Tämä sivu on arkistoitu.

5.4.2022 jälkeen julkaistut tiedot löydät uudistetulta sivustolta.

Siirry uudelle tilastosivulle

1. Katsaus poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen tietoon tulleeseen rikollisuuteen

Omaisuusrikosten määrä laski, seksuaalirikosten ja liikennerikosten määrä kasvoi vuonna 2018

1.1. Tiivistelmä

Viranomaisten tietoon tuli vuonna 2018 yhteensä 873 400 rikosta ja rikkomusta, mikä on 1,3 prosenttia edellisvuotta enemmän. Kaikista rikoksista ja rikkomuksista 443 500 oli rikoslakirikoksia. Näiden määrä kasvoi 1,2 prosenttia edellisvuodesta. Suurin osa rikoslain ulkopuolella olevista rikkomuksista muodostuu liikennerikkomuksista, tieliikenteen sosiaalilainsäädännön rikkomisesta ja ajoneuvorikkomuksesta. Ylinopeuksia tilastoitiin 386 400, mikä on 3 prosenttia edellisvuotta enemmän. Ylinopeuksia voidaan kirjata joko liikenneturvallisuuden vaarantamisina tai liikennerikkomuksina, joten niiden kasvu selittää myös rikoslakirikosten määrän kasvua.

Kuvio 1 Rikoslakirikoksien määrä 1980–2018

Kuvio 1 Rikoslakirikoksien määrä 1980–2018
*Vuoden 2016 sakkolakiuudistuksen jälkeen kaikkia liikennerikoksia ei ilmoiteta syyttäjälle

Valtaosa rikoksista ja rikkomuksista on poliisin kirjaamia. Poliisin tietoon tuli vuoden 2018 aikana 858 600 rikosta ja rikkomusta, mikä on 1,4 prosenttia edellisvuotta enemmän. Rikoslakirikoksien määrä kasvoi 1,2 prosenttia. Niitä tuli tietoon 433 900.

Tullin tietoon tuli 8 900 rikosta ja rikkomusta, joista 7 400 oli rikoslakirikosta. Rajavartiolaitoksen tietoon tuli yhteensä 5 900 rikosta ja rikkomusta, joista rikoslakirikoksia oli 2 300. Tullin tietoon tulleet rikokset ja rikkomukset vähenivät 4,3 prosenttia ja rajavartiolaitoksen tietoon tulleet lisääntyivät 3,4 prosenttia.

Poliisi, tulli ja rajavartiolaitos selvittivät vuoden 2018 aikana yhteensä 694 700 rikosta ja rikkomusta, mikä on 7,8 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Kaikkien rikosten ja rikkomusten selvitysprosentti nousi lähes 5 prosenttiyksikköä, mutta rikoslakirikosten selvitysprosentti laski hieman.

1.2 Omaisuusrikokset

Tietoon tulleiden omaisuusrikosten määrä laskussa

Vuonna 2018 omaisuusrikoksia tuli tietoon 207 000, mikä on 1,8 prosenttia edellisvuotta vähemmän.

Varkausrikoksia (RL 28:1–3) ilmoitettiin 122 700, mikä on 2,1 prosenttia (2 700 tapausta) vähemmän kuin vuonna 2017. Varkauksista törkeitä (RL 28:2) oli 3 050, mikä on 130 tapausta enemmän kuin vuonna 2017. Näpistysten (RL 28:3) määrä laski 1,9 prosenttia (1 200 tapausta) ja perusmuotoisten varkauksien (RL28:1) määrä laski 2,8 prosenttia (1 700 tapausta) edellisvuodesta. Näpistyksiä ilmoitettiin 61 200 ja varkauksia 58 500. 2000–luvun alkuun verrattuna varkausrikoksien määrä on laskenut vajaat 40 prosenttia.

Kaikista varkausrikoksista myymälävarkauksia ja –näpistyksiä oli 45 600, mikä on 1,6 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna.

Kuvio 2. Varkausrikokset 2000–luvulla

Kuvio 2. Varkausrikokset 2000–luvulla

Vuonna 2018 murtoja (luvatta tunkeutuen tehty varkaus, törkeä varkaus, näpistys) tuli tietoon 28 300, mikä on 1 500 tapausta (5 prosenttia) vähemmän kuin edellisvuonna. Murtorikosten määrä on ollut muutamaa poikkeusvuotta lukuun ottamatta laskussa koko 2010–luvun. Erityisen paljon ovat vähentyneet ajoneuvomurrot, niiden määrä on lähes puolittunut. Vuonna 2018 ajoneuvomurtoja kirjattiin 7 000.

Asuntomurtoja ilmoitettiin 3 700 ja vapaa-ajanasuntomurtoja 1 200. Asuntomurrot lisääntyivät 14,2 prosenttia ja vapaa-ajanasuntomurrot vähenivät 20,6 prosenttia. Näiden rikosten määrät vaihtelevat vuosittain paljon, mutta yleinen trendi 2010–luvulla on ollut laskeva.

Kuvio 3. Murrot kohteen mukaan 2009–2018

Kuvio 3. Murrot kohteen mukaan 2009–2018

Moottorikulkuneuvon käyttövarkauksia (RL 28:9), moottorikulkuneuvon luvattomia käyttöjä ja moottorikulkuneuvon anastuksia ilmoitettiin 5 800, mikä on 5 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna.

Taulukko 1. Moottorikulkuneuvon käyttövarkauksien RL 28:9 kohteet vuosina 2010-2018

  2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018
Yhteensä 8 786 9 464 6 821 6 126 5 953 5 878 5 253 4 868 4 540
Auto 6 045 5 996 4 335 3 645 3 511 3 712 3 253 2 937 2 893
Mopo 1 770 2 116 1 631 1 560 1 524 1 240 1 088 929 795
Moottoripyörä 654 1 021 629 656 681 722 694 770 623
Vene/alus 39 32 31 34 19 19 21 34 22
Muu moottorikulkuneuvo 278 299 195 231 218 185 197 198 207

Ryöstöjä (RL 31:1-2, 2a) kirjattiin 1 700, mikä on 3,7 prosenttia edellisvuotta enemmän. Ryöstöistä törkeitä oli 303, mikä on 39 tapausta enemmän kuin vuonna 2017. Ryöstöistä lähes kaksi kolmannesta tapahtuu yleisellä paikalla.

Vahingontekoja ilmoitettiin 30 500, mikä on 3 000 tapausta (9 prosenttia) vähemmän kuin vuonna 2017. Eniten vähenivät yksityisessä paikassa tehdyistä vahingonteoista tehdyt ilmoitukset. Ne vähenivät lähes 20 prosentilla (2 200 tapauksella). Myös julkisella paikalla tehdyt vahingonteot vähenivät vajaalla 1 000 tapauksella.

Ilmoitettujen petosten (RL 36:1–3) määrä kääntyi muutaman laskuvuoden jälkeen nousuun. Niitä ilmoitettiin 24 500, mikä on 1 100 tapausta (4,7) prosenttia edellisvuotta enemmän. Maksuvälinepetoksia (RL 37:8–11) ilmoitettiin 6 100, mikä on vajaat 600 tapausta (8,5 prosenttia) vähemmän kuin edellisvuonna.

Maakunnittain tarkasteltuna omaisuusrikoksia tuli eniten ilmi Uudellamaalla sekä lukumääräisesti että väkilukuun suhteutettuna. Rikokset tilastoidaan tekokunnan, ei epäillyn asuinkunnan mukaan, joten turistien ja muiden vierailijoiden tekemät rikokset näkyvät kyseisen maakunnan luvuissa.

Taulukko 2. Eräitä omaisuusrikoksia maakunnittain 100 000 asukasta kohden 2018

  Omaisuusrikokset Varkaus 28:1 Törkeä varkaus 28:2 Näpistys 28:3 Asuntomurto Vapaa-ajan asuntomurto Ryöstöt Vahingonteot
Koko maa 3 784 1 063 55 1 112 67 22 31 552
Uusimaa 4 835 1 474 83 1 480 84 9 49 654
Varsinais-Suomi 3 383 1 080 45 855 60 13 21 520
Satakunta 2 945 875 52 755 74 35 23 516
Kanta-Häme 3 322 980 59 979 67 29 32 539
Pirkanmaa 3 559 1 099 51 1 112 68 25 29 528
Päijät-Häme 3 937 1 206 52 864 63 34 19 605
Kymenlaakso 3 570 883 51 824 65 40 25 562
Etelä-Karjala 4 046 1 005 39 1 202 61 30 16 471
Etelä-Savo 2 663 729 26 754 57 57 12 436
Pohjois-Savo 3 227 864 32 958 53 27 21 568
Pohjois-Karjala 2 911 751 21 878 41 39 14 495
Keski-Suomi 3 281 997 50 951 74 36 28 474
Etelä-Pohjanmaa 1 941 333 36 676 47 13 8 380
Pohjanmaa 2 606 669 37 828 45 17 13 451
Keski-Pohjanmaa 2 116 330 29 881 66 4 13 400
Pohjois-Pohjanmaa 3 193 785 39 1 196 55 31 36 473
Kainuu 2 688 359 22 1 133 47 22 12 517
Lappi 3 028 621 49 866 61 23 18 560
Ahvenanmaa - Åland 2 165 450 40 739 47 20 17 520

1.3 Väkivalta- ja seksuaalirikokset

Tietoon tulleet seksuaalirikokset kasvussa

Epäillyistä henkirikoksista kirjattiin 85 ilmoitusta. Tämä on 12 tapausta enemmän kuin vuonna 2017. Henkirikosten määrä on ollut pääosin laskusuunnassa. Vuosien 2010–2018 aikana niitä on kirjattu keskimäärin 94 vuodessa, kun vuosina 2000–2009 keskiarvo oli 128. Henkirikoksista 75 prosenttia tapahtui yksityisasunnossa tai muussa yksityisessä paikassa. Vuoden 2015 henkirikosluvuissa on mukana 12 ulkomailla tapahtunutta terroristisessa tarkoituksessa tehtyä murhaa, joita Suomen poliisi tutki. Vuonna 2017 tietoon tulleista henkirikoksista 2 oli terroristisessa tarkoituksessa tehtyä murhaa. Henkirikoksen yrityksistä kirjattiin 355 ilmoitusta, mikä on 7 tapausta edellisvuotta enemmän.

Pahoinpitelyjä ilmoitettiin vuonna 2018 yhteensä 33 600, mikä on 100 tapausta edellisvuotta enemmän. Pahoinpitelyjä on kirjattu 2010–luvulla vuosittain keskimäärin 35 000. Perusmuotoisten pahoinpitelyjen määrä kasvoi 1,3 prosenttia. Niitä ilmoitettiin 23 100. Törkeiden pahoinpitelyjen määrä kasvoi 1,8 prosenttia. Niitä tuli ilmi 1 600. Lieviä pahoinpitelyjä kirjattiin 8 900, mikä on 2,4 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Vuoden 2011 alussa voimaan tullut lainmuutos lisäsi vuonna 2011 kirjattujen pahoinpitelyjen määrää huomattavasti. Lainmuutoksen myötä alaikäiseen tai läheiseen kohdistetut lievät pahoinpitelyt tulivat virallisen syytteen alaisiksi. Vuonna 2011 pahoinpitelyrikoksia kirjattiin 40 200.

Raiskauksia (raiskaus, törkeä raiskaus, raiskaus 3. mom) tuli tietoon 1 393, mikä on 11,9 prosenttia edellisvuotta enemmän. Raiskausrikoksista noin 85 prosenttia tapahtui yksityisasunnossa tai muussa yksityisessä paikassa. Lapsen seksuaalisia hyväksikäyttöjä tuli tietoon 1 373, mikä on 17,6 prosenttia enemmän kuin vuonna 2017. Tämä on kuitenkin lähes 20 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2011. Lisäksi ilmoitettiin 1 013 muuta seksuaalirikosta. Näistä ilmoituksista 512 tehtiin seksuaalisesta ahdistelusta, mikä on 98 tapausta, (23,7 prosenttia) enemmän kuin vuonna 2017. Seksuaalinen ahdistelu lisättiin rikoslakiin 1.9.2014. Tietoon tulleiden raiskausten ja lapsen seksuaalisten hyväksikäyttöjen määrät vaihtelevat vuosittain paljonkin. Yksittäiset ilmoitukset voivat sisältää usean osateon käsittäviä tapahtumasarjoja.

Taulukko 3. Eräitä väkivaltarikoksia maakunnittain 100 000 asukasta kohden 2018

  Henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset Henkirikokset ja niiden yritykset Pahoinpitely 21:5 Törkeä pahoinpitely 21:6 Lievä pahoinpitely 21:7
Koko maa 656 8 421 29 161
Uusimaa 720 8 489 27 158
Varsinais-Suomi 578 5 344 23 171
Satakunta 603 9 368 29 150
Kanta-Häme 607 9 351 39 180
Pirkanmaa 622 5 386 29 168
Päijät-Häme 573 10 358 35 135
Kymenlaakso 648 14 407 31 153
Etelä-Karjala 520 6 276 26 179
Etelä-Savo 741 12 386 32 253
Pohjois-Savo 676 7 341 30 263
Pohjois-Karjala 542 10 314 22 162
Keski-Suomi 769 6 534 32 163
Etelä-Pohjanmaa 648 8 457 28 128
Pohjanmaa 551 4 360 22 134
Keski-Pohjanmaa 715 18 517 26 126
Pohjois-Pohjanmaa 560 10 387 41 97
Kainuu 775 7 489 29 200
Lappi 650 12 415 30 157
Ahvenanmaa - Åland 517 3 322 23 111

Maakunnan väkilukuun suhteutettuna seksuaalirikoksia tuli eniten ilmi Keski-Suomessa, 85 tapausta 100 000 asukasta kohden. Lapsen seksuaalisia hyväksikäyttö tuli väkilukuun suhteutettuna eniten ilmi Ahvenanmaalla. Siellä tuli ilmi 11 lapsen seksuaalista hyväksikäyttöä. Pohjois-Pohjanmaalla kirjattiin 115 ilmoitusta lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Tämä tarkoittaa 28 tapausta sataatuhatta asukasta kohden.

Taulukko 4. Seksuaalirikokset maakunnittain 100 000 asukasta kohden 2018

  Seksuaalirikokset Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö Raiskaus Muut seksuaalirikokset
Koko maa 69 25 26 18
Uusimaa 81 27 30 24
Varsinais-Suomi 58 18 24 15
Satakunta 64 24 27 13
Kanta-Häme 50 18 21 11
Pirkanmaa 59 21 21 17
Päijät-Häme 55 20 22 12
Kymenlaakso 56 25 13 18
Etelä-Karjala 56 30 13 13
Etelä-Savo 46 17 17 13
Pohjois-Savo 79 25 32 22
Pohjois-Karjala 57 20 20 16
Keski-Suomi 85 34 28 24
Etelä-Pohjanmaa 67 34 24 8
Pohjanmaa 73 27 34 13
Keski-Pohjanmaa 39 3 19 18
Pohjois-Pohjanmaa 64 28 19 17
Kainuu 59 18 22 19
Lappi 52 25 17 10
Ahvenanmaa - Åland 67 37 17 13

1.4 Liikennerikokset ja -rikkomukset

Vuonna 2018 erilaisia liikennerikoksia kirjattiin 116 400, mikä on 5,5 prosenttia edellisvuotta enemmän. Lisäksi kirjattiin 413 900 liikennerikkomusta, tieliikenteen sosiaalilainsäädännön rikkomista ja ajoneuvorikkomusta. Kaikista liikennerikoksista ja rikkomuksista 386 400 oli ylinopeuksia. Niiden määrä kasvoi 3 prosenttia edellisvuodesta.

Rattijuopumusten määrä on kääntynyt nousuun useamman vuoden laskevan trendin jälkeen. Vuonna 2018 rattijuopumuksia kirjattiin 19 000, mikä on 1 300 tapausta (7,5 prosenttia) enemmän kuin edellisvuonna. Perusmuotoiset rattijuopumukset (RL 23:3) lisääntyivät 10,3 prosenttia edellisvuodesta. Niitä kirjattiin 11 800. Törkeitä rattijuopumuksia (RL 23:4) kirjattiin 7 200, mikä on 3,1 prosenttia edellisvuotta enemmän.

Kuvio 4. Rattijuopumukset 1980–2018

Kuvio 4. Rattijuopumukset 1980–2018

Törkeistä rattijuopumuksissa alkoholi on päihteenä edelleen noin 90 prosentissa tapauksista, mutta perusmuotoisista rattijuopumuksista jo yli puolet aiheutuu muista huumaavista aineista.

Kuvio 5. Rattijuopumukset päihteen mukaan 2003–2018

Kuvio 5. Rattijuopumukset päihteen mukaan 2003–2018

Vesi-, ilma- ja junaliikennejuopumuksia tilastoitiin vajaat 300, mikä on noin 7 prosenttia edellisvuotta enemmän. Moottorittomalla ajoneuvolla tehtyjä liikennejuopumuksia kirjattiin 50.

1.5 Huumausaine- ja alkoholirikokset

Tilastoidut huumausainerikokset edelleen kasvussa

Huumausainerikoksia kirjattiin yhteensä 29 100, mikä on 4,9 prosenttia edellisvuotta enemmän. Törkeitä huumausainerikoksia tuli ilmi 1 250, mikä on 30 tapausta edellisvuotta vähemmän. Eniten kasvua oli huumausaineen käyttörikoksissa. Niitä kirjattiin 19 300, mikä on 2 200 tapausta (13 prosenttia) edellisvuotta enemmän.

Alkoholirikoksia (RL 50a) ja rikkomuksia tuli ilmi vajaat 1 700 tapausta. Tämä on 7,8 prosenttia edellisvuotta vähemmän.

Kuvio 6. Alkoholi- ja huumausainerikoksia 2000–2018

Kuvio 6. Alkoholi- ja huumausainerikoksia 2000–2018

Päihderikoksia tilastoitaessa useamman osateon käsittävät rikokset on merkitty yhtenä. Päihderikokset ovat sen kaltaisia, että ne tulevat yleensä ilmi vain poliisin, tullin tai rajavalvontaviranomaisten toiminnan tuloksena ja valtaosa rikoksista jää piiloon.

1.6 Muut rikokset ja rikkomukset

Kotirauhan ja viestintärauhan (RL 24:1–2) rikkomisesta kirjattiin 4 900 ilmoitusta, mikä on 300 tapausta edellisvuotta vähemmän. Julkisrauhan rikkomisesta (RL 24:3–4) kirjattiin 65 ilmoitusta. Salakatselusta tehtiin 250 ilmoitusta, mikä on 20 tapausta edellisvuotta enemmän.

Laittomia uhkauksia kirjattiin 8 800, kunnianloukkauksia 4 400 ja vainoamisia vajaat 700. Kaikissa näissä rikoksissa määrät ovat edellisvuoden tasolla.

Identiteettivarkaudesta kirjattiin 3 800 ilmoitusta, mikä on 3,9 prosenttia edellisvuotta vähemmän.

Työrikoksia (RL 37) ilmoitettiin vajaat 400, mikä on vajaat 100 tapausta edellisvuotta enemmän. Ympäristörikoksia (RL 48) puolestaan kirjattiin runsaat 500, mikä on noin 50 tapausta edellisvuotta enemmän.

1.7 Rikosten selvittäminen

Poliisi, tulli ja rajavartiolaitos selvittivät vuoden 2018 aikana yhteensä 694 700 rikosta ja rikkomusta, mikä on 7,8 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Kasvu johtuu lähinnä liikennerikosten ja rikkomusten määrän kasvusta. Rikoslakirikoksia selvitettiin yhteensä 273 600, mikä on runsaat 700 tapausta enemmän kuin edellisvuonna. Kaikkien rikosten ja rikkomusten selvitysprosentti oli 79,5 ja rikoslakirikosten selvitysprosentti oli 61,7. Edellisvuonna vastaavat prosentit olivat 74,8 ja 62,3. Rikosten selvitysprosentti lasketaan tilastovuonna selvitettyjen rikosten osuutena tilastovuonna ilmi tulleista rikoksista. Tästä syystä rikoksien selvitysprosentti voi olla jonain vuonna olla yli 100.

Selvitysprosentti vaihtelee rikostyypeittäin hyvinkin voimakkaasti. Varkauksista (RL 28:1) selvitetään vain noin 15 prosenttia kun näpistyksistä (RL 28:3) selvitetään puolet. Pahoinpitelyjen selvitysprosentti on viime vuosina hieman laskenut. Vuonna 2018 pahoinpitelyrikosten selvitysprosentti oli 63 kun vuonna 2015 se oli 70 prosenttia. Liikennejuopumus-, liikenne- ja päihderikokset saadaan paljastumistavasta johtuen miltei kaikki selvitetyiksi.

Vuonna 2018 lapsen seksuaalisia hyväksikäyttöjä ja raiskauksia kirjattiin paljon loppuvuodesta, eikä niitä ehditty selvittää saman vuoden aikana. Tämä näkyy näiden rikosten selvitysprosentin laskussa edellisvuoteen verrattuna.

Taulukko 5. Eräiden rikosten selvitysprosentti 1986-2018

  1986 - 1990 1991 - 1995 1996 - 2000 2001 - 2005 2006 - 2010 2011 - 2015 2016 2017 2018
Rikoslakirikokset 69 58 57 63 67 63 61 62 62
Varkaus 28:1 25 17 14 15 18 15 15 15 14
Törkeä varkaus 28:2 39 29 40 41 38 34 32 37 31
Näpistys 28:3 78 70 67 58 57 56 54 50 51
Ryöstöt 53 43 42 45 49 53 53 56 53
Vahingonteot 29 27 27 26 25 22 22 22 24
Henkirikosten yritykset 95 91 92 94 97 92 88 100 84
Pahoinpitely 21:5 79 74 76 80 81 76 67 66 64
Törkeä pahoinpitely 21:6 85 84 83 87 88 84 81 80 77
Lievä pahoinpitely 21:7 95 86 79 75 73 72 65 60 59
Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö 91 84 88 82 86 75 69 63 52
Raiskaus 63 56 57 63 66 70 67 71 55

Alhaisimmat rikoslakirikosten selvitysprosentit olivat Itä-Uudenmaan ja Helsingin poliisilaitoksilla. Toisaalta Helsingin poliisilaitoksen tietoon tuli eniten rikoksia, yhteensä 72 700. Tämä on noin 12 000 enemmän kuin Sisä-Suomen poliisilaitoksen, jonka tietoon tuli toiseksi eniten rikoksia.

Kuvio 7. Rikoslakirikosten selvitysprosentit viranomaisittain

Kuvio 7. Rikoslakirikosten selvitysprosentit viranomaisittain

Lähde: Rikos- ja pakkokeinotilasto 2018, tietoon tullut rikollisuus. Tilastokeskus

Lisätietoja: Kimmo Haapakangas 029 551 3252, rikos@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma


Päivitetty 16.5.2019

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Rikos- ja pakkokeinotilasto [verkkojulkaisu].
ISSN=2342-9151. Viranomaisten tietoon tullut rikollisuus 2018, 1. Katsaus poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen tietoon tulleeseen rikollisuuteen . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 28.3.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/rpk/2018/13/rpk_2018_13_2019-05-16_kat_001_fi.html