Tulot ja tulojen kehitys kotitalouden sosioekonomisen aseman mukaan

Kotitalouksien lukumäärät ja tulojen muutokset sosioekonomisissa ryhmissä

Asetelmassa 1 kuvataan kotitalouksien tulojen muutoksia sosioekonomisen aseman1 mukaan vuosina 1987-2006. Muutosestimaatit on laskettu ekvivalenttien mediaanitulojen pohjalta poikkileikkausaineistosta. Vuosimuutoksia tarkastellessa kannattaa huomioida, että otosaineiston luonteen vuoksi sosioekonomisten ryhmien tulokehitykseen vuositasolla saattavat vaikuttaa useat satunnaistekijät sekä yhteiskunnassa tapahtunut rakennemuutos.

Vuonna 2006 tulot kasvoivat eniten maatalousyrittäjien ja alempien toimihenkilöiden kotitalouksissa. Sekä maatalousyrittäjien että alempien toimihenkilöiden tulot ovat kasvaneet muita ryhmiä nopeammin myös koko 2000-luvun.

Kotitalouksien mediaanitulot pienenivät vuonna 2006 työttömillä ja työntekijöillä. Työntekijöiden osalta vuosi oli poikkeuksellisen heikko, sillä 2000-luvulla heidän tulokehityksensä on ollut varsin lähellä kaikkien kotitalouksien keskimääräistä tulokehitystä. Sen sijaan työttömien tulot ovat viimeisen kymmenen vuoden aikana kehittyneet selkeästi keskimääräistä heikommin, samoin kuin opiskelijoiden ja muiden ammatissa toimimattomien.

Asetelma 1.
Kotitalouksien reaaliset tulomuutokset (%) kotitalouden sosioekonomisen aseman mukaan vuosina 1987-2006, käytettävissä olevat ekvivalenttitulot/kotitalous

  Tulojen reaalimuutokset, %
  Keskimääräinen vuosimuutos Vuosimuutos Muutos yhteensä
  1987-1991 1991-1994 1994-2000 2000-2006 2005-2006 1987-2006
Maatalousyrittäjät 3,8 3,1 2,2 4,3 5,3 87
Yrittäjät (pl. maatalousyrittäjät) 4,2 -3,0 4,6 2,1 0,2 60
Ylemmät toimihenkilöt 2,9 -1,7 2,4 2,7 1,2 45
Alemmat toimihenkilöt 2,7 -2,8 2,3 2,9 4,3 39
Työntekijät 3,1 -2,0 2,2 2,4 -0,8 39
Opiskelijat 7,5 1,6 1,2 1,0 1,5 60
Eläkeläiset 4,1 -0,4 1,5 2,5 1,6 47
Muut ammatissa toimimattomat 1,4 0,1 -1,5 1,1 0,6 3
Työttömät 5,8 -2,7 -0,8 1,3 -1,8 18
Kaikki kotitaloudet 3,3 -3,3 2,4 2,8 0,8 40

Yrittäjien (pl. maatalousyrittäjät) tulot pysyivät vuonna 2006 lähes ennallaan, mutta koko tarkasteluajanjaksona yrittäjien tulot ovat kasvaneet nopeammin kuin yhdenkään muun sosioekonomisen ryhmän maatalousyrittäjiä lukuun ottamatta. Myös ylempien toimihenkilöiden ja eläkeläisten tulot ovat kasvaneet keskimääräistä nopeammin viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana. Työntekijöiden ja alempien toimihenkilöiden tulojen kehitys on ollut koko tarkasteluajankohtana samankaltaista kaikkien kotitalouksien tulojen kehitykseen verrattuna.

Mediaanituloilla mitattuna ylemmät toimihenkilöt saivat eniten tuloja vuonna 2006 (ks. kuvio 1). Keskiarvolla mitattuna taas yrittäjät (pl. maatalousyrittäjät) saivat eniten tuloja. Keskiarvo- ja mediaanitulojen suuri ero kuvastaa sitä, että yrittäjät ovat varsin heterogeeninen ryhmä tulojen suhteen. Mediaanilla mitattuna maatalousyrittäjien ja muiden yrittäjien tulot olivat suunnilleen samansuuruisia, mutta selvästi pienempiä kuin ylempien toimihenkilöiden.

Tulot olivat pienimmät niissä sosioekonomisissa luokissa, joissa myös viimeaikainen tulokehitys on ollut epäsuotuisinta, eli opiskelijoilla, työttömillä ja muilla ammatissa toimimattomilla. Vuonna 2006 työttömien mediaanitulot olivat 53 prosenttia kaikkien kotitalouksien mediaanituloista. Vuonna 2000 vastaava suhde oli 58 prosenttia ja vuonna 1995 jopa 69 prosenttia. Opiskelijoiden mediaanitulot olivat vuonna 2006 47 prosenttia kaikkien kotitalouksien mediaanituloista. Lamavuosien jälkeen opiskelijoiden tulot ovat olleet noin puolet kaikkien kotitalouksien mediaanituloista, mutta kolmen viime vuoden aikana vastaava tulosuhde on pysynyt jonkin verran alle 50 prosentissa.

Kuvio 1.
Kotitalouksien tulotaso kotitalouden sosioekonomisen aseman mukaan vuonna 2006, käytettävissä olevat ekvivalenttitulot/kotitalous, euroa

Tarkasteltaessa tulojen muutoksia pidemmällä aikavälillä kannattaa huomioida, että kotitalouksien sosioekonomisissa rakenteissa on tapahtunut suuria muutoksia viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana. Kuviossa 2 on esitetty kotitalouksien lukumäärät sosioekonomisen aseman mukaan vuosina 1987-2006. Työttömien kotitalouksien määrä kasvoi erittäin nopeasti lamavuosina, mutta on sen jälkeen pienentynyt tasaisesti. Työntekijöiden määrä putosi lamavuosina nopeasti, eikä ole sen jälkeen palautunut lamaa edeltävälle tasolle. Myös alempien toimihenkilöiden määrä on pienentynyt, kun taas ylempien toimihenkilöiden ja muiden yrittäjien määrä on kasvanut. Maatalousyrittäjäkotitalouksien joukossa rakennemuutokset ovat olleet erityisen suuria. Kasvaneiden tilakokojen myötä maatalousyrittäjäkotitalouksien määrä on laskenut huomattavasti. Kun maatalousyrittäjätalouksia oli vuonna 1987 noin 120 000, oli niitä parikymmentä vuotta myöhemmin enää noin kolmasosa tästä, eli alle 45 000 kotitaloutta.

Kuvio 2.
Kotitalouksien lukumäärä sosioekonomisen aseman mukaan vuosina 1987-2006

Kotitalouksien keskikoko on alentunut tasaisesti viimeisen kahdenkymmenen vuoden ajan, kuten kuviosta 3 voidaan havaita. Vuonna 1987 kaikissa kotitalouksissa oli keskimäärin 2,35 jäsentä. Vuoteen 2006 mennessä kotitalouksissa oli keskimäärin 10 prosenttia vähemmän jäseniä, eli 2,12. Suurimmat kotitaloudet olivat maatalousyrittäjillä ja pienimmät opiskelijoiden ja eläkeläisten ryhmissä. Opiskelijakotitalouksien keskikoko on kasvanut hieman vuodesta 1987. Useimpien muiden sosioekonomisten ryhmien kotitalouksien keskikoko on pienentynyt. Yrittäjä- ja työntekijäkotitalouksien keskikoko on pienentynyt eniten, yli 10 prosenttia.

Kuvio 3.
Kotitalouksien jäsenten lukumäärä sosioekonomisen aseman mukaan vuosina 1987-2006, keskiarvo

Kotitalouksien tulojen rakenteen muutos

Kuviossa 4 on kuvattu kaikkien kotitalouksien bruttotulojen muutoksia tulolajeittain vuosina 1987-2006. Bruttotulot on jaettu palkkatuloihin, saatuihin tulonsiirtoihin sekä yrittäjä- ja omaisuustuloihin. Yrittäjätulot on vielä jaettu maa- ja metsätalouden sekä muihin yrittäjätuloihin. Omaisuustulot on jaettu osinkotuloihin ja muihin omaisuustuloihin.

Palkkatulojen määrä ja osuus bruttotuloista aleni lamavuosina. Palkkatulojen määrä vuonna 1987 oli keskimäärin noin 13 000 euroa ja niiden osuus lähes kaksi kolmasosaa bruttotuloista. Alimmillaan palkkatulojen määrä oli keskimäärin alle 11 000 euroa vuonna 1994, jolloin bruttotuloista enää noin puolet koostui palkkatuloista. Viimeisen kymmenen vuoden aikana palkkatulojen määrä ja osuus bruttotuloista ovat kasvaneet. Kotitalouksien saamien palkkatulojen keskiarvo palasi reaalisesti lamaa edeltävälle vuoden 1990 tasolle vasta vuonna 2001.

Saatujen tulonsiirtojen osuus kasvoi nopeasti lamavuosina, mutta on sen jälkeen pienentynyt lamaa edeltävälle tasolle. Tulonsiirtojen määrä pieneni vuosien 1995 ja 2000 välillä 7 500 eurosta kotitaloutta kohti alle 7 000 euroon, mutta on 2000-luvulla kasvanut yli 1990-luvun puolivälin tason.

Omaisuustulojen määrä ja osuus bruttotuloista ovat kasvaneet tasaisesti. Kun kotitaloudet vuonna 1987 saivat keskimäärin noin tuhat euroa omaisuustuloja, on omaisuustulojen määrä kotitaloutta kohti ollut yli 4 000 euroa vuoden 2004 jälkeen. Vuonna 2006 omaisuustulojen osuus bruttotuloista oli 14 prosenttia, eli yhdeksän prosenttiyksikköä suurempi kuin vuonna 1987. Muutokset muiden tuloerien tulo-osuuksissa ovat olleet melko pieniä.

Kuvio 4.
Tulojen kehitys tulolajeittain kaikissa kotitalouksissa vuosina 1987-2006. Euroa / kotitalous, keskiarvo (reaalisena vuoden 2006 rahassa).

Kotitalouksien tulojen kehitys tulolajeittain sosioekonomisen aseman mukaan

Muutokset tulojen kehityksessä tulolajeittain poikkeavat varsin paljon eri sosioekonomisissa ryhmissä. Palkkatulot pienenivät vuosina 1987-2006 vähiten työelämässä olevissa kotitalouksissa pois lukien yrittäjät, eli ylemmillä ja alemmilla toimihenkilöillä sekä työntekijöillä. Näissä ryhmissä palkkatulojen osuus bruttotuloista oli vuonna 2006 selvästi suurin, noin neljä viidesosaa. Palkkatulojen osuus on kaikissa edellä mainituissa ryhmissä pienentynyt alle kymmenen prosenttiyksikköä vuodesta 1987 ja omaisuustulojen osuus kasvanut suunnilleen saman verran. Työntekijäkotitalouksilla tulojen rakenteen muutokset ovat olleet kaikista sosioekonomisista ryhmistä pienimmät.

Myös eläkeläiskotitalouksien tulojen rakenne on pysynyt suhteellisen vakaana viimeiset kaksikymmentä vuotta. Omaisuustulojen määrä ja osuus on tosin kasvanut melko voimakkaasti. Eläkeläiset saivat vuonna 2006 omaisuustuloja noin 6 000 euroa, kun vastaava luku vuonna 1987 oli alle 2 000 euroa. Saatujen tulonsiirtojen, eli pääasiassa eläkkeiden, osuus on pienentynyt yhdeksän prosenttiyksikköä, vaikka niiden määrä on kasvanut 15 000 eurosta 21 000 euroon.

Opiskelijakotitalouksilla tulonsiirtojen osuus kasvoi vuosien 1987 ja 1994 välillä peräti 27 prosenttiyksikköä, mikä johtuu sekä palkkatulojen määrän pienenemisestä että vuonna 1992 toteutetusta opintotukiuudistuksesta. Palkkatulojen osuus pieneni vastaavana ajankohtana 27 prosenttiyksikköä, mutta viimeisen kymmenen vuoden aikana palkkatulojen osuus on jälleen kasvanut yli kymmenen prosenttiyksikköä. Opiskelijakotitalouksien keskimääräiset palkkatulot olivat 4 600 euroa vuonna 2006, kun ne lamavuosina olivat alimmillaan alle 3 000 euroa.

Työttömien tulokehitys vuosina 1987-2006 on ollut muita ryhmiä heikompaa. Työttömien heikko tulokehitys selittyy pitkälti sillä, että palkkatulojen määrä on lamavuosien jälkeenkin pudonnut kun se muissa sosioekonomisissa ryhmissä on kasvanut. Kun 1980-luvun lopussa noin neljä viidestä työttömäksi luokitellusta kotitaloudesta sai palkkatuloja, on 2000-luvulla enää noin puolet työttömistä kotitalouksista saanut palkkatuloja. Palkkatuloja saaneiden osuus työttömistä on jopa pudonnut lamavuosien jälkeenkin.

Asetelmasta 1 havaittiin, että yrittäjien - sekä maatalous- että muiden yrittäjien - tulot ovat viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana kasvaneet nopeammin kuin muilla sosioekonomisilla ryhmillä. Yrittäjäkotitalouksien tulojen rakenne on tarkasteluajankohtana muuttunut poikkeuksellisen nopeasti. Yrittäjien tulojen kasvu onkin syntynyt ennen kaikkea tiettyjen tuloerien - lähinnä omaisuustulojen - voimakkaasta kasvusta.

Kuvioissa 5 ja 6 on esitetty maatalousyrittäjien ja muiden yrittäjien (pl. maatalousyrittäjät) keskimääräinen tulojen kehitys tulolajeittain vuosina 1987-2006. Kuvioista voidaan havaita, että kaikilla yrittäjäkotitalouksilla sekä palkkatulojen määrä että niiden tulo-osuus pieneni voimakkaasti 1990-luvun alussa. Maatalousyrittäjillä palkkatulojen määrä oli vuonna 1990 yli 8 000 euroa, mutta vuonna 1994 alle 6 000 euroa. Palkkatulojen osuus putosi samanaikaisesti noin kahdestakymmenestä prosentista noin viiteentoista prosenttiin. Muiden kuin maatalousyrittäjien palkkatulojen määrä putosi 1980-luvun lopun yli 22 000 eurosta lamavuosina alle 15 000 euroon. Palkkatulojen osuus pieneni lähes puolesta noin kolmannekseen. Molemmissa ryhmissä palkkatulojen osuus bruttotuloista on pysynyt melko samanlaisena 1990-luvun puolivälin jälkeen.

Kuvio 5.
Tulojen kehitys tulolajeittain maatalousyrittäjäkotitalouksissa vuosina 1987-2006. Euroa / kotitalous, keskiarvo (reaalisena vuoden 2006 rahassa).

Maatalousyrittäjillä palkkatulojen osuus on koko tarkasteluajankohtana ollut selkeästi kaikkien kotitalouksien vastaavaa pienempi. Maatalousyrittäjien suurin tuloerä on maa- ja metsätalouden yrittäjätulot, jotka vuonna 2006 kattoivat 42 prosenttia heidän tuloistaan. Maa- ja metsätalouden yrittäjätulojen osuus on 1990-luvun lopun jälkeen hieman pienentynyt, mutta niiden määrä on kasvanut viimeisen kymmenen vuoden aikana noin 5 000 eurolla kotitaloutta kohti.

Saatujen tulonsiirtojen määrä on maatalousyrittäjillä lamavuosien jälkeen pudonnut hieman. Niiden osuus bruttotuloista on pienentynyt vuoden 1994 kahdeksastatoista prosentista kymmeneen prosenttiin vuonna 2006.

Maatalousyrittäjien tulojen voimakas kasvu on kohdistunut erityisesti muihin (kuin maa- ja metsätalouden) yrittäjätuloihin sekä omaisuustuloihin. Muiden yrittäjätulojen osuus on maatalousyrittäjillä kasvanut 1980-luvun lopun neljästä prosentista nykyiseen reiluun kahdeksaan prosenttiin ja niiden määrä on yli kolminkertaistunut. Vielä nopeampaa on ollut omaisuustulojen kasvu. Niiden määrä on viisinkertaistunut vuodesta 1987 ja niiden osuus bruttotuloista on noussut vajaasta kymmenestä prosentista yli kahteenkymmeneen prosenttiin. Suhteellisesti osinkotulot ovat kasvaneet muita omaisuustuloja enemmän, mutta niiden osuus bruttotuloista vuonna 2006 oli edelleen vain neljä prosenttia. Tämä on kuitenkin enemmän kuin kaikilla kotitalouksilla yhteensä, joilla osinkotulojen osuus bruttotuloista oli reilut kaksi prosenttia vuonna 2006.

Kuvio 6.
Tulojen kehitys tulolajeittain yrittäjäkotitalouksissa (pl. maatalousyrittäjät) vuosina 1987-2006. Euroa / kotitalous, keskiarvo (reaalisena vuoden 2006 rahassa).

Muutokset yrittäjien (pl. maatalousyrittäjät) tulojen rakenteessa ovat viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana olleet myös merkittäviä. Palkkatulojen osuuden voimakkaan pienenemisen lisäksi (muiden) yrittäjätulojen tulo-osuus on pienentynyt reilusta 30 prosentista noin neljännekseen. Myös tulonsiirtojen osuus on hieman pienentynyt. Muiden yrittäjätulojen määrä on vuodesta 1987 kuitenkin kasvanut noin 5 000 eurolla ja tulonsiirtojen määrä noin 1 500 eurolla kotitaloutta kohti.

Omaisuustulojen ja erityisesti osinkotulojen määrän ja tulo-osuuden kasvu on muilla yrittäjätalouksilla ollut vielä nopeampaa kuin maatalousyrittäjillä. Omaisuustulojen määrä on lähes kymmenkertaistunut vuodesta 1987 vuoteen 2006. Niiden tulo-osuus on samaan aikaan kasvanut noin seitsemästä prosentista yli 30 prosenttiin. Omaisuustuloihin sisältyvien osinkotulojen osuus bruttotuloista oli 1980-luvun lopulla prosentin luokkaa, mutta on kasvanut nopeasti ja oli enimmillään yli kaksikymmentä prosenttia vuonna 2003. Vuonna 2006 osinkotulot kattoivat 14 prosenttia yrittäjien bruttotuloista. Kun yrittäjät vielä vuonna 1980-luvun lopussa saivat keskimäärin 350 euroa osinkotuloja, oli osinkotulojen määrä vuonna 2006 yli 10 000 euroa.

Lue myös:
Kotitalouksien tulokehitys kotitalouden elinvaiheen mukaan

Viitteet:

1 Kotitalouden sosioekonominen asema on kotitalouden viitehenkilön sosioekonominen asema. Yleensä kotitalouden viitehenkilöksi valitaan se kotitalouden jäsen, jonka henkilökohtaiset tulot tilastovuonna ovat suurimmat.
Sosioekonomisen aseman luokituksessa ammatissa toimiviksi on pääsääntöisesti luokiteltu kaikki tutkimusvuonna vähintään kuutena kuukautena tuotantotoimintaan osallistuneet. Ammatissa toimivat on edelleen luokiteltu yrittäjiin ja palkansaajiin haastattelussa ilmoitettujen tietojen perusteella. Ammatissa toimimattomat on luokiteltu haastattelutietojen perusteella opiskelijoihin, työttömiin, eläkeläisiin ja muihin. Työttömiksi on laskettu henkilöt, jotka ovat olleet vuoden aikana vähintään kuusi kuukautta työttöminä.


Päivitetty 16.5.2008

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Tulonjakotilasto [verkkojulkaisu].
ISSN=1795-8121. 2006, Tulot ja tulojen kehitys kotitalouden sosioekonomisen aseman mukaan . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 20.10.2019].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/tjt/2006/tjt_2006_2008-05-16_kat_001.html