Julkaistu: 31.5.2018

Avio- ja avopuolisoiden välisten tapauksien osuus perhe- ja lähisuhdeväkivallasta laskussa

Tilastokeskuksen tietojen mukaan vuonna 2017 viranomaisten tietoon tulleissa pari- ja lähisuhdeväkivaltarikoksissa oli 8 300 uhria, mikä on 5,4 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Perhe- ja lähisuhdeväkivallan uhreista 68,1 prosenttia oli naisia. Syylliseksi epäillyistä 77,8 prosenttia oli miehiä. Perhe- ja lähisuhdeväkivallasta 37,1 prosenttia oli avio- ja avopuolisoiden välistä väkivaltaa.

Perhe- ja lähisuhdeväkivalta uhrin sukupuolen mukaan vuosina 2010–2017

Perhe- ja lähisuhdeväkivalta uhrin sukupuolen mukaan vuosina 2010–2017

Vuonna 2017 tilastoidusta perhe- ja lähisuhdeväkivallasta 37,1 prosenttia oli avio- ja avopuolisoiden välistä väkivaltaa, mikä on 3,5 prosenttiyksikköä pienempi kuin vuonna 2016. Vastaava osuus vuonna 2009 oli 46,9 prosenttia ja se on ollut käytännössä laskusuunnassa siitä lähtien. Viidennes perhe- ja lähisuhdeväkivallasta tapahtui entisten avio- tai avopuolisoiden välillä. Osuus on ollut hienoisessa kasvussa viime vuodet. Avio- ja avopuolisoiden sekä entisten avio- ja avopuolisoiden välisessä väkivallassa uhri oli nainen hieman yli 80 prosentissa tapauksista. Lukumäärällisesti avio- ja avopuolisoiden sekä entisten avio- ja avopuolisoiden välinen väkivalta väheni edellisvuodesta vajaalla 500 tapauksella (8,8 prosentilla). Vuonna 2017 tuli ilmi 4 800 tapausta. Tässä tilastossa henkilöt katsotaan entiseksi avopariksi, jos he ovat asuneet yhdessä tilastovuotta edeltävänä vuotena, mutta eivät enää tilastovuonna.

Jos katsotaan vain täysi-ikäisiin kohdistunutta perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa, tästä 32,6 prosenttia tapahtui aviopuolisoiden välillä, 17,8 prosenttia avopuolisoiden välillä, 14,1 prosenttia entisten aviopuolisoiden välillä ja 14,0 prosenttia entisten avopuolisoiden välillä. Kaikkiaan täysi-ikäisiin kohdistuneesta perhe- ja lähisuhdeväkivallasta 78,5 prosenttia tapahtui nykyisten ja entisten avio- ja avopuolisoiden välillä. Miehillä tämä osuus oli 57,1 prosenttia ja naisilla 85,2 prosenttia. Miesuhreja oli 820 ja naisuhreja 3 900. Edellisvuoteen verrattuna miesuhrien määrä väheni 13,3 ja naisuhrien 7,6 prosenttia.

Noin puolet henkirikoksen yrityksistä ja törkeistä pahoinpitelyistä kohdistui miehiin. Miehen ollessa uhri puolet epäillyistä oli miehiä. Naisen ollessa törkeän pahoinpitelyn tai henkirikoksen yrityksen uhri, epäilty oli mies vajaassa 90 prosentissa tapauksista. Törkeitä pahoinpitelyitä ja henkirikoksen yrityksiä oli vuonna 2017 yhteensä 253, joista miehiin kohdistui 135.

Perhe- ja lähisuhdeväkivallan uhrit 2010–2017

Uhrin ja epäillyn suhde/vuosi 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017
Yhteensä 5 768 9 660 10 053 8 802 8 245 8 794 8 757 8 281
Epäilty uhrin vanhempi 1 393 1 876 2 311 1 862 1 799 2 315 2 274 2 212
Sisarukset 288 574 572 586 486 505 507 498
Lapsi kohdistanut vanhempaansa 289 510 505 469 487 470 502 484
Puolisoiden välinen yhteensä 2 469 4 444 4 424 3 805 3 572 3 581 3 554 3 069
...Aviopuoliso 1 548 2 780 2 765 2 387 2 196 2 105 2 219 1 983
...Avopuoliso 921 1 664 1 659 1 418 1 376 1 476 1 335 1 086
Entinen aviopuoliso 530 970 920 873 830 760 843 859
Entinen avopuoliso 606 979 1 014 948 885 915 840 850
Muu samassa taloudessa asuva 193 307 307 259 186 248 237 309

Kaikista tilastoiduista perhe- ja lähisuhdeväkivaltarikoksista hieman yli puolet oli pahoinpitelyitä ja runsas viidennes lieviä pahoinpitelyitä. Laittomia uhkauksia oli runsaat 15 prosenttia ja lapsen seksuaalisia hyväksikäyttöjä noin 1 prosentti kaikista tapauksista. Perhe- ja lähisuhdeväkivallasta puolet tapahtui samassa asunnossa asuvien henkilöiden välillä.

Perhe- ja lähisuhdeväkivalta maakunnittain 10 000 asukasta kohti 2016 ja 2017

Perhe- ja lähisuhdeväkivalta maakunnittain 10 000 asukasta kohti 2016 ja 2017

Alaikäiset uhrit

Vuoden 2011 alussa voimaan tullut lainmuutos lisäsi kirjattujen pahoinpitelyiden määrää huomattavasti. Lainmuutoksen myötä alaikäiseen tai läheiseen kohdistetut lievät pahoinpitelyt tulivat virallisen syytteen alaisiksi. Lisäksi huhtikuun 2015 alussa tuli voimaan lastensuojelulain muutos (1302/2014), jolla laajennettiin ilmoitusvelvollisuutta tilanteissa, joissa on syytä epäillä lapsen henkeen tai terveyteen kohdistunutta rikosta. Vuonna 2017 tietoon tulleet vanhempien alaikäisiin lapsiinsa kohdistamat väkivaltatapaukset vähenivät 2,2 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Poikiin kohdistuvat teot lisääntyivät 5,1 prosenttia ja tyttöihin kohdistuneet vähenivät 10,0 prosenttia. Lainmuutokset näyttäisivät myös lisänneen naisten osuutta kaikista perhe- ja lähisuhdeväkivaltaan syylliseksi epäillyistä. Vuonna 2010 perhe- ja lähisuhdeväkivaltaan syylliseksi epäillyistä naisia oli 19,6 prosenttia ja vuonna 2017 vastaava osuus oli 22,2 prosenttia.

Vanhempien alaikäisiin lapsiinsa kohdistamasta väkivallasta noin kolmannes oli naisten tekemää. Naisten tekemän väkivallan osuus oli kuitenkin sitä suurempi, mitä nuorempi lapsi on uhrina. Kun uhri oli alle 6-vuotias, epäilty oli nainen (lapsen äiti) 36,6 prosentissa tapauksista. Kun uhri oli 15–17-vuotias, oli epäilty nainen 28,8 prosentissa tapauksista. Absoluuttiset luvut ovat melko pieniä, joten pienetkin muutokset voivat vaikuttaa prosenttiosuuksiin suuresti.

Vanhempien alaikäisiin lapsiinsa kohdistama väkivalta 2017

Uhrin ikä/epäilty Mies Nainen Epäillyt yhteensä
lkm % lkm % lkm
0 - 6 494 63,3 286 36,6 780
7 - 14 660 62,7 392 37,2 1 052
15 - 17 163 71,1 66 28,8 229
Yhteensä 1 317 63,9 744 36,0 2 061

Vuoden 2011 lainmuutoksen myötä väheni niiden tapausten osuus, joissa asianomistaja ei vaadi rangaistusta tai peruu vaatimuksensa. Ennen vuotta 2011 noin 12 prosentissa perhe- ja lähisuhdeväkivaltailmoituksista asianomistaja ei vaatinut rangaistusta. Lainmuutoksen jälkeen osuus on pudonnut noin 4 prosenttiin. Samoin ennen lainmuutosta asianomistaja perui vaatimuksensa noin 11 prosentissa tapauksista kun lainmuutoksen jälkeen osuus on laskenut noin 4 prosenttiin.

Perhe- ja lähisuhdeväkivallan toistuvuus

Vuosien 2009–2017 aikana perhe- ja lähisuhdeväkivallan uhreiksi joutuneista 6 200 oli henkilöitä, jotka ovat olleet poliisin tiedon mukaan perhe- ja lähisuhdeväkivallan uhrina vähintään kahtena eri vuonna ja 1 400 kolmena eri vuonna. Vähintään kahtena vuonna uhriksi joutuneista naisia oli 77 prosenttia ja kolmena vuonna uhriksi joutuneista 86 prosenttia. Alaikäisiä useampana vuonna uhriksi joutuneita oli 780.

Henkilö voi tilastoissa olla perhe- ja lähisuhdeväkivallan uhrina useamman kerran myös saman vuoden aikana. Vuoden 2017 perhe- ja lähisuhdeväkivaltatapauksia oli 8 300 ja niissä oli 6 500 eri uhria. Uhreista noin 1 240 oli henkilöitä, jotka joutuivat perhe- ja lähisuhdeväkivallan uhriksi useammin kuin kerran vuoden 2017 aikana.

Perhe- ja lähisuhdeväkivallan uhrien ikä- ja sukupuolijakauma poikkeaa yleisesti väkivaltarikoksien uhrien ikä- ja sukupuolijakaumasta. Vuonna 2017 perhe- ja lähisuhdeväkivallan uhrit olivat naisia 68,1 prosentissa tapauksista kun yleisesti väkivaltarikoksien uhrit olivat naisia 45,9 prosentissa tapauksista. Perhe- ja lähisuhdeväkivaltarikoksissa uhri oli useammin mies kuin nainen ainoastaan alle 15–vuotiaiden uhrien tapauksessa. Yleisesti väkivaltarikoksien uhrit ovat useammin miehiä kuin naisia. Lisätietoja löytyy liitetaulukosta.

Aineisto

Perhe- ja lähisuhdeväkivalta-aineisto on muodostettu rekisteritietojen pohjalta. Poliisin Patja-järjestelmän rikosilmoitusaineiston uhrille ja epäillylle on yhdistetty Tilastokeskuksen aineistoista kotipaikkatietoja, tieto perheasemasta sekä lapsista, vanhemmista, aviopuolisosta ja rekisteröidystä puolisosta. Perheaseman ja asuintietojen perusteella on päätelty asuvatko uhri ja epäilty avoliitossa. Rekisteriaineistojen tiedot ovat tilastovuoden tietoja. Aineistossa on myös huomioitu sellaiset tapaukset, joissa uhri ja epäilty ovat tilastovuotta edeltävänä vuonna asuneet avoliitossa. Tilastoon on poimittu kaikki tilastovuonna ilmoitetut rikokset, joten rikos on voinut tapahtua myös aiempana vuonna. Perhe- ja lähisuhdeväkivaltaan liittyvinä rikoksina huomioidaan rikoslain 20 luvun seksusaalirikoksien ja 21 luvun henkeen ja terveyteen kohdistuvien rikoksien lisäksi vapaudenriisto (RL 25:1–2§), laiton uhkaus (25:7§), vainoaminen (25:7a§) ja pakottaminen (25:8§). Aineistossa näkyvät vain viranomaisille ilmoitetut tapaukset. Tilastossa on vain viranomaisten tietoon tulleet tapaukset, läheskään kaikkea perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa ei ilmoiteta viranomaisille.

Poliisin tietoon tullut rikollisuus –tilasto ja pakkokeinot –tilasto yhdistettiin maaliskuussa 2015. Tätä aiemmin julkaistut tiedot löytyvät tilastojen vanhoilta kotisivuilta. Poliisin tietoon tullut rikollisuus -tilaston www-sivut: http://www.tilastokeskus.fi/til/polrik/index.html ja Pakkokeinot-tilaston www-sivut: http://tilastokeskus.fi/til/pkei/index.html


Lähde: Rikos- ja pakkokeinotilasto 2017, Tilastokeskus

Lisätietoja: Kimmo Haapakangas 029 551 3252, kimmo.haapakangas@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma

Julkaisu pdf-muodossa (288,8 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Liitetaulukot

Laatuselosteet

Päivitetty 31.5.2018

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Rikos- ja pakkokeinotilasto [verkkojulkaisu].
ISSN=2342-9151. 15 2017. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 17.12.2018].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/rpk/2017/15/rpk_2017_15_2018-05-31_tie_001_fi.html