikäluokan ja sukupuolen mukaan on liitetetaulukossa. Luvut on laskettu siten, että yksi henkilö on epäiltynä vain kerran. Näin lasketut luvut poikkeavat muista tässä julkaisussa esitetyistä epäiltyjä kuvaavista luvuista, joissa sama henkilö voi esiintyä vuoden aikana useita kertoja epäiltynä.

Jos epäiltyjen määrä lasketaan siten, että sama henkilö voi olla epäiltynä useammasta rikoksesta, on suomalaistaustaisia epäiltyjä 223 000 (84,7 prosenttia epäillyistä). Heistä Suomessa syntyneitä on 215 500 ja ulkomailla syntyneitä 7 500. Ulkomaalaistaustaisia epäiltyjä on 20 900 (7,9 prosenttia epäillyistä). Ulkomaalaistaustaisista Suomessa syntyneitä on 1 800 ja ulkomailla syntyneitä 19 100. Syylliseksi epäillyistä 4 500 (1,7 prosentilla) syntyperä oli tuntematon ja 15 000 (5,7 prosentilla) epäillyllä ei ollut väestötietoja. Väestötiedot puuttuvat mm. turisteilta sekä maassa tilapäisesti oleskelevilta.


Lähde: Rikos- ja pakkokeinotilasto 2014, tietoon tullut rikollisuus. Tilastokeskus

Lisätietoja: Kimmo Haapakangas 029 551 3252, rikos@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Riitta Harala


Päivitetty 31.3.2015

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Rikos- ja pakkokeinotilasto [verkkojulkaisu].
ISSN=2342-9151. Viranomaisten tietoon tullut rikollisuus 2014, 1. Katsaus poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen tietoon tulleeseen rikollisuuteen . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 12.8.2020].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/rpk/2014/13/rpk_2014_13_2015-03-31_kat_001_fi.html