Tämä sivu on arkistoitu.

5.4.2022 jälkeen julkaistut tiedot löydät uudistetulta sivustolta.

Siirry uudelle tilastosivulle

Julkaistu: 20.5.2011

Suurituloisimpien tulojen pieneneminen kavensi tuloeroja

Tuloerot jatkoivat kaventumista vuonna 2009. Tilastokeskuksen tulonjakotilaston mukaan Gini-kerroin oli 25,9 vuonna 2009 kun vuotta aikaisemmin se oli 0,9 yksikköä suurempi. Tuloerot kapenivat erityisesti suurituloisimman kymmenyksen suurituloisimmassa päästä, sillä ylimmän kymmenyksen keskiarvolla mitattava tulo laski, mutta mediaanitulo nousi. Kaikissa muissa tulokymmenyksissä tulot kasvoivat.

Tulokymmenysten tulojen muutos keskiarvolla ja mediaanilla mitattuna vuonna 2009

Tulokymmenysten tulojen muutos keskiarvolla ja mediaanilla mitattuna vuonna 2009

Saatujen tulonsiirtojen kasvu ja verojen ja muiden veroluonteisten maksujen pieneneminen nostivat kotitalouksien käytettävissä olevia tuloja 2,4 prosenttia vuonna 2009. Saadut tulonsiirrot kasvoivat 9 prosenttia edellisvuodesta. Saaduista tulonsiirroista kasvoivat erityisesti vanhuuseläkkeet ja työttömyysturvaetuudet. Verojen ja veroluonteisten maksujen määrä laski edellisvuodesta 4,8 prosenttia.

Kotitalouksien saamat tuotannontekijätulot laskivat 1,7 prosenttia edellisvuodesta. Tuotannontekijätuloissa laskivat kotitalouksien saamat palkkatulot (–1,7 prosenttia) ja yrittäjätulot (–11,6 prosenttia). Omaisuustulot ilman laskennallista asuntotuloa laskivat 14,8 prosenttia. Laskennallinen asuntotulo kuitenkin kasvoi alentuneiden asuntolainojen korkojen vuoksi lähes neljänneksen vuodesta 2008, mikä nosti omaisuustulot 2,1 prosentin kasvuun.

Tulot kasvoivat kaikissa tulokymmenyksissä, käytettiinpä mittarina sitten mediaania tai keskiarvoa, lukuun ottamatta suurituloisinta kymmenesosaa. Suurituloisimman kymmenyksen keskiarvolla mitatut tulot pienenivät noin prosentilla (710 euroa). Mediaanilla mitaten suurituloisimpien tulot kuitenkin kasvoivat yli 4 prosenttia (1 970 euroa). Mediaani kuvaa tulokymmenyksen keskimmäisen havainnon tuloja. (Kuvio 1.)

Keskiarvon ja mediaanin välistä eroa selittää se, että tulot laskivat suurituloisimman kymmenyksen kaikkein suurituloisimmassa osassa. Tämä pienentää suurituloisten tulojen keskiarvoa, mutta ei vaikuta mediaaniin eli tulokymmenyksen keskimmäisen havainnon tuloihin. Pienituloisimpien tulojen keskiarvo kasvoi suhteessa saman verran kuin mediaani, noin 5 prosenttia, mutta euroissa mitaten kasvu (keskiarvo 500 euroa ja mediaani 530 euroa) oli vaatimattomampaa kuin muilla tulokymmenyksillä.

Suurituloisimman kymmenyksen kaikkein suurituloisimman osan tulojen lasku näkyy ryhmän tulo-osuuden sekä Gini-kertoimen pienentymisenä. Suurituloisimman kymmenyksen tulo-osuus oli 22 prosenttia vuonna 2009, kun vuotta aiemmin se oli 22,8 prosenttia. Gini-kertoimen arvo puolestaan oli 25,9, mikä on 0,9 yksikköä vähemmän kuin vuonna 2008. Gini-kerroin saa arvoja 0 ja 100 välillä, missä 0 tarkoittaa täysin tasaista tulonjakoa ja 100 sitä, että yksi tulonsaaja saa kaiken tulon. Sekä Gini-kerroin että suurituloisimpien tulo-osuus laskivat nyt toista vuotta peräkkäin. Suurituloisimpien tulo-osuuden ja tuloerojen huippuvuosi oli vuosi 2007, jolloin tulo-osuus oli 23,9 prosenttia ja Gini-kerroin 28.

Pienituloisimman kymmenyksen tulo-osuus nousi edellisvuodesta ainoastaan 0,1 prosenttiyksikköä ollen 4 prosenttia vuonna 2009. Pienituloisimman kymmenyksen tulo-osuus on kuitenkin laskenut 1990-luvun alusta, jolloin osuus oli 4,9 prosenttia. Tulo-osuus on kasvanut vuoden 1990 jälkeen kahdessa suurituloisimmassa kymmenyksessä ja kaikkein eniten suurituloisimmassa kymmenyksessä. Eniten on laskenut kahden pienituloisimman kymmenyksen tulo-osuus.

Suomen tuloerot olivat 29 Euroopan maan vertailussa kahdeksanneksi pienimmät. Tuoreimpien kansainvälisten tietojen mukaan Suomi ei ole enää tuloerojen kasvun kärkimaa. Vuosina 2005–2009 tuloerot pysyivät lähes ennallaan Suomessa, Hollannissa ja Kreikassa. Tuloerot pienenivät 15 maassa ja kasvoivat 11 maassa. Tuloerot kapenivat eniten Puolassa, Irlannissa ja Virossa, ja eniten tuloerot kasvoivat Bulgariassa, Romaniassa ja Tanskassa.

Tulokymmenysten tulo-osuudet ja keskitulot vuonna 2009 sekä tulo-osuuksien muutokset vuosina 1990–2009

  I (pienituloisin 10 %) II III IV V VI VII VIII IX X (suurituloisin 10 %)
Tulo-osuus vuonna 2009, % 4,0 5,6 6,7 7,7 8,6 9,5 10,5 11,7 13,7 22,0
Tulo-osuuden muutos,
%-yksikköä
1990–2009 -0,9 -0,9 -0,7 -0,5 -0,4 -0,4 -0,3 -0,1 0,3 3,9
2000–2009 -0,3 0,0 0,1 0,2 0,3 0,3 0,2 0,2 0,3 -1,3
2007–2009 0,1 0,2 0,2 0,3 0,3 0,3 0,3 0,1 0,1 -1,9
Tulojen keskiarvo, € 10 645 14 841 17 741 20 202 22 565 25 006 27 783 30 917 36 076 58 012
Tulojen mediaani, € 11 318 14 865 17 756 20 238 22 591 24 995 27 783 30 782 35 840 48 674

Lähde: Tulonjakotilasto 2009, Tilastokeskus

Lisätietoja: Hannele Sauli (09) 1734 3497, Kaisa-Mari Okkonen (09) 1734 3408, toimeentulo.tilastokeskus@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Riitta Harala

Julkaisu pdf-muodossa (1,0 Mt)

Katsaukset
Taulukot

Tietokantataulukot

Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.

Liitetaulukot

Laatuselosteet
Menetelmäselosteet

Päivitetty 20.5.2011

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Tulonjakotilasto [verkkojulkaisu].
ISSN=1795-8121. 2009. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 28.3.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/tjt/2009/tjt_2009_2011-05-20_tie_001_fi.html