1. Köyhyys- tai syrjäytymisriski sekä kotitalouksien toimeentulo-ongelmat

1.1 Vajaa neljännes EU-kansalaisista on köyhyys- tai syrjäytymisuhan alla

118 miljoonaa Euroopan unionin maiden kansalaista eli köyhyys- tai syrjäytymisuhan alla vuonna 2015. Köyhyys- tai syrjäytymisriskissä olevien osuus väestöstä oli vertailumaista suurin Makedoniassa (ei EU-maa) ja Bulgariassa, yli 40 prosenttia. Osuudet ovat suuria myös Romaniassa (38,8 %), Serbiassa (38,7 %) ja Kreikassa (35,6 %) ja pienimmät Islannissa (12,2 %). Vuonna 2015, jota viimeisimmät kattavat kansainväliset vertailutiedot koskevat, Suomessa köyhyys- tai syrjäytymisriskissä eli noin 896 000 henkilöä, mikä on 16,6 prosenttia koko väestöstä. Suomen osuus oli EU-maiden toiseksi pienin ja kaikista vertailussa mukana olevista maista neljänneksi pienin. (Kuvio 1.)

Vuonna 2016, jota koskevia tietoja on jo saatavilla Suomesta, köyhyys- tai syrjäytymisriskissä oli 849 000 henkilöä eli 15,7 prosenttia väestöstä. Osuus on pienin 11-vuotisella vertailujaksolla. Köyhyys- tai syrjäytymisriskissä olevien määrä oli Suomessa korkeimmillaan vuonna 2010, jolloin riskissä oli 949 000 henkilöä (17,9 prosenttia väestöstä). Köyhyys- ja syrjäytymisriskissä elävien osuus väestöstä on kasvanut kaikista vertailumaista eniten talouskriisin koettelemassa Kreikassa, 27,6 prosentista 35,6 prosenttiin vuodesta 2008 vuoteen 2015. Henkilömäärä on tänä aikana kasvanut hieman yli 3 miljoonasta 3,8 miljoonaan.

Köyhyys- tai syrjäytymisriskissä eläväksi määrittyvät henkilöt, jotka kuuluvat pienituloiseen kotitalouteen 1) , kotitalouteen, jonka työpanos on vuoden aikana vähäinen 2) tai joiden kotitalous kärsii vakavaa aineellista puutetta 3) . Vähintään yhdellä kolmesta mittarista huono-osaiseksi määrittyvä henkilö katsotaan köyhyys- tai syrjäytymisriskissä eläväksi. Köyhyys- tai syrjäytymisuhkaa mittaava niin sanottu AROPE-indikaattori (At Risk of Poverty or Social Exclusion) on osa Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden seurantaa. Strategian tavoitteena on vuoteen 2020 mennessä vähentää köyhyys- tai syrjäytymisuhan alla elävien määrää 20 miljoonalla vuoteen 2008 verrattuna, jolloin uhan alla eläviä oli yhteensä 116 miljoonaa.

Kuvio 1. Köyhyys- tai syrjäytymisuhan (AROPE) alla elävien henkilöiden osuus maan väestöstä vuonna 2015

Kuvio 1. Köyhyys- tai syrjäytymisuhan (AROPE) alla elävien henkilöiden osuus maan väestöstä vuonna 2015

Mitä suurempi köyhyys- tai syrjäytymisriskissä elävien osuus väestöstä on, sitä useammin riskiä koetaan usealla ulottuvuudella yhtä aikaa. Kaikkein huono-osaisimpien eli kaikilla kolmella mittarilla riskissä olevien osuus väestöstä oli suurin Makedoniassa (6,7 %), Bulgariassa (5,5 %) ja Serbiassa (5,3 %). (Kuvio 2.)

Suomalaisista köyhyys- tai syrjäytymisuhan alla elävistä 68,5 prosenttia oli vuonna 2016 huono-osaisia vain yhdellä kolmesta mittarista (71 prosenttia vuonna 2015). Näistä 378 000 henkilöä oli pienituloisia (389 000 vuonna 2015), 159 000 henkilöä oli vajaatyöllisen kotitalouden jäseniä (190 000 vuonna 2015) ja 44 000 koki aineellista puutetta (55 000 vuonna 2015). 228 000 henkilöä oli sekä pienituloisen että vajaatyöllisen kotitalouden jäseniä (198 000 vuonna 2015). Vain 0,5 prosenttia koko väestöstä oli huono-osaisia kaikilla kolmella ulottuvuudella (0,5 prosenttia vuonna 2015).

Kuvio 2. Köyhyys- tai syrjäytymisriskissä elävien osuus maan väestöstä riskin syvyyden mukaan vuonna 2015

Kuvio 2. Köyhyys- tai syrjäytymisriskissä elävien osuus maan väestöstä riskin syvyyden mukaan vuonna 2015

Suuren köyhyys- tai syrjäytymisriskin maissa iso osa riskistä selittyy muulla kuin suhteellisella pienituloisuudella, kun taas pienemmän riskin maissa suurin osa köyhyys- tai syrjäytymisriskissä elävistä on pienituloisia. Esimerkiksi Makedoniassa 46 prosenttia ja Bulgariassa 43 prosenttia köyhyys- tai syrjäytymisriskissä olevista kokee aineellista puutetta ja/tai elää vajaatyöllisessä taloudessa, mutta ei ole pienituloisia. (Kuvio 3.) Ruotsissa köyhyys- tai syrjäytymisriskissä elävistä vain 11,2 prosenttia ei ollut pienituloisia, Suomessa 30 prosenttia.

Kuvio 3. Pienituloisten ja muiden köyhyys- tai syrjäytymisriskissä elävien osuus maan väestöstä vuonna 2015

Kuvio 3. Pienituloisten ja muiden köyhyys- tai syrjäytymisriskissä elävien osuus maan väestöstä vuonna 2015

Köyhyys- tai syrjäytymisriskissä elävien osuus väestöstä on viime vuosina ollut Suomessa laskussa. Samanaikaisesti pienituloisten osuus on hieman laskenut ja vajaatyöllisten noussut, lukuunottamatta vuotta 2016 (kuvio 4). Vakavaa aineellista puutetta Suomessa kokee hieman yli kaksi prosenttia väestöstä.

Kuvio 4. Köyhyys- tai syrjäytymisriskissä elävien osuus väestöstä yhteensä sekä pienituloisten, vajaatyöllisten ja vakavaa aineellista puutetta kokevien osuus väestöstä Suomessa vuosina 2006–2016

Kuvio 4. Köyhyys- tai syrjäytymisriskissä elävien osuus väestöstä yhteensä sekä pienituloisten, vajaatyöllisten ja vakavaa aineellista puutetta kokevien osuus väestöstä Suomessa vuosina 2006–2016

1.2 Kotitalouksien toimeentulo-ongelmat harvinaisempia Pohjoismaissa, yleisimpiä Kreikassa

Kotitaloudet kokevat useimmiten vakavia toimeentulo-ongelmia Kreikassa, missä 77 prosenttia kotitalouksista ilmoitti vaikeuksia tai suuria vaikeuksia rahojen riittävyyden suhteen vuonna 2015. Myös pienempiä vaikeuksia kokeneita oli 17 prosenttia. Vastaavasti Norjassa vakavia toimeentulo-ongelmia oli vain hieman yli 5 prosentilla kotitalouksista ja noin 86 prosenttia kotitalouksista koki toimeentulonsa helpoksi.

Myös Suomessa toimeentulo-ongelmat ovat muuhun Eurooppaan verrattuna harvinaisia: 76 prosentilla kotitalouksista ei ole ongelmia saada rahojaan riittämään menoihin ja vakavia toimeentulo-ongelmia on noin 7 prosentilla kotitalouksista, mikä on pienin osuus Norjan ja Saksan jälkeen. (Kuvio 5.) Toimeentulo-ongelmia mitataan kysymällä kotitalouksilta haastattelussa, miten ne saavat tulonsa riittämään tavanomaisiin menoihin. Vastausvaihtoehdot ovat suurin vaikeuksin, vaikeuksin, pienin vaikeuksin, melko helposti, helposti ja hyvin helposti.

Kuvio 5. Väestö kotitalouden kokeman toimeentulon mukaan vuonna 2015. Maat järjestetty vakavia toimeentulo-ongelmia kokeneiden osuuden mukaan.

Kuvio 5. Väestö kotitalouden kokeman toimeentulon mukaan vuonna 2015. Maat järjestetty vakavia toimeentulo-ongelmia kokeneiden osuuden mukaan.

Yhdeksässä maassa 33:sta vertailumaasta vähintään puolet kotitalouksista kertoo, että ne eivät selviäisi yllättävästä suurehkosta menosta ottamatta luottoa tai pyytämättä apua muualta. Norjassa noin 82 prosenttia kotitalouksista ilmoittaa selviävänsä suuresta menosta omin avuin, mutta Latviassa vain 40 prosenttia. Suomessa osuus on hieman alle 71 prosenttia. Yllättävä suuri meno tarkoittaa kunkin maan kuukausittaisen pienituloisuusrajan suuruista summaa yhden hengen taloudessa. Suomessa se oli noin 1 190 euroa vuonna 2015. (Kuvio 6.)

Kuvio 6. Väestö kotitalouden yllättävästä menosta selviämisen mukaan vuonna 2015

Kuvio 6. Väestö kotitalouden yllättävästä menosta selviämisen mukaan vuonna 2015

1) Pienituloisiksi katsotaan kaikki henkilöt, joiden kotitalouden käytettävissä oleva rahatulo kulutusyksikköä kohden on alle 60 prosenttia kansallisesta keskitulosta.
2) Vähäisen työpanoksen kotitalouksia kutsutaan vajaatyöllisiksi kotitalouksiksi. Vajaatyöllisyys (low work intensity) kuvaa kotitalouden työikäisten jäsenien vuoden aikaisten työssäolokuukausien suhdetta samojen jäsenten teoreettiseen maksimikuukausimäärään. Työikäisiä jäseniä ovat 18–59-vuotiaat henkilöt, poislukien ne 18–24-vuotiaat, jotka eivät ole työllisiä ja ovat kotitaloudessa lapsen asemassa. Osa-aikatyöllisten työpanos muutetaan työtuntitietojen avulla kokoaikaista työtä vastaavaksi. Vajaatyöllisten kotitalouksien jäseniä ovat kaikki 0–59-vuotiaat henkilöt, joiden kotitalouden työpanos jää alle 20 prosenttiin teoreettisesta maksimista.
3) Vakavaa aineellista puutetta kokeviksi katsotaan ne henkilöt, joiden kotitaloudessa koetaan puutetta vähintään neljällä mittarilla yhdeksästä. Mittarit ovat: maksuvaikeuksien kokeminen, vaikeudet selviytyä yllättävistä menoista tai että taloudella ei ole varaa puhelimeen, pesukoneeseen, televisioon, autoon, proteiinipitoiseen ateriaan joka toinen päivä, viikon lomaan vuodessa tai pitää kotiaan riittävän lämpimänä.

Lähde: Tulonjakotilasto 2016, Tilastokeskus

Lisätietoja: Kaisa-Mari Okkonen 029 551 3408, Veli-Matti Törmälehto 029 551 3680

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma


Päivitetty 24.5.2018

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Tulonjakotilasto [verkkojulkaisu].
ISSN=1795-8121. Tuloerot (kansainvälinen vertailu) 2016, 1. Köyhyys- tai syrjäytymisriski sekä kotitalouksien toimeentulo-ongelmat . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 17.7.2019].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/tjt/2016/04/tjt_2016_04_2018-05-24_kat_001_fi.html