Julkaistu: 4.12.2019

Suomalaistaustaisten osuus syntyvyydestä pienentynyt

Tilastokeskuksen mukaan suomalaistaustaisten naisten osuus syntyvyydestä pieneni 86 prosenttiin vuonna 2018, kun sitä mitataan kokonaishedelmällisyysluvulla. Vuonna 2018 koko maan kokonaishedelmällisyysluku oli 1,41 lasta naista kohden, josta suomalaistaustaisten osuus oli 1,20 lasta naista kohden. Vuonna 2010 koko maan kokonaishedelmällisyysluku oli 1,87 lasta naista kohden, josta suomalaistaustaisten osuus oli 1,72. Se vastasi 92 prosentin osuutta koko maan syntyvyydestä.

Kokonaishedelmällisyysluku hajotettuna äidin syntyperän mukaan 1990–2018

Kokonaishedelmällisyysluku hajotettuna äidin syntyperän mukaan 1990–2018

Syntyvyyden mittaamisessa käytetään yleisesti kokonaishedelmällisyyslukua, joka kertoo, kuinka monta lasta nainen synnyttäisi elämänsä aikana, jos syntyvyys pysyisi laskentavuoden tasolla.

Ulkomaalaistaustaisten osuus koko maan syntyvyydestä on suurentunut hitaasti 1990-luvulta ja on nykyisin 14 prosenttia koko maan syntyvyydestä. Vastaavana aikana ulkomaalaistaustaisten naisten osuus kaikista väestön 15–49-vuotiaista naisista on kuitenkin kasvanut hieman hitaammin, ja on 10 prosenttia vuoden 2018 lopussa.

Lisää tietoa syntyvyydestä syntyperän mukaan on Tilastokeskuksen Maahanmuuttajat ja kotoutuminen -teemasivujen osiossa Syntyvyys .

Syntyvyys pienenee yhä myös kaikissa koulutusryhmissä

Vuoden 2010 jälkeen alkanut koko maan kokonaishedelmällisyysluvun pienentyminen jatkui kaikissa naisten koulutusryhmissä myös vuonna 2018. Perusasteen koulutuksen suorittaneilla naisilla hedelmällisyysluku on pienentynyt 29 prosenttia ja korkea-asteen koulutuksen suorittaneilla 27 prosenttia vuodesta 2010. Toisen asteen suorittaneilla hedelmällisyysluku on pienentynyt hieman vähemmän, 25 prosenttia.

Kokonaishedelmällisyysluku Suomessa syntyneillä naisilla koulutusasteen mukaan 2006–2018

Kokonaishedelmällisyysluku Suomessa syntyneillä naisilla koulutusasteen mukaan 2006–2018
1. sisältää erikoisammattitutkinnot.

Tiedot koskevat tässä vain Suomessa syntyneitä äitejä ja isiä. Tilastokeskuksen tutkintorekisteristä puuttuu osa ulkomailla suoritetuista tutkinnoista, minkä takia monien ulkomailla syntyneiden tutkintotiedot ovat puutteelliset.

Miehillä kokonaishedelmällisyysluvun lasku on ollut samansuuntaista kuin naisilla. Muutos vuodesta 2010 on kuitenkin ollut jyrkempää kaikissa miesten koulutusryhmissä.

Kokonaishedelmällisyysluku Suomessa syntyneillä miehillä koulutusasteen mukaan 2006–2018 ¹

Kokonaishedelmällisyysluku Suomessa syntyneillä miehillä koulutusasteen mukaan 2006–2018 ¹
1. Avioliiton ulkopuolella syntyvien lasten isistä tieto saadaan vasta kun isyys vahvistetaan, ja siksi tieto saadaan viiveellä. Tämän vuoksi vuoden 2018 tiedoissa saattaa olla vielä vähäisiä puutteita isien tietojen osalta. Lopullisesti noin prosentille lapsista jää puuttumaan tieto isästä.
2. Sisältää. erikoisammattitutkinnot.

Korkea-asteen koulutuksen suorittaneilla miehillä kokonaishedelmällisyysluku on pienentynyt 30 prosenttia ja perusasteen suorittaneilla 33 prosenttia vuoden 2010 jälkeen. Toisen asteen suorittaneilla hedelmällisyysluku on pienentynyt hieman vähemmän, 27 prosenttia.

Miehillä koulutusryhmien keskinäiset erot hedelmällisyyden tasossa ovat suurempia kuin naisilla: miehillä perusasteen koulutuksen suorittaneiden hedelmällisyysluku on selvästi pienempi kuin muissa ryhmissä. Korkea-asteen suorittaneiden miesten kokonaishedelmällisyysluku on ollut hieman korkeampi kuin saman koulutusryhmän naisilla, mutta miesten luku on pienentynyt nopeammin ja nykyisin ne ovat samalla tasolla.

Syntyvyys vähentynyt kahdeksassa vuodessa neljänneksen

Syntyvyys on alentunut huomattavasti vuodesta 2010 vuoteen 2018. Kokonaishedelmällisyysluvulla mitaten se on pienentynyt kahdeksassa vuodessa 25 prosenttia, 1,87:stä lapsesta naista kohden 1,41:een lasta naista kohden. Vuoden aikana tässä on kasvua viisi prosenttiyksikköä, sillä vuodesta 2010 vuoteen 2017 kokonaishedelmällisyysluku pieneni 20 prosenttia. Kokonaishedelmällisyysluvun voi hajottaa osiin syntyneen lapsen järjestysluvun mukaan.

Kokonaishedelmällisyysluku hajotettuna syntyneen lapsen järjestysluvun mukaan 1990–2018

Kokonaishedelmällisyysluku hajotettuna syntyneen lapsen järjestysluvun mukaan 1990–2018

Kokonaishedelmällisyyden pienentyminen jakautui lapsiluvun mukaan siten, että lapsiluvun suhteellinen muutos ei suurentunutkaan, mitä pienemmästä lapsen järjestysluvusta oli kyse. Ensimmäisen lapsen kohdalla, muutos 0,78:sta lapsesta 0,58:aan lapseen naista kohden vuodesta 2010 vuoteen 2018 merkitsi 26 prosentin pienenemistä, toisen lapsen kohdalla 24 prosenttia ja kolmannen 28 prosenttia. Vastaavasti neljännen ja sitä suuremman järjestysluvun lapsen kohdalla muutos oli 17 prosenttia.

Pohjanmaan maakunnat poikkeavat edelleen eniten koko maan syntyvyydestä

Vaikka syntyvyyden tasossa on eroa maakuntien välillä, silti kaikkien maakuntien syntyvyyden kehitys on ollut viime vuosina samansuuntaista. Kun Pohjanmaan maakuntien kokonaishedelmällisyysluvut vaihtelivat 1,64:sta 1,92:een lasta naista kohden vuonna 2018, niin vastaavasti kaikkien muiden Manner-Suomen maakuntien luvut vaihtelivat koko maan luvun, 1,41, lähellä. Näiden muiden maakuntien lukujen vaihteluväli oli 1,32:sta 1,47:ään. Ahvenanmaan kokonaishedelmällisyysluku oli Pohjanmaan maakuntien tasoa, 1,64,

Kokonaishedelmällisyysluku Pohjanmaan maakunnissa ja koko maassa 2000–2018

Kokonaishedelmällisyysluku Pohjanmaan maakunnissa ja koko maassa 2000–2018

Pohjanmaan sekä Ahvenanmaan maakuntien kokonaishedelmällisyysluvut ovat syntyvyyden laskusta huolimatta 16–36 prosenttia suurempia kuin koko maan luku vuonna 2018. Sen sijaan muiden maakuntien luvut olivat suurimmillaan joko kuusi prosenttia pienempiä tai neljä prosenttia suurempia kuin koko maan luku.

Kokonaishedelmällisyyluku maakunnittain 2018

Kokonaishedelmällisyyluku maakunnittain 2018

Ruotsinkielisten syntyvyys yhä korkeampi kuin suomenkielisten

Ruotsinkielisten syntyvyys on ollut vuodesta 2006 lähtien hieman korkeampi kuin suomenkielisillä. Vaikka viime vuosien aikana syntyvyys on alentunut molemmissa kieliryhmissä, se on pienentynyt ruotsinkielisillä vähemmän. Vuonna 2018 ruotsinkielisten kokonaishedelmällisyysluku oli 1,57 lasta naista kohti, kun suomenkielisillä se oli 1,35 lasta naista kohti. Vuonna 2010 ruotsinkielisten kokonaishedelmällisyysluku oli 1,95 ja suomenkielisten 1,85.

Suomen- ja ruotsinkielisten naisten kokonaishedelmällisyysluku 1991–2018

Suomen- ja ruotsinkielisten naisten kokonaishedelmällisyysluku 1991–2018

Ruotsinkieliset naiset ovat olleet synnyttäessään keski-iältään hieman vanhempia kuin suomenkieliset ainakin vuodesta 1991 vuoteen 2016 saakka. Vuonna 2017 ja 2018 äidiksi tulleiden suomen- ja ruotsinkielisten keski-iät olivat samat, 31,1 vuotta. Myös ensimmäisen kerran äidiksi tulleet ruotsinkieliset naiset ovat olleet keski-iältään hieman vanhempia kuin suomenkieliset. Vuonna 2018 eroa ei enää ollut, vaan kummankin kieliryhmän naiset olivat ensimmäisen kerran äidiksi tullessaan keskimäärin 29,4-vuotiaita.


Lähde: Syntyneet 2018. Tilastokeskus

Lisätietoja: Timo Nikander 029 551 3250, info@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma

Julkaisu pdf-muodossa (289,8 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Liitetaulukot

Laatuselosteet

Päivitetty 04.12.2019

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Syntyneet [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-2391. 02 2018. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 21.1.2020].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/synt/2018/02/synt_2018_02_2019-12-04_tie_001_fi.html