Etusivu > Tilastot > Tulonjakotilasto > 2010 > Pienituloisuus > 3. Pienituloisuus henkilön kotitalouden elinvaiheen mukaan

3. Pienituloisuus henkilön kotitalouden elinvaiheen mukaan

Yhden hengen talouksissa ja yksinhuoltajatalouksissa asuvien henkilöiden pienituloisuusaste on selvästi suurempi kuin niiden henkilöiden, jotka asuvat vähintään kahden aikuisen taloudessa. Yhden hengen talouksissa asuvien pienituloisuus on ollut 30 prosentin tuntumassa vuosina 2005–2010. Yksinhuoltajatalouksissa asuvilla on pienenä ryhmänä enemmän vaihtelua vuosien välillä, mutta heilläkin pienituloisuusaste on ollut viime vuosina 27 prosentin tuntumassa. Pienituloisuus on kaikkein vähäisintä kahden hengen lapsettomissa talouksissa asuvilla. Heistä alle seitsemän prosenttia on pienituloisia. Kahden aikuisen lapsikotitalouksissa asuvista henkilöistä noin joka kymmenes kuuluu pienituloiseen kotitalouteen. (Taulukko 1.)

Pienituloisuudessa on eroja talouden jäsenten iän mukaan. Kaikenikäisillä yhden hengen talouksissa asuvilla on keskimääräistä suurempi pienituloisuusriski, mutta suurin riski yhden hengen talouksissa asuvista on alle 35-vuotiailla. Myös lapsettomien parien talouksiin kuuluvista suurin riski pienituloisuuteen on nuorilla, alle 35-vuotiailla, joilla pienituloisuusaste on väestön keskiarvoa korkeampi. Tätä vanhemmilla pareilla pienituloisuusaste on kaikkien väestöryhmien pienin, vajaat neljä prosenttia. Iän mukaista eroa selittää se, että varsinkaan nuoret eivät ole vielä täysimääräisesti työelämässä hankkimassa tuloja. Yksinasujilta puuttuvat lisäksi niin sanotut skaalaedut: asumis- ja muut kustannukset eivät kasva lineaarisesti talouden jäsenmäärän kasvaessa, vaan parit saavat merkittävää hyötyä yhteisestä kulutuksesta. Kahden aikuisen lapsitalouksiin kuuluvista henkilöistä suurin pienituloisuusriski on niillä, joiden talouksissa vähintään nuorin lapsi on alle kouluikäinen. Pienituloisuusriski on suurempi taas kun taloudessa on sekä alaikäisiä että 18 vuotta täyttäneitä lapsia, mutta riski on kuitenkin väestön keskiarvon alapuolella.

Taulukko 1. Henkilöiden pienituloisuusaste kotitalouden elinvaiheen mukaan. Prosenttia.

Vuosi	1995	2000	2005	2006	2007	2008	2009	2010	Pienituloisia henkilöitä 2010
Yhden hengen taloudet yhteensä	20,4	25,5	31,4	29,3	30,7	30,1	28,4	29,8	305 100
Yhden hengen talous, ikä alle 35	35,5	34,8	44,2	40,9	41,5	36,7	38,5	43,9	97 360
Yhden hengen talous, ikä 35–64	17,3	24,1	24,2	24,5	24,9	26,6	25,3	24,3	107 420
Yhden hengen talous, ikä 65–	12,5	20,2	31,0	26,9	30,4	29,8	25,9	28,0	100 310
Yksinhuoltajat	8,1	22,3	25,4	25,2	32,3	27,3	26,9	26,7	61 920
Lapsettomat parit yhteensä	4,8	5,4	6,4	5,9	6,1	6,0	6,7	6,6	103 290
Lapsettomat parit, ikä alle 35	12,7	13,5	14,8	12,0	11,4	14,7	18,1	16,4	57 960
Lapsettomat parit, ikä 35–64	2,7	2,9	3,7	3,4	4,0	3,1	3,6	3,8	27 320
Lapsettomat parit, ikä 65–	1,8	3,3	5,0	5,6	5,9	4,2	3,1	3,8	18 010
Parit joilla lapsia yhteensä	4,1	8,8	8,1	9,0	9,7	10,4	10,0	9,4	189 320
Parit, joilla lapsia, kaikki alle 7 v	4,4	11,2	11,8	11,0	12,2	14,8	12,7	11,2	64 490
Parit, joilla lapsia, nuorin alle 7 v	4,1	9,7	9,3	12,1	13,0	13,2	15,3	13,4	56 780
Parit, joilla lapsia, nuorin 7–12 v	2,9	5,6	3,2	4,5	6,5	5,9	5,1	4,9	21 680
Parit, joilla lapsia, nuorin 13–17 v	4,8	5,5	6,7	5,3	4,8	3,5	4,7	6,4	16 260
Parit, joilla sekä alle että yli 18-v. lapsia	4,6	11,2	9,0	10,9	9,2	10,8	8,8	9,5	30 100
Muut	3,9	6,0	8,5	7,9	8,2	6,4	8,1	9,9	46 400
Koko väestö	7,2	11,3	12,8	12,5	13,5	13,3	13,1	13,3	706 029

Pienituloisista suurin osa on yhden hengen talouksissa asuvia henkilöitä. Heitä on 43 prosenttia kaikista pienituloisista, kun koko väestöstä yhden hengen talouksissa asuu 19 prosenttia. Myös yksinhuoltajatalouksissa asuvia henkilöitä on pienituloisissa väestöosuuttaan enemmän. (Kuvio 3.1.) Elatustuen kerääminen rekistereistä vaikuttaa hieman yksinhuoltajatalouksissa asuvien pienituloisuusasteeseen (ks. laatuseloste).

Kuvio 3.1 Pienituloiset henkilöt ja koko väestö henkilön kotitalouden elinvaiheen mukaan vuonna 2010.

Pienituloisissa talouksissa asuvien tilannetta voidaan tarkastella köyhyysvajeen avulla (ks. luku 1). Mitä suurempi prosenttiosuus, sitä kauemmas pienituloiset jäävät pienituloisuusrajasta. Etäisyys pienituloisuusrajasta on vaihdellut 14,7 prosentista 17,8 prosenttiin. Köyhyysvaje on suurin lapsettomilla pareilla ja pienin talouksissa, joissa on pari ja lapsia. (Kuvio 3.2.) Pienituloisten suurimmassa ryhmässä, yksin asuvilla, on merkittäviä ikäryhmittäisiä eroja tulojakaumassa. Alle 35-vuotiaat ovat selvästi kauimpana virallisesta pienituloisuusrajasta: heidän köyhyysvajeensa on yli 25 prosenttia, kun yli 64-vuotiailla se on 10 prosenttia. Alle 35-vuotiaiden yksinasuvien köyhyysvaje on tosin laskenut vuodesta 2009 lähes seitsemän prosenttiyksikköä. 35–64-vuotiaiden yksinasuvien köyhyysvaje puolestaan on noussut 20 prosenttiin. (Kuvio 3.3.) Iän mukaiset erot köyhyysvajeissa heijastelevat sosioekonomisen aseman mukaisia eroja: suurin osa pienituloisista eläkeläisistä on hyvin lähellä pienituloisuusrajaa, kun valtaosa opiskelijoista sijoittuu kauas pienituloisuusrajasta.

Kuvio 3.2 Köyhyysvajeet erityyppisissä kotitalouksissa vuonna 2010. Prosenttia pienituloisuusrajasta.

Kuvio 3.3 Köyhyysvajeet yhden hengen kotitalouksissa iän mukaan vuonna 2010. Prosenttia pienituloisuusrajasta.

Lähde: Tulonjakotilasto 2010, ennakkotiedot, Tilastokeskus

Lisätietoja: Hannele Sauli (09) 1734 3497, Kaisa-Mari Okkonen (09) 1734 3408, toimeentulo.tilastokeskus@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Riitta Harala

---

Päivitetty 25.1.2012