1. Katsaus poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen tietoon tulleeseen rikollisuuteen

1.1. Tiivistelmä

Poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen tietoon tuli vuonna 2015 koko maassa kaikkiaan 413 200 rikosta, mikä oli 4 700 rikosta (1,1 prosenttia) vähemmän kuin vuotta aiemmin. Tietoon tulleiden rikosten määrä on laskenut vuodesta 2011, jolloin tietoon tuli 458 300 rikosta. Vuoden 2015 aikana selvitettiin yhteensä 236 500 rikosta, kun vastaava luku vuotta aiemmin oli 236 700.

Valtaosa rikoksista oli poliisin kirjaamia. Tullin ja rajavartiolaitoksen tietoon tuli 12 700 rikosta, mikä on 3,1 prosenttia kaikista viranomaisten tietoon tulleista rikoksista. Tullin tietoon tuli 8 000 rikosta, mikä oli 8,3 prosenttia edellistä vuotta vähemmän. Rajavartiolaitoksen tietoon tuli 4 700 rikosta, mikä oli 5,4 prosenttia edellistä vuotta vähemmän. Tullin ja rajavartiolaitoksen tietoon tulleista rikoksista noin neljännes oli alkoholirikoksia tai -rikkomuksia sekä huumausainerikoksia.

Maakunnittain tarkasteltuna rikosten määrä lisääntyi Ahvenanmaan (+13,8 %), Kanta-Hämeen (+6,0 %), Pirkanmaan (+5,2 %), Keski-Suomen (+4,9 %), Pohjanmaan (+3,3 %), Varsinais-Suomen (+2,6 %) ja Pohjois-Savon (+2,6 %) maakunnissa. Rikosten määrä väheni suhteellisesti eniten Etelä-Karjalan maakunnassa, 13,2 prosenttia edellisvuodesta.

Väkilukuun suhteutettuna eniten rikoksia tuli ilmi Uudenmaan, Kymenlaakson ja Päijät-Hämeen maakunnissa. Koko maassa tuli ilmi 7 552 rikosta 100 000 asukasta kohden, kun vuonna 2014 vastaava luku oli 7 666.

Kuvio 1. Rikokset maakunnittain 100 000 asukasta kohden 2015

Kuvio 1. Rikokset maakunnittain 100 000 asukasta kohden 2015

Identiteettivarkaus lisättiin rikoslakiin 4.9.2015. Identiteettivarkaudesta kirjattiin vuoden 2015 aikana 518 rikosilmoitusta.

1.2. Omaisuusrikokset

Omaisuusrikoksia tuli vuonna 2015 tietoon 236 300, mikä oli 2,1 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Omaisuusrikoksista suurimman ryhmän muodostavat varkausrikokset (varkaus RL 28:1, törkeä varkaus RL 28:2 ja näpistys RL 28:3). Niitä ilmeni 138 300, mikä oli 3,4 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Varkausrikoksien määrä on ollut pääosin laskusuunnassa koko 2000–luvun. Vuonna 2015 varkauksia (RL 28:1) kirjattiin 69 100 eli 2,5 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Törkeitä varkauksia (RL 28:2) kirjattiin 3 500, mikä on 3,8 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2014. Näpistyksiä (RL 28:3) tuli tietoon 65 700 eli 4,3 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2014. Kolmannes kaikista varkausrikoksista (47 700 rikosta) oli myymälävarkauksia ja -näpistyksiä. Vuoteen 2014 verrattuna myymälävarkauksien ja -näpistyksien määrä laski 3,5 prosenttia.

Vuonna 2015 murtoja (luvatta tunkeutuen tehdyt varkaudet, törkeät varkaudet ja näpistykset) tuli ilmi 34 100, mikä oli 0,4 prosenttia enemmän kuin vuonna 2014. Vapaa-ajan asuntoihin tehdyt murrot vähenivät 8,5 prosenttia. Niitä tuli vuonna 2015 ilmi 1 700. Asuntomurrot vähenivät 4,9 prosenttia edellisvuodesta. Niitä tuli ilmi 4 300. Moottoriajoneuvomurrot lisääntyivät 2,0 prosenttia.

Kuvio 2. Murtorikokset kohteen mukaan 2015

Kuvio 2. Murtorikokset kohteen mukaan 2015

Omaisuusrikoksista runsas kuudennes oli vahingontekoja. Niitä tuli ilmi 37 600, mikä oli 11,5 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2014. Vahingontekojen määrä on ollut laskussa muutaman viime vuoden ajan. Vahingonteoista runsas puolet tehdään yleisellä paikalla.

Petoksia (petos RL 36:1, lievä petos RL 36:3, törkeä petos RL 36:2) tuli ilmi 26 100, mikä oli 11,0 prosenttia enemmän kuin vuonna 2014. Petokset muodostavat noin kymmenyksen omaisuusrikoksista. Maksuvälinepetoksia tuli ilmi 10 900, mikä oli 40,4 prosenttia enemmän kuin vuonna 2014. Sekä petoksien että maksuvälinepetoksien määrä on ollut kasvussa viimeisen kymmenen vuoden aikana.

Vuonna 2015 tuli tietoon kaikkiaan 1 300 kirjanpitorikosta ja velallisen rikosta, mikä oli 5,5 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2014. Väärennysrikoksia (väärennys, lievä väärennys, törkeä väärennys, väärennysaineen hallussapito RL 33:1-4) tuli ilmi 2 700, mikä oli 17,6 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2014. Tilastoitujen väärennysrikoksien määrä on ollut laskusuunnassa miltei koko 2000–luvun. Vuonna 2010 niitä tuli ilmi 4 600 ja vuonna 2000 tuli ilmi 6 200 tapausta.

Ryöstöjä ilmoitettin 1 550, mikä oli 8,2 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2014. Ryöstörikoksista 1 100 eli 70,7 prosenttia tapahtui yleisellä paikalla. Ryöstöistä 17,2 prosenttia oli törkeitä.

Kuvio 3. Omaisuusrikokset 2015 (kaikkiaan 236 323 rikosta)

Kuvio 3. Omaisuusrikokset 2015 (kaikkiaan 236 323 rikosta)

Taulukko 1. Eräitä omaisuusrikoksia maakunnittain 100 000 asukasta kohden 2015

Maakunta Kaikki omaisuus- rikokset Murrot Moottori- ajoneuvon anastus- rikokset Ryöstöt Vahingonteot Kavallukset Petokset, maksuväline- petokset
Koko maa 4 319 623 136 28 688 53 676
Uusimaa 5 514 697 152 41 870 73 685
Varsinais-Suomi 4 208 731 149 30 541 58 605
Satakunta 3 347 598 118 25 671 41 401
Kanta-Häme 3 803 618 150 29 622 41 614
Pirkanmaa 4 350 679 136 29 753 41 598
Päijät-Häme 4 436 854 146 25 647 52 723
Kymenlaakso 4 249 686 202 26 684 49 603
Etelä-Karjala 3 291 505 122 25 563 42 454
Etelä-Savo 3 069 696 122 15 544 31 399
Pohjois-Savo 3 102 387 105 20 578 43 495
Pohjois-Karjala 2 856 295 74 12 562 38 467
Keski-Suomi 3 809 616 93 19 627 42 723
Etelä-Pohjanmaa 2 062 320 54 6 350 55 346
Pohjanmaa 3 529 571 144 21 708 23 395
Keski-Pohjanmaa 2 125 251 36 4 485 32 251
Pohjois-Pohjanmaa 3 879 530 167 29 590 47 696
Kainuu 2 791 242 64 9 607 39 426
Lappi 3 792 748 164 19 623 40 439
Ahvenanmaa - Åland 3 178 661 76 3 723 31 228

1.3. Väkivaltarikokset

Vuonna 2015 tietoon tuli kaikkiaan 33 900 pahoinpitelyrikosta (pahoinpitely, lievä pahoinpitely, törkeä pahoinpitely), mikä oli vajaa 1 000 tapausta (2,9 prosenttia) enemmän kuin vuonna 2014. Törkeät pahoinpitelyt vähenivät 5,0 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Niitä kirjattiin 1 560. Viimeisen kymmenen (2006–2015) vuoden aikana pahoinpitelyitä on kirjattu vuosittain keskimäärin 34 700. Vuoden 2011 alussa voimaan tullut lainmuutos lisäsi vuonna 2011 kirjattujen pahoinpitelyiden määrää huomattavasti. Lainmuutoksen myötä alaikäiseen tai läheiseen kohdistetut lievät pahoinpitelyt tulivat virallisen syytteen alaisiksi. Vuonna 2011 pahoinpitelyrikoksia kirjattiin 40 200.

Henkirikoksia tuli tietoon 96. Niitä oli 5 tapausta vähemmän kuin vuonna 2014. Kymmenen edellisen vuoden vuosittainen keskiarvo on 109. Vastaava luku vuosina 1996–2005 on 137. Tapon, murhan tai surman yritykset vähenivät 28:lla. Niitä tuli ilmi 299. Rikoksen kirjaamisvaiheessa rajanveto tapon yrityksen ja törkeän pahoinpitelyn välillä on tulkinnanvarainen, mikä saattaa vaikuttaa tilastoissa näkyviin tasonmuutoksiin.

Raiskauksia (raiskaus, törkeä raiskaus, raiskaus 3. mom) tuli tietoon 1 052, mikä on 4,3 prosenttia edellisvuotta enemmän. Vuosina 2006–2015 ilmoitettiin vuosittain keskimäärin 880 raiskausta. Lapsen seksuaalisia hyväksikäyttöjä tuli tietoon 1 230, mikä on 13,1 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2014. Seksuaalisesta ahdistelusta tehtiin 283 rikosilmoitusta. Tietoon tulleiden raiskausten ja lapsen seksuaalisten hyväksikäyttöjen määrät vaihtelevat vuosittain paljonkin. Yksittäiset ilmoitukset voivat sisältää usean osateon käsittäviä tapahtumasarjoja.

Vuonna 2015 henkirikoksista 43 prosenttia ja pahoinpitelyrikoksista 39 prosenttia tehtiin yksityisasunnossa. Raiskausrikoksista 18,7 prosenttia tehtiin yleisellä paikalla. Vuonna 2014 vastaava osuus oli 13,3 prosenttia ja vuonna 2009 yleisellä paikalla tehtiin 23,5 prosenttia raiskausrikoksista. Seksuaalisesta ahdistelusta 45,6 prosenttia tapahtui yleisellä paikalla.

Taulukko 2. Eräitä väkivaltarikoksia maakunnittain 100 000 asukasta kohden 2015

Maakunta Henkirikokset ja niiden yritykset Pahoinpitely Törkeä pahoinpitely Lievä pahoinpitely Raiskausrikokset
Koko maa 7 417 28 173 19
Uusimaa 5 489 24 185 23
Varsinais-Suomi 3 333 21 192 15
Satakunta 5 358 35 150 14
Kanta-Häme 12 298 31 169 14
Pirkanmaa 7 396 32 164 25
Päijät-Häme 8 362 33 142 13
Kymenlaakso 10 430 33 157 22
Etelä-Karjala 8 285 17 176 15
Etelä-Savo 10 338 21 208 13
Pohjois-Savo 6 382 25 283 19
Pohjois-Karjala 9 335 45 222 9
Keski-Suomi 9 487 33 160 20
Etelä-Pohjanmaa 7 335 26 83 11
Pohjanmaa 8 374 35 90 13
Keski-Pohjanmaa 4 469 26 114 14
Pohjois-Pohjanmaa 8 431 26 123 16
Kainuu 6 537 32 285 12
Lappi 8 413 41 183 15
Ahvenanmaa - Åland - 563 31 86 31

1.4. Väkivaltarikosten uhrit

Pahoinpitelyrikoksista yhteensä vajaa 40 prosenttia tehtiin yksityisissä asunnoissa. Naisiin kohdistuvista pahoinpitelyistä yksityisessä asunnossa tehtiin yli puolet ja miehiin kohdistuvista neljännes. Miehiin kohdistuvista pahoinpitelyistä vajaa 45 prosenttia tapahtui yleisellä paikalla ja naisiin kohdistuvista runsas viidennes. Ravitsemusliikkeessä tehtiin runsaat 10 prosenttia pahoinpitelyistä.

Kuvio 4. Pahoinpitelyrikokset tekopaikan ja uhrin sukupuolen mukaan 2015 (Kaikkiaan 33 874 rikosta)

Kuvio 4. Pahoinpitelyrikokset tekopaikan ja uhrin sukupuolen mukaan 2015 (Kaikkiaan 33 874 rikosta)

Vuonna 2015 tietoon tulleiden väkivaltarikosten uhriksi joutui 37 400 henkilöä, mikä oli 1,8 prosenttia enemmän kuin vuonna 2014. Uhreista miehiä oli 21 400 (57,2 prosenttia) ja naisia 16 000 (42,8 prosenttia). Miesuhrien määrä oli 2,4 ja naisuhrien 1,2 prosenttia suurempi kuin vuonna 2014. Pahoinpitelyrikoksiin (RL 21:5-7) uhriksi joutui yhteensä 33 100 henkilöä, joista miehiä oli 19 600 (59,2 prosenttia) ja naisia 13 500 (40,8 prosenttia). Tieto uhrista saadaan luotettavasti vain tietyistä väkivaltarikoksista.

Pahoinpitelyrikosten uhreista ikäryhmään 18–21-vuotta kuului 4 300 (13,1 prosenttia). Yli 50-vuotiaita uhreja oli 4 600 (13,8 prosenttia). Alle 18-vuotiaisiin lapsiin kohdistuneet pahoinpitelyrikokset lisääntyivät edelliseen vuoteen verrattuna 17,9 prosenttia. Lapsiuhreja oli nyt 5 900. Tämä on 17,8 prosenttia kaikista pahoinpitelyrikosten uhreista. Pahoinpitelyrikoksen uhriksi joutuneista lapsista 3 800 (63,8 prosenttia) oli poikia ja 2 100 (36,2 prosenttia) tyttöjä. Pahoinpitelyrikosten lapsiuhreista 37,2 prosenttia oli alle 10-vuotiaita, 10–14-vuotiaita oli 32,9 prosenttia ja 15–17-vuotiaita 29,9 prosenttia alle 18-vuotiaista. Lapsena seksuaalisen hyväksikäytön kohteeksi joutuneista 1 100 henkilöstä 87,4 prosenttia oli tyttöjä ja 12,6 prosenttia poikia.

Kuvio 5. Eräiden rikosten uhrit iän ja sukupuolen mukaan 2015

Kuvio 5. Eräiden rikosten uhrit iän ja sukupuolen mukaan 2015

1.5. Päihderikokset

Vuonna 2015 huumausainerikoksia tuli ilmi kaikkiaan 23 400, mikä oli 1 600 tapausta (7,4 prosenttia) enemmän kuin vuonna 2014. Törkeiden huumausainerikosten määrä väheni 7,8 prosenttia edellisvuodesta. Niitä tuli ilmi 1 070. Lukumääräisesti eniten kasvoi huumausaineiden käyttörikosten määrä, 10,9 prosenttia. Niitä tuli ilmi 15 200, mikä on 1 500 tapausta enemmän kuin vuonna 2014.

Vuodesta 2009 lähtien lukuihin sisältyvät tullin ja rajavartiolaitoksen tietoon tulleet rikokset lisäsivät huumausainerikosten määrää noin kymmeneksellä verrattuna vain poliisin tietoon tulleisiin huumausainerikoksiin.

Kuvio 6. Huumausainerikokset 2012–2015 (kaikkiaan 23 400 rikosta)

Kuvio 6. Huumausainerikokset 2012–2015 (kaikkiaan 23 400 rikosta)

Alkoholirikoksia ja -rikkomuksia kirjattiin 3 200, mikä oli 500 tapausta, eli 13,3 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2014.

Päihderikoksia tilastoitaessa useamman osateon käsittävät rikokset on merkitty yhtenä. Päihderikokset ovat sen kaltaisia, että ne tulevat yleensä ilmi vain poliisin tai tullin- ja rajavalvontaviranomaisten toiminnan tuloksena ja valtaosa rikoksista jää piiloon.


Lähde: Rikos- ja pakkokeinotilasto 2015, tietoon tullut rikollisuus. Tilastokeskus

Lisätietoja: Kimmo Haapakangas 029 551 3252, rikos@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma


Päivitetty 22.3.2016

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Rikos- ja pakkokeinotilasto [verkkojulkaisu].
ISSN=2342-9151. Viranomaisten tietoon tullut rikollisuus 2015, 1. Katsaus poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen tietoon tulleeseen rikollisuuteen . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 9.4.2020].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/rpk/2015/13/rpk_2015_13_2016-03-22_kat_001_fi.html