2. Puolet äänioikeutetuista käytti vaalikonetta ennen eduskuntavaaleja

Vaalikoneiden käyttö ennen vaaleja edelleen yleistä

Vaalikoneet ovat Suomessa suosittuja. Ennen kevään 2019 eduskuntavaaleja 49 prosenttia äänioikeutetuista suomalaisista käytti vaalikonetta. Ennen edellisiä eduskuntavaaleja vuonna 2015 osuus oli 45 prosenttia. Vaalikoneet tavoittavat melko hyvin kaikenikäiset äänestäjät. Alle 45-vuotiaista noin kaksikolmasosaa käytti vaalikonetta vuonna 2019. Vanhemmissa ikäryhmissä osuus oli pienempi. 65–74-vuotiaista se oli 30 prosenttia. Vaalikoneiden käyttö yleistyi hieman edellisistä vaaleista tutkimuksen nuorimmassa ja kahdessa vanhimmassa ikäryhmässä.

Vaalikoneiden suosiota kuvaa se, että 28 prosenttia äänioikeutetuista käytti useampaa kuin yhtä vaalikonetta. Vuoden 2015 vaalien alla useampaa vaalikonetta käytti 26 prosenttia äänioikeutetuista.

Kuvio 3. Vaalikonetta ennen eduskuntavaaleja käyttäneiden osuus 2015 ja 2019, %-osuus äänioikeutetusta väestöstä

Kuvio 3. Vaalikonetta ennen eduskuntavaaleja käyttäneiden osuus 2015 ja 2019, %-osuus äänioikeutetusta väestöstä

Vaalikoneet vaikuttavat äänestäjiin, enemmän ehdokkaan kuin puolueen valintaan. Yhdeksän prosenttia vaalikonetta ennen 2019 eduskuntavaaleja käyttäneistä koki, että käyttö vaikutti paljon puolueen valintaan. Jonkin verran se vaikutti 29 prosentilla. Ehdokkaan valintaan vaalikone vaikutti paljon 14 prosentilla ja 39 prosentilla jonkin verran. Vaalikoneet vaikuttavat etenkin nuorten ikäryhmien valintoihin. 28 prosenttia 18–24-vuotiaista koki vaalikoneen vaikuttaneen paljon ehdokkaan valintaan. 45–54-vuotiailla vastaava osuus oli vain 9 prosenttia.

Vaalikoneiden käytön koetaan myös lisäävän vaalien kiinnostavuutta. 48 prosenttia vaalikonetta käyttäneistä koki sen lisänneen heidän kiinnostustaan vaaleihin jonkin verran ja yhdeksällä prosentilla kiinnostus kasvoi paljon. Nuorimmissa ikäryhmissä vaalikoneen vaikutus on tässäkin voimakkain. 47 prosenttia 18–24-vuotiaista vaalikoneen käyttäjistä koki käytön lisänneen jonkin verran vaalien kiinnostavuutta ja 23 prosentilla kiinnostus kasvoi paljon.

Kuvio 4. Vaalikoneen käytön koettu vaikutus ehdokkaan valintaan 2019, %-osuus vaalikonetta käyttäneistä

Kuvio 4. Vaalikoneen käytön koettu vaikutus ehdokkaan valintaan 2019, %-osuus vaalikonetta käyttäneistä

Vaalikoneet suosituin vaaliohjelmia ja ehdokkaita koskevan tiedon lähde

Vaalikoneet ovat suositumpia kuin puolueita ja ehdokkaita koskevan vaalitiedon haku muualta netistä. Verkkolehdistä haki ennen 2019 eduskuntavaaleja puolueiden vaaliohjelmia ja ehdokkaita koskevaa tietoa 26 prosenttia 16–89-vuotiaista suomalaisista. Puolueiden ja ehdokkaiden kotisivuilta ja blogeista tietoa haki joka neljäs suomalainen (25 %). Yhteisöpalvelut eivät ole nousseet kovin suosituiksi vaalitiedon lähteiksi. Vain 11 prosenttia 16–89-vuotiaista haki niistä tietoa vaaliohjelmista ja ehdokkaista, vaikka useampi kuin joka toinen suomalainen käyttää yhteisöpalveluja.

Taulukko 2. Puolueiden vaaliohjelmia ja ehdokkaita koskevan tiedon hakeminen internetistä 2019, %-osuus 16-89-vuotiaasta väestöstä

  Haki tietoa yhteisöpalveluista Haki tietoa puolueiden ja ehdokkaiden kotisivuilta ja blogeista Haki tietoa keskustelufoorumeilta Haki tietoa verkkolehdistä Haki tietoa muualta internetistä
16-24 19 38 8 27 23
25-34 18 40 9 42 25
35-44 17 34 7 35 27
45-54 10 26 6 30 21
55-64 6 18 5 22 20
65-74 4 15 5 14 16
75-89 0 2 1 3 4
 
Miehet 10 23 7 24 19
Naiset 12 28 5 27 21
 
Yhteensä 11 25 6 26 20

Lähde: Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö -tutkimus 2019, Tilastokeskus

Lisätietoja: Perttu Melkas 029 551 2511, Rauli Kohvakka 029 551 3448, tietoyhteiskunta.info@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma


Päivitetty 7.11.2019

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö [verkkojulkaisu].
ISSN=2341-8699. 2019, 2. Puolet äänioikeutetuista käytti vaalikonetta ennen eduskuntavaaleja . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 16.11.2019].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/sutivi/2019/sutivi_2019_2019-11-07_kat_002_fi.html