Tämä sivu on arkistoitu.

5.4.2022 jälkeen julkaistut tiedot löydät uudistetulta sivustolta.

Siirry uudelle tilastosivulle

Julkaistu: 24.4.2020

Syntyvyyden aleneminen hidastui vuonna 2019

Tilastokeskuksen väestönmuutostietojen mukaan syntyvyys laski yhdeksäntenä vuonna peräkkäin, mutta laskun jyrkkyys loiveni vuonna 2019. Vuoden 2019 syntyvyyden mukaan nainen synnyttäisi keskimäärin 1,35 lasta, edellisen vuoden syntyvyyden mukaan 1,41 lasta. Syntyvyyden laskun loiventumiseen vaikutti erityisesti vuoden viimeisten kuukausien kehitys, jolloin syntyneiden määrä ei enää vähentynyt kuten alkuvuonna. Vuonna 2019 syntyi 45 613 lasta, mikä on 1 964 lasta edellisvuotta vähemmän. Vuonna 2018 syntyneiden määrä oli vähentynyt 2 744 lapsella edellisestä vuodesta.

Kokonaishedelmällisyysluku 1900–2019

Kokonaishedelmällisyysluku 1900–2019

Kun syntyneiden määrä suhteutetaan synnytysikäisiin naisiin, voidaan tarkastella syntyvyyttä. Syntyvyyden mittaamisessa käytetään yleisesti kokonaishedelmällisyyslukua, joka kertoo, kuinka monta lasta nainen synnyttäisi elämänsä aikana, jos syntyvyys pysyisi laskentavuoden tasolla.

Vuonna 2019 syntyvyyttä mittaava kokonaishedelmällisyysluku oli kaikkien aikojen matalin, 1,35 lasta naista kohti. Syntyvyys on laskenut koko 2010-luvun ajan ja lasku jyrkkeni vuoden 2015 jälkeen, mutta vuonna 2019 se loiveni. Kokonaishedelmällisyysluku pieneni edellisvuodesta 4,3 prosenttia, kun vuonna 2018 se oli pienentynyt 5,5 prosenttia.

Vuonna 2019 syntyvyys aleni edelleen merkittävimmin 24–32-vuotiailla, mutta vähemmän kuin vuonna 2018. Yli 32-vuotiailla syntyvyyden aleneminen oli hieman vähäisempää vuonna 2019 kuin vuonna 2018, minkä seurauksena esikoisen synnyttäneet olivat hieman vanhempia kuin edellisenä vuonna. Ensimmäisen kerran äidiksi tulleet olivat keskimäärin 29,6 vuoden ikäisiä, 0,2 vuotta edellisvuotta vanhempia (ks. taulukko). Kymmenessä vuodessa keski-ikä on noussut 1,4 vuodella. Vastaavasti kaikkien elävän lapsen synnyttäneiden keski-ikä nousi edellisestä vuodesta 0,1 vuotta, 31,2:een. Kymmenen viime vuoden aikana se on noussut 1,1 vuotta .

Ikäryhmittäiset hedelmällisyysluvut 2017, 2018 ja 2019

Ikäryhmittäiset hedelmällisyysluvut 2017, 2018 ja 2019

Myös isäksi ensimmäisen kerran tulleet olivat hieman vanhempia kuin edellisenä vuonna. Isäksi ensimmäisen kerran tulleet olivat keskimäärin 31,6 vuoden ikäisiä, edellisestä vuodesta nousua oli 0,2 vuotta. Kaikkien isäksi tulleiden keski-ikä oli 33,6 vuotta, kymmenyksen edellisvuotta enemmän. Tiedot isistä perustuvat tilastointiajankohdan väestötietoihin, joiden mukaan vajaalla 98 prosentilla lapsista oli tieto isästä väestötietojärjestelmässä.

Esikoisia syntyi lähes saman verran kuin edellisenä vuonna

Kun kokonaishedelmällisyysluku hajotetaan lapsen järjestysluvun mukaan, nähdään syyt sekä syntyvyyden laskun hidastumiseen että äidiksituloiän nousuun (liitekuvio 3). Syntyvyyden laskun loiventuminen johtuu eniten siitä, että ensimmäisiä lapsia syntyi lähes saman verran kuin edellisenä vuonna, jolloin syntyvyyden aleneminen ei ole läheskään niin suurta kuin se oli ollut vuonna 2018. Ensimmäinen lapsen mukaan laskettu syntyvyys pieneni vuonna 2019 enää 0,8 prosenttia, kun edellisenä vuonna se oli pienentynyt 5,4 prosenttia.

Vastaava toisen lapsen mukaan laskettu luku pieneni kuitenkin suhteellisesti lähes saman verran kuin edellisenä vuonna, mutta kolmannen lapsen mukaan laskettu pieneneminen oli hidastunut edellisvuoden 10,6 prosentista 6,9:ään. Syntyvyyden laskun hidastuminen edellisvuodesta selittyy ensimmäisen lapsen syntyvyydellä, koska sen osuus koko syntyvyydestä on suurin, hieman yli 40 prosenttia. Kun syntyvyys kuitenkin edelleen aleni, niin se johtui eniten siitä, että perheisiin syntyi edelleen toisia ja kolmansia lapsia vähemmän kuin edellisenä vuonna.

Liitekuviosta 2 näkyy myös selvästi syy, jonka vuoksi ensimmäisen kerran äidiksi tulleet olivat aiempaa hieman vanhempia. Ensisynnyttäneiden keski-ikä nousi edellisvuodesta, koska ensimmäisen lapsen mukaiset hedelmällisyysluvut pienenivät alle 30-vuotiailla, mutta suurenivat sitä vanhemmilla.

Etelä-Pohjanmaalla syntyvyys nousi, Pohjois-Karjalassa laski eniten

Etelä-Pohjanmaa oli ainoa maakunta, jossa syntyvyys nousi edellisestä vuodesta. Kun maakunnan kokonaishedelmällisyysluku oli pienentynyt 10 prosenttia edellisenä vuonna, niin vuonna 2019 se suureni yhdellä prosentilla. Vuonna 2018 luku oli 1,64, josta se suureni 1,66:een vuonna 2019. Vaikka syntyvyys Etelä-Pohjanmaalla nousikin, syntyneiden määrä kuitenkin pieneni 1 600:sta 1598:ään. Syntyvyyden lasku oli suhteellisesti suurinta Pohjois-Karjalassa, 11 prosenttia, Pohjois-Savossa ja Päijät-Hämeessä, kummassakin hieman alle 9 prosenttia.

Syntyvyys oli yhdeksässä maakunnassa koko maan syntyvyyttä korkeampi. Vuoden 2019 syntyvyyden mukaan eniten lapsia syntyisi Pohjanmaan maakunnissa: Keski-Pohjanmaalla keskimäärin 1,77 lasta naista kohden, Pohjanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla 1,66, ja Pohjois-Pohjanmaalla 1,61. Vähiten lapsia syntyisi Pohjois-Karjalassa, keskimäärin 1,23 lasta naista kohden, Etelä-Karjalassa ja Varsinais-Suomessa 1,27 lasta naista kohden.

Vaikka syntyvyys on suhteellisesti suurinta Pohjanmaan maakunnissa, niin määrällisesti eniten lapsia syntyy Uudellamaalla, 35 prosenttia syntyneistä. Vastaavasti Pohjanmaan maakunnissa syntyi 17 prosenttia koko maan syntyneistä vuonna 2019. Uudenmaan maakunnassa kokonaishedelmällisyysluku oli 1,28, mikä oli maakuntien vertailussa neljänneksi matalin.

Syntyvyys korkein Porvoossa ja matalin Helsingissä

Vähintään 50 000 asukkaan kunnista korkein syntyvyys oli Porvoossa, jossa kokonaishedelmällisyysluku oli 1,63 viisivuotisjaksolla 2015–2019. Seuraavaksi korkein se oli Seinäjoella, 1,62, ja Espoossa, 1,60. Koko maan luku oli viisivuotisjaksolla 1,49.

Vastaavasti matalin syntyvyys oli jaksolla 2015–2019 Helsingissä, jossa kokonaishedelmällisyysluku oli 1,19. Turussa luku oli 1,21 ja Tampereella 1,23. Myös kaikkien kuntien vertailussa syntyvyys oli Turussa ja Tampereella matalimpien joukossa.

Elävänä syntyneiden määrä, kokonaishedelmällisyysluku ja elävän lapsen synnyttäneiden keski-ikä 2010–2019

Vuosi 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019
Elävänä syntyneiden määrä   60 980   59 961   59 493   58 134   57 232   55 472 52 814 50 321 47 577 45 613
Kokonaishedelmällisyysluku 1,87 1,83 1,80 1,75 1,71 1,65 1,57 1,49 1,41 1,35
Elävän lapsen synnyttäneiden keski-ikä 30,1 30,3 30,3 30,4 30,5 30,6 30,8 30,9 31,1 31,2
1. elävän lapsen synnyttäneiden keski-ikä 28,3 28,4 28,5 28,6 28,6 28,8 29,1 29,2 29,4 29,6

Lähde: Syntyneet 2019. Tilastokeskus

Lisätietoja: Timo Nikander 029 551 3250, info@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma

Julkaisu pdf-muodossa (342,4 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.

Kuviot
Laatuselosteet

Päivitetty 24.4.2020

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Syntyneet [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-2391. 2019. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 21.11.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/synt/2019/synt_2019_2020-04-24_tie_001_fi.html