2. Sukupuolittunut internetin käyttö

Uuden viestintätekniikan omaksuminen on ollut vahvasti sukupolvikysymys. Nuoret ovat omaksuneet uudet käyttötavat ja palvelut ensimmäisinä. Sen sijaan sukupuolten välillä netin käytössä eroja on vähemmän, mutta niitäkin on.

Internetin käyttötarkoitukset

Tutkimuksessa kysytyissä internetin kaikkein yleisimmissä käyttötarkoituksissa erot miesten ja naisten välillä olivat yleensä pieniä.

Taulukko 2. Tieto- ja viestintätekniikan yksityiskäytön yleisiä käyttötarkoituksia 2010, %-osuus väestöstä

Korjattu 26.10.2010 klo 15.30. Korjatut luvut on merkitty punaisella.
  Miehet % Naiset % Kaikki%
Käyttänyt internetiä 87 85 86
Lähettänyt tai vastaanottanut sähköposteja 76 78 77
Hoitanut pankkiasioita 77 76 76
Lukenut verkkolehtien tai televisiokanavien internetsivuja 76 73 74
Tavaroita ja palveluita koskeva tiedonetsintä 76 71 74
Matka- ja majoituspalvelujen selailu 56 61 59
Ravitsemukseen ja terveyteen liittyvän tiedon etsintä 51 64 57
Tiedonhaku viranomaisten internetsivuilta 51 47 49

Kun otetaan kaikki tutkimuksessa kysytyt internetin käyttötavat huomioon, miehet käyttävät internetiä jonkin verran useammassa tarkoituksessa kuin naiset (ks. liitetaulukko 7). Yksittäisissä käyttötavoissa naiset ovat kuitenkin selvä enemmistö. Naisille tyypillisempiä käyttötarkoituksia verrattuna miehiin on esitetty taulukossa 3.

Taulukko 3. Eräitä internetin käyttötapoja, joissa naiset ovat enemmistö 2010

  Miehet % Naiset % Käytön yleisyydessä ero naisten eduksi % -yksikköä
Ravitsemukseen ja terveyteen liittyvän tiedon etsintä 51 64 13
Koulutus- ja kurssitarjonnan etsintä 30 36 7
Matkailu ja majoituspalveluiden selailu 56 61 4
Verkkoadressin allekirjoittaminen 7 11 4

Miehille selvästi naisia tyypillisempiä käyttötarkoituksia on useita ja erot ovat suurempia kuin edellä naisten suosimissa käyttötavoissa.

Taulukko 4. Eräitä internetin käyttötapoja, joissa miehet ovat enemmistö 2010

  Miehet % Naiset % Käytön yleisyydessä ero miesten eduksi % -yksikköä
Ohjelmien lataaminen tietokoneelle 40 18 23
Ulkomaisten verkkomedioiden lukeminen 37 23 14
Musiikin kuuntelu tai lataaminen verkosta 47 38 10
Käytettyjen tavaroiden ostaminen 16 6 10
Pelien pelaaminen verkossa lataaminen verkosta 12 2 10
Pelien lataaminen verkosta 24 15 10
Omien tavaroiden, tuotteiden ja palveluiden myynti 19 10 9
Elokuvien katselu tai niiden lataaminen 21 12 9

Naiset ovat myös hienoinen enemmistö (ero 3–4 %-yksikköä) netin sosiaalisessa käytössä kun sitä mitataan rekisteröitymisellä yhteisöpalvelujen, kuten esimerkiksi Facebookin tai IRC-gallerian käyttäjiksi tai viestien kirjoittamisella internetiin tai pikaviestintään osallistumisella. Myös jälkimmäiset netin käyttötavat liittyvät usein yhteisöpalveluiden käyttöön.

Naisten suosiessa tiedonetsintää internetsivuja selailemalla tai käyttämällä nettiä sosiaaliseen yhteydenpitoon, miesenemmistöiset käyttötavat liittyvät tiedostojen lataamiseen, pelaamiseen tai netin kirpputoreilla ja huutokauppasivustoilla käytävään keskinäiseen kauppaan. Nämä käytön erot voi nähdä osana sukupuolille tyypillisiä rooleja tai toimintaa, jotka vain ilmenevät myös internetin kautta.

Käytön sukupuolittaisia eroja voi kuitenkin tarkastella myös internetiin liittyvistä erityisistä syistä käsin. Verkossa liikkumiseen liittyy ”näkymättömänä” tekijänä enemmän tai vähemmän jatkuva huoli tietoturvasta. Naiset ovat miehiä huolestuneempia erilaista tietoturvariskeistä, kuten viruksista ja muista haittaohjelmista, verkossa tapahtuvista luotto- ja pankkikorttitietojen väärinkäytöksistä sekä sähköpostiurkinnasta ja valesivustoista. Kuitenkin miehet sanovat kohdanneensa haittaohjelmia ja väärinkäytöksiä useammin kuin naiset, vaikkakin toteutuneet taloudelliset väärinkäytökset ovat varsin harvinaisia kaikilla.

Naisilla huoli vaikuttaa käyttäytymiseen enemmän kuin miehillä. Internetiä 12 kuukauden aikana käyttäneistä naisista 31 % ja miehistä 23 % ilmoitti, että on jättänyt verkosta tilaamatta tai ostamatta tuotteita tai palveluita tietoturvahuolien takia. Tämä saattaa heijastua myös netin käyttötapoihin. Miesten suosimat lataamiset käytännössä tarkoittavat usein ostamista.

Internetin käyttöpaikat

16–74 -vuotiaista suomalaisista naiset ja miehet käyttävät internetiä yhtä yleisesti, kun tarkastellaan tavallisimpia käyttöpaikkoja. Näitä ovat oma tai tutun koti, opiskelu- tai työpaikka (Kuvio 5.). Iän mukaan internetin käyttö eri paikoissa sen sijaan vaihtelee merkittävästi, mikä selittyy osaksi elinkaaren vaiheilla ja osaksi sen perusteella miten yleisesti eri sukupolvet ovat omaksuneet internetin. Suurelle osalle ikääntyvistä netti on jäänyt kokonaan vieraaksi.

Kuvio 5. Internetin käyttö kolmen kuukauden aikana kotona, toisen kotona, työpaikalla, opiskeklupaikalla iän ja sukupuolen mukaan 2010

Kuvio 5. Internetin käyttö kolmen kuukauden aikana kotona, toisen kotona, työpaikalla, opiskeklupaikalla iän ja sukupuolen mukaan 2010

Tilanne on monella tavalla erilainen kun tarkastellaan internetin käyttöä ”muualla”, ihmisten liikkuessa kotien, työ- tai opiskelupaikkojen ulkopuolella. Edellä käsitellyissä tavallisimmissa paikoissa, internetin käytön kasvu on hidasta. Käyttö kasvaa lähinnä vanhemmissa ikäluokissa. Internetin ”muualla” tapahtuva käyttö on puolestaan yleistynyt vuosi vuodelta, erityisesti alle 55 -vuotiailla. Näissä ikäluokissa miehet ovat käyttäjien enemmistö (Kuvio 6.).

Kuvio 6. Internetin käyttö kolmen kuukauden aikana muualla kuin kodeissa, työ- tai opiskelupaikoissa iän ja sukupuolen mukaan 2008 ja 2010

Kuvio 6. Internetin käyttö kolmen kuukauden aikana muualla kuin kodeissa, työ- tai opiskelupaikoissa iän ja sukupuolen mukaan 2008 ja 2010

Niiltä, jotka vastasivat käyttäneensä internetiä ”muualla”, kysyttiin netin käytöstä kunnan tai valtion virastossa ja palvelupisteissä, yhdistyksen tai yhteisön tiloissa, internetkahvilassa tai vastaavassa, sekä muissa yleisissä tiloissa WLAN-yhteyspisteen kautta. Näistä suosittuja käyttöpaikkoja ovat kirjastot tai internetkahvilat, joissa netin käyttö tapahtuu joko kyseisen tilan tietokoneella tai omalla koneella tilan WLAN-yhteyspisteen kautta. Nuorimpia lukuun ottamatta kaikkein yleisimpiä käyttöpaikkoja - erityisesti miehillä - ovat muut yleiset tilat, esimerkiksi lentokentät ja hotellit, joissa netin käyttö tapahtuu WLAN -yhteyden kautta.

Netin käyttö kirjastoissa on paitsi nuorten, myös hienoisesti naisten suosimaa. Tätä selittänee se, että naiset käyvät jonkin verran miehiä enemmän kirjastoissa (Sauri 2005, 38). Internetiä käytetään vähäisemmässä määrin myös virastoissa ja niiden palvelupisteissä sekä yhdistysten tai yhteisöjen tiloissa. Näissä miesten netin käyttö on yleisempää kuin naisilla.

Syy siihen, että miehet käyttävät internetiä useammissa paikoissa kuin naiset, voivat liittyä sukupuolten erilaiseen ajankäyttöön. Vuoden 1999–2000 ajankäyttötutkimuksen tietojen mukaan miehet olivat keskimäärin 20 minuuttia vuorokaudessa naisia pitempään vapaalla jossain oman tai tuttavan kodin ulkopuolella. Lisäksi miehet tekivät vuorokaudessa 7 minuuttia naisia enemmän töitä työpaikan ja kodin ulkopuolella, siis työmatkoilla tai vastaavissa liikkuvissa töissä. Kaikkia koskevana keskiarvona nämä pienet erot ovat merkittäviä. Miesten ollessa enemmän ”muualla”, on luonnollista että he tällöin käyttävät myös nettiä enemmän.

Kuvio 7. Internetin käyttö muissa yleisissä tiloissa, kirjastossa, internet-kahvilassa tai vastaavassa iän ja sukupuolen mukaan 2010

Kuvio 7. Internetin käyttö muissa yleisissä tiloissa, kirjastossa, internet-kahvilassa tai vastaavassa iän ja sukupuolen mukaan 2010

Mobiilit internet-yhteydet

Edellä käsiteltiin eri paikoissa tapahtuvaa netin käyttöä, jossa yhteys verkkoon otetaan, joko paikassa olevalla kiinteällä tietokoneella tai mukana kulkevalla laitteella, yleensä kannettavalla tietokoneella. Varsinainen mobiili-internetin käyttö edellyttää käyttäjän mukana kulkevaa laitetta.

Tutkimuksessa kysyttiin viimeisen kolmen kuukauden aikaista internetin käyttöä sekä matkapuhelimella 3G-verkon kautta, kun talouden käytössä on kirjainnäppäimistöllä varustettu matkapuhelin (ns. älypuhelin) että kannettavalla tietokoneella, kun kannettavaa käytetään kodin ja työpaikan ulkopuolella. Mobiilin internetin käyttö vaihteli sekä iän että sukupuolen mukaan. Käyttö on yleisintä alle 45-vuotiailla työikäisillä. Tällöin myös sukupuolten välinen ero on suurimmillaan (Kuvio 4.). Tämän eron syinä voi olla pelkän ajankäytön erojen lisäksi myös sukupuolten välinen työnjako, joka erilaistaa mobiilin netin käytön tarpeita tai edellytyksiä. Miehillä mobiilin netin käyttö lisääntyy selvästi koulutusasteen noustessa. Tämä viittaa myös ammatillisiin tarpeisiin tai mahdollisuuksiin, kuten työnantajan hankkimiin laitteisiin. Naisilla koulutustason vaikutus mobiilin netin käyttöön on epäselvä ja näyttäisi, että käyttöä selittää enemmän ikä kuin miehillä (ks. Melkas 2010 s. 32).

Kuvio 8. Mobiilin internetin käyttö kolmen kuukauden aikana kannettavalla tietokoneella ja 3G-matkapuhelimella 1) iän ja sukupuolen mukaan 2010

Kuvio 8. Mobiilin internetin käyttö kolmen kuukauden aikana kannettavalla tietokoneella ja 3G-matkapuhelimella 1) iän ja sukupuolen mukaan 2010
1) Kysytty niiltä, joiden taloudessa on käytössä kirjannäppäimistöllä varustettu 3G-puhelin.

Lähteet:
– Sauri Tuomo 2005. Lukeminen. Teoksessa: Yksilöllisiä valintoja, kulttuurien pysyvyyttä. Vapaa-ajan muutokset 1981-2002. Toim. Mirja Liikkanen - Riitta Hanifi - Ulla Hannula. Tilastokeskus, Helsinki 2005
– Melkas Perttu 2010. Miehet ovat naisia liikkuvampia netin käyttäjiä. Lehdessä: Hyvinvointikatsaus 3/2010


Lähde: Tieto- ja viestintätekniikan käyttö -tutkimus 2010, Tilastokeskus

Lisätietoja: Rauli Kohvakka (09) 1734 3448, Perttu Melkas (09) 1734 2511, tietoyhteiskunta.info@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Riitta Harala


Päivitetty 26.10.2010

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö [verkkojulkaisu].
ISSN=2341-8699. 2010, 2. Sukupuolittunut internetin käyttö . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 21.11.2018].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/sutivi/2010/sutivi_2010_2010-10-26_kat_002_fi.html