Tämä sivu on arkistoitu.

5.4.2022 jälkeen julkaistut tiedot löydät uudistetulta sivustolta.

Siirry uudelle tilastosivulle

2. Rikoksien uhrit ja selvitettyihin rikoksiin syylliseksi epäillyt

2.1. Eräiden rikosten uhrit

Vuonna 2019 tietoon tulleiden rikosten uhreiksi joutui 51 900 henkilöä, mikä on 3,2 prosenttia edellisvuotta enemmän. Uhreista miehiä oli 27 500 ja naisia 24 500. Miesuhrien määrä kasvoi 2,1 prosenttia ja naisuhrien 4,4 prosenttia.

Tieto uhreista saadaan luotettavasti vain tietyistä väkivalta- ja seksuaalirikoksista. Esimerkiksi omaisuusrikoksissa poliisi ei yleensä erikseen erittele rikoksen uhria ja asianomistajia. Erityisesti alaikäisiin kohdistuneissa rikoksissa varsinaisen uhrin lisäksi tämän huoltaja merkitään asianomistajaksi.

Rikosten uhreista vajaat 55 prosenttia sijoittuu 15–39 –vuotiaiden ikäryhmään. Uhreista alaikäisiä oli 22 prosenttia, mikä on runsaat 2 prosenttiyksikköä viimevuotista enemmän. Miehillä alaikäisten uhrien osuus on noussut hieman naisia enemmän. Vuonna 2009 miesuhreista 16 prosenttia oli alaikäisiä kun parin viime vuoden aikana osuus on ollut noin 20 prosenttia. Naisilla alaikäisten osuus on noussut noin 18 prosentista 20 prosenttiin.

Pahoinpitelyrikosten uhreista 8,1 prosenttia (2 700) kuului 18–20 -vuotiaiden ikäryhmään. Miesuhrit ovat naisia hieman nuorempia sillä alle 25–vuotiaista uhreista yli 60 prosenttia on miehiä kun vanhemmiten osuus laskee lähemmäs 50 prosenttia. Aivan vanhimpia ikäryhmiä lukuun ottamatta pahoinpitelyjen uhreista yli puolet on miehiä. Miesuhreista 44 prosenttia oli alle 25–vuotiaita kun naisuhreista alle 25–vuotiaita oli 35 prosenttia.

Henkirikosten yritysten uhreista noin 80 prosenttia on miehiä. Lapsen seksuaalisen hyväksikäytön uhreista tyttöjä on vajaat 90 prosenttia ja raiskausrikosten uhreista naisia on yli 95 prosenttia.

Kuvio 8. Eräiden rikosten uhrit 2019

Kuvio 8. Eräiden rikosten uhrit 2019

Selvitetyissä rikoksissa, jolloin uhrin lisäksi myös epäilty on tiedossa, uhri oli syntyperältään suomalaistaustainen 92,8 prosentissa tapauksista (Taulukko 6). Tämä on 1,2 prosenttiyksikköä enemmän kuin edellisvuonna. Seksuaalirikosten uhri oli 94,7 prosentissa tapauksista suomalaistaustainen. Tämä on 0,3 prosenttiyksikköä edellisvuotta vähemmän.

Epäillyistä suomalaistaustaisia oli 88,8 prosenttia, mikä on 0,3 prosenttiyksikköä edellisvuotta enemmän. Seksuaalirikoksien osalta suomalaistaustaisten epäiltyjen osuus laski 4,8 prosenttiyksikköä 72,8 prosenttiin.

Suomalaistaustaiseen uhriin kohdistuneessa rikoksessa myös epäilty oli suomalaistaustainen 91,6 prosentissa tapauksista. Seksuaalirikosten osalta osuus oli 74,8 prosenttia. Osuus on runsaat 4 prosenttiyksikköä matalampi kuin vuonna 2018.

Vuonna 2019 ulkomaalaistaustaisten epäiltyjen osuus ulkomaalaisaustaisiin kohdistuneissa rikoksissa laski alle puoleen. Osuus oli nyt 47,9 prosenttia kun se vuotta aiemmin oli 53,2.

Taulukko 6. Eräiden selvitettyjen rikosten uhrien ja syylliseksi epäiltyjen syntyperä 2019

Uhrin syntyperä/rikos Epäillyn syntyperä
Syntyperä yhteensä Suomalais- taustainen yhteensä Ulkomaalais- taustainen yhteensä
Syntyperä yhteensä Yhteensä 16 188 14 372 1 816
Pahoinpitelyrikokset 10 794 9 626 1 168
Seksuaalirikokset 901 656 245
Muut rikokset 4 493 4 090 403
Suomalais- taustainen yhteensä Yhteensä 15 018 13 763 1 255
Pahoinpitelyrikokset 9 948 9 190 758
Seksuaalirikokset 853 638 215
Muut rikokset 4 217 3 935 282
Ulkomaalais- taustainen yhteensä Yhteensä 1 170 609 561
Pahoinpitelyrikokset 846 436 410
Seksuaalirikokset 48 18 30
Muut rikokset 276 155 121

2.2 Selvitettyihin rikoksiin syylliseksi epäillyt

Noin 30 prosenttia epäillystä epäiltynä useammasta rikoksesta

Vuonna 2019 selvitettyihin 275 000 rikoslakirikokseen epäiltiin syylliseksi yhteensä 300 400 henkilöä, mikä on noin prosentin enemmän kuin edellisvuonna. Sama henkilö voi olla epältynä useammasta rikoksesta ja yhteen rikokseen voi olla useampia epäiltyjä. Epäillyistä miehiä oli 240 700, mikä on 0,3 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Naisepäiltyjen määrä kasvoi 3,3 prosenttia. Heitä oli nyt 59 700. Rikoslakirikoksiin syylliseksi epäillyistä naisia oli 19,9 prosenttia. Naisten osuus epäillyistä on viime vuosina vaihdellut 17 ja 20 prosentin välillä.

Tilastokeskus julkaisee tietoja vain selvitettyihin rikoksiin syylliseksi epäillyistä. Esitutkintaviranomainen kirjaa rikoksen selvitetyksi kun esitutkinnan katsotaan valmistuneen ja juttu voidaan siirtää syyttäjälle syyteharkintaan. Epäily ei tarkoita että syyttäjä nostaa syytteen tai henkilö tuomitaan rikoksesta.

Epäiltyjä voidaan tarkastella myös vuoden törkeimmän rikoksen eli ns. päärikoksen mukaan. Näin tarkasteltuna rikoslakirikoksiin epäiltyjä on 124 800. Eli yksi henkilö on epäiltynä keskimäärin 2,4 rikosesta. Miehet ovat epäiltynä keskimäärin 2,5 rikoksesta ja naiset 2,1 rikoksesta. Sekä miehillä että naisilla rikokset näyttävät keskittyvän entistä harvemmille, sillä molemmilla epäiltyjen rikosten lukumäärä epäiltyä kohti on noussut vuodesta 2006.

Määrällisen eron lisäksi miesten ja naisten rikollisuus poikkeaa siten, että naisilla pahoinpitelyjen, rattijuopumusten ja vahingontekojen osuudet ovat miehiin verrattuna pieniä. Kuitenkin naisten osuus pahoinpitelyihin syylliseksi epäillyistä on noussut vuoden 1980 alle 10 prosentista noin 20 prosenttiin. Naisten tyypillisimpiä rikoksia ovat myymälävarkaudet ja –näpistykset, petokset, kavallutkset ja väärennykset.

Alaikäisten ja nuorten, alle 21–vuotiaiden osuus epäillyistä on hieman alle viidennes.

Valtaosa rikoksiin syylliseksi epäillyistä, 69,4 prosenttia oli epäiltynä vain yhdestä rikoslakirikoksesta vuonna 2019. Edellisvuonna luku oli 70,6 prosenttia. Kahdesta rikoksesta oli epäiltynä 14,4 prosenttia. Yli kahdesta rikoksesta epäiltynä oli 16,2 prosenttia syylliseksi epäillyistä.

Kuvio 9. Rikoslakirikoksiin syylliseksi epäillyt rikosten määrän mukaan 2019, %

Kuvio 9. Rikoslakirikoksiin syylliseksi epäillyt rikosten määrän mukaan 2019, %

Taulukoissa 7. ja 8. on esitetty rikoslakirikoksiin syylliseksi epäiltyjä ikäluokittain väestöön suhteutettuna. Törkeimmän rikoksen mukaan tarkasteltuna henkilö on epäiltynä vain kerran vuoden aikana. Taulukoiden perusteella rikokset keskittyvät entistä pienemmälle tekijäjoukolle.

Taulukko 7. Rikoslakirikoksiin syylliseksi epäillyt törkeimmän rikoksen mukaan 2010-2019, osuus 1 000 väestössä olevaa kohti

  2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019
Sukupuoli yhteensä Yhteensä 33 33 31 30 28 27 25 23 23 23
0 - 14 8 9 7 6 5 5 6 6 6 6
15 - 17 62 64 55 52 49 47 43 44 43 43
18 - 20 91 93 88 86 80 78 76 71 75 74
21 - 24 71 72 67 66 62 61 57 54 56 54
Mies Yhteensä 52 52 48 46 44 43 40 36 37 35
0 - 14 11 12 10 9 8 8 8 9 8 9
15 - 17 93 96 84 80 77 72 65 69 67 67
18 - 20 139 139 131 129 119 118 115 110 115 114
21 - 24 109 110 104 101 95 94 87 83 87 82
Nainen Yhteensä 14 15 14 13 13 12 12 10 10 10
0 - 14 5 5 4 4 3 3 3 3 3 3
15 - 17 30 31 25 23 20 20 19 18 17 17
18 - 20 42 45 44 42 39 37 34 31 34 33
21 - 24 30 31 29 30 28 27 26 24 24 24

Taulukko 8. Rikoslakirikoksiin syylliseksi epäillyt rikoksen mukaan 2010-2019, osuus 1 000 väestössä olevaa kohti

  2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019
Sukupuoli yhteensä Yhteensä 69 69 64 62 59 58 57 54 54 54
0 - 14 13 14 11 10 9 8 8 9 9 10
15 - 17 122 126 109 103 98 91 84 82 80 83
18 - 20 208 214 201 198 185 185 180 199 178 175
21 - 24 183 175 167 165 152 156 152 148 156 154
Mies Yhteensä 115 115 106 102 97 95 92 89 88 88
0 - 14 18 20 15 14 13 12 12 14 12 14
15 - 17 194 202 177 167 161 149 134 134 128 134
18 - 20 332 340 320 314 290 293 279 332 284 272
21 - 24 290 279 268 261 241 250 239 234 246 237
Nainen Yhteensä 25 26 23 24 23 23 22 20 21 21
0 - 14 8 8 6 5 4 4 4 5 5 5
15 - 17 46 47 39 37 33 31 31 28 29 30
18 - 20 79 82 77 77 76 72 75 60 65 71
21 - 24 71 67 62 64 60 58 60 58 61 66

Kaikista rikoksiin ja rikkomuksiin syylliseksi epäillyistä 6 prosenttia oli alkoholin vaikutuksen alaisena. Vuonna 2006 vastaava osuus oli 16 prosenttia. Läheskään kaikissa tapauksissa humalatilaa ei tutkita. Esimerkiksi automaattisen liikennevalvonnan yhteydessä humalatilaa ei seurata.

Rikoslakirikoksiin epäillyistä 13 prosenttia oli alkoholin vaikutuksen alaisena ja 11 prosenttia huumaavan aineen vaikutuksen alaisena. Alkoholin osuus päihteenä on laskenut ja huumaavien aineiden noussut. Vuonna 2006 alkoholin vaikutuksen alaisena oli 22 prosenttia ja huumaavien aineiden alaisena 4 prosenttia epäillyistä. Henkeen ja terveyteen kohdistuneisiin rikoksiin epäillyistä 36 prosenttia oli alkoholin vaikutuksen alaisena kun vuonna 2006 vastaava osuus oli 60 prosenttia.

2.3 Kansalaisuus ja syntyperä

Ulkomaalaisten epäiltyjen määrä kasvussa

Vuonna 2019 rikoslakirikoksiin syylliseksi epäiltiin 34 300 ulkomaan kansalaista. Tämä on vajaat 200 (0,5 prosenttia) enemmän kuin vuonna 2018. Suomalaisten epäiltyjen määrä oli 2 600 (1 prosentti) suurempi kuin edellisvuonna. Ulkomaalaisista epäillyistä 55,1 prosentilla oli vakituinen asuinpaikka Suomessa. Osuus on 0,8 prosenttiyksikköä suurempi kuin edellisvuonna.

Manner-Suomessa ulkomaalaisten osuus epäillyistä oli suurin Etelä-Karjalan maakunnassa. Siellä ulkomaalaisten osuus oli 21,9 prosenttia. Seuraavaksi suurimmat ulkomaalaisten osuudet olivat Uudellamaalla, 19,6 prosenttia ja Kymenlaaksossa 16,9 prosenttia.

Kaksoiskansalaiset, joilla toinen kansalaisuus on Suomi, tilastoidaan suomalaisiksi. Henkilön vakituinen asuinpaikka määräytyy henkilön kotikunnan perusteella. Turisteilla, turvapaikanhakijoilla ja muilla maassa tilapäisesti oleskelevilla ei ole kotikuntaa Suomessa. Tilastokeskus tilastoi epäiltyjen tietoja ainoastaan selvitetyiksi merkityistä rikoksista. Tilastoissa henkilö voi esiintyä epäiltynä useamman kerran vuoden aikana.

Kuvio 10. Rikoslakirikoksiin syylliseksi epäiltyjen ulkomaan kansalaisten lukumäärä, osuus epäillyistä sekä vakituisesti Suomessa asuvien osuus 2009–2019

Kuvio 10. Rikoslakirikoksiin syylliseksi epäiltyjen ulkomaan kansalaisten lukumäärä, osuus epäillyistä sekä vakituisesti Suomessa asuvien osuus 2009–2019

Rikoslakirikoksiin syylliseksi epäillyistä ulkomaiden kansalaisista suurimman ryhmän muodostivat virolaiset. Heitä oli 8 900, mikä on yhtä paljon kuin vuonna 2018. Muita maita, joiden kansalaisia oli epäiltynä yli tuhat, olivat Venäjä (4 600), Irak (3 200), Ruotsi (1 800), Romania (1 500) ja Somalia (1 000). Edellisvuoteen verrattuna esimerkiksi Irakilaisten määrä kasvoi 3,5 prosenttia ja somalialaisten väheni 5,7 prosenttia. Ruotsalaisten määrä väheni 12,3 prosenttia ja romanialaisten 9,3 prosenttia.

Romanialaisista vain 18,9 prosenttia asui vakituisesti Suomessa. Myös venäläisistä epäillyistä alle puolet asui vakituisesti Suomessa. Heistä 32,5 prosentilla oli vakituinen asuinpaikka Suomessa. Virolaisista hieman yli puolet asui vakituisesti Suomessa. Somaleista 95 prosenttia ja irakilaista 70,4 prosenttia asui vakituisesti Suomessa.

Ulkomaalaisista epäillyistä 87,6 prosenttia oli miehiä. Suomalaisista epäillyistä 79,2 prosenttia oli miehiä. Ulkomaalaiset ovat myös hieman suomalaisia vanhempia. Ulkomaalaisista epäillyistä noin 11 prosenttia on alle 21–vuotiaita ja alle 30–vuotiaita on noin 40 prosenttia. Suomalaisista epäillyistä alle 21–vuotiaita on 19 prosenttia ja alle 30–vuotiaita 46 prosenttia.

Syntyperä

Rikoslakirikoksiin epäillyistä suomalaistaustaisia oli 256 400 (85,4 prosenttia). Suomalaistaustaisten osuus on kymmenessä vuodessa laskenut 4,1 prosenttiyksikköä. Suomalaistaustaisista epäillyistä noin 96 prosenttia on syntynyt Suomessa.

Ulkomaalaistaustaisia epäiltyjä oli yhteensä 31 500 (10,5 prosenttia). Ulkomaalaistaustaisista epäillyistä 10 prosenttia on syntynyt Suomessa. Täällä syntyneiden osuus ulkomaalaistaustaisista epäillyistä on noussut kymmenessä vuodessa runsaat noin 6 prosenttiyksikköä.

Itäeurooppalaistaustaisten epäiltyjen osuus ulkomaalaistaustaisista epäillyistä on kymmenessä vuodessa laskenut 26 prosentista 19 prosenttiin. Vastaavasti pohjoiseurooppalaistaustaisten osuus on noussut runsaasta 19 prosentista 24 prosenttiin. Länsiaasialaistaustaisten osuus on noussut runsaasta 11 prosentista vajaaseen 17 prosenttiin.

Taulukko 9. Rikoslakirikoksiin syylliseksi epäillyt ulkomaalaistaustaiset taustamaanosan mukaan 2009-2019

  2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019
Yhteensä 23564 25539 27449 27971 27371 28440 29089 29244 28900 31103 31549
Pohjois-Afrikka 957 1197 1231 1162 965 1039 1052 997 1104 1026 1007
Saharan eteläpuolinen Afrikka 3349 3534 3782 3454 3750 4367 4617 4578 3997 4140 4209
Amerikka 477 505 504 504 457 509 519 556 553 486 435
Itä-Aasia 302 187 400 328 194 237 212 195 160 187 222
Länsi-Aasia 2678 2758 2971 3047 3218 3419 3610 3734 4065 4760 5190
Kaakkois-Aasia ja Oseania 985 904 936 1049 1146 1036 961 1128 913 959 925
Itä-Eurooppa 6103 5915 6299 6369 5915 5924 6027 5841 5943 5932 5895
Pohjois-Eurooppa 4423 5925 6396 6768 6524 6478 6450 6561 6600 7731 7621
Etelä-Eurooppa 1665 1548 1507 1542 1490 1527 1536 1394 1394 1393 1309
Länsi-Eurooppa 2235 2515 2591 2771 2492 2506 2497 2537 2625 2788 2757
Tuntematon 390 551 832 977 1220 1398 1608 1723 1546 1701 1979

Syntyperältään tuntemattomia oli 12 400 (4,1 prosenttia). Tuntemattomien osuus on pysynyt suurin piirtein samana, mutta lukumäärä on vähentynyt.

Suomen väestöstä ulkomaalaistaustaisia oli vuonna 2018 yhteensä 7,3 prosenttia.

Suomalaistaustaiseksi lasketaan henkilö, jonka toinen tai molemmat vanhemmat ovat syntyneet Suomessa. Henkilö on ulkomaalaistaustainen, jos hänen molemmat vanhempansa ovat syntyneet ulkomailla. Syntyperätietoa ei ole saada turisteilta tai muilta Suomen väestöön kuulumattomilta.

2.4 Epäiltyjen taustat

Rikoslakirikoksiin syylliseksi epäillyistä noin 26 prosenttia kuului väestön alimpaan tulodesiiliin käytettävissä olevien rahatulojen mukaan tarkasteltuna. Yli puolet epäillyistä kuuluu kolmeen alimpaan tulodesiiliin. Näihin alimpiin tulodesiileihin kuuluvien osuus on kymmenessä vuodessa noussut 53,1 prosentista 56,8 prosenttiin.

Naisepäillyt ovat hieman miehiä parempituloisia. Heistä kolmeen alimpaan tulodesiiliin kuului vuonna 2019 yhteensä 48,1 prosenttia kun miehillä vastaava luku oli 58,9 prosenttia.

Suhteellisesti eniten ylimpään tulokymmenykseen kuuluvia epäiltyjä oli liikennerikoksiin ja –rikkomuksiin sekä työrikoksiin ja veropetoksiin syylliseksi epäillyissä.

Pääasiallisen toiminnan mukaan tarkasteltuna epäillyistä työttömänä oli vajaat 26 prosenttia kun koko väestöstä työttömiä oli alle 5 prosenttia. Epäillyistä työllisiä oli runsaat 28 prosenttia kun väestöstä vajaat 48 prosenttia oli työllisiä.

Epäillyistä yli puolella ei ole perusasteen jälkeistä tutkintoa. Alempi tai ylempi korkeakoulututkinto tai tohtorin tutkinto oli vain runsaalla 5 prosentilla epäillyistä.


Lähde: Rikos- ja pakkokeinotilasto 2019, tietoon tullut rikollisuus. Tilastokeskus

Lisätietoja: Kimmo Haapakangas 029 551 3252, rikos@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma


Päivitetty 14.5.2020

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Rikos- ja pakkokeinotilasto [verkkojulkaisu].
ISSN=2342-9151. 13 2019, 2. Rikoksien uhrit ja selvitettyihin rikoksiin syylliseksi epäillyt . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 29.3.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/rpk/2019/13/rpk_2019_13_2020-05-14_kat_002_fi.html