2 Kotitalouksien käytettävissä oleva rahatulo keskimäärin 38 920 euroa, mediaanitulo 31 930 euroa

Kotitalouksien tulojen ja myös tuloerojen mittaamisessa tärkein tulokäsite on verojen jälkeiset nettotulot, joka saadaan kun bruttomääräisistä tuloista vähennetään tuloista maksetut pakolliset verot ja veronluonteiset maksut. Koska kirkollisvero ei ole pakollinen vero, sitä ei vähennetä tulonjakotilastossa bruttotuloista. Tulonjakotilastossa on käytössä kaksi hiukan toisistaan poikkeavaa nettotulokäsitettä, jotka ovat käytettävissä olevat rahatulot ja käytettävissä olevat tulot .

Käytettävissä oleva rahatulo on kansainvälisten suositusten mukainen ja myös Euroopan unionin tulo- ja elinolotilaston (EU-SILC) käyttämä päätulokäsite, johon ei lasketa mukaan laskennallista asuntotuloa eikä myyntivoittoja .

Käytettävissä olevat tulot on kansallisen tulonjakotilaston alkuperäinen päätulokäsite, joka sisältää käytettävissä olevien rahatulojen lisäksi laskennallisen asuntotulon ja veronalaiset myyntivoitot. Asuntotulo on laskennallinen tuloerä, joka muodostetaan omistusasunnossa asuville. Laskennallisen asuntotulon bruttomäärään vaikuttaa asuntojen yleinen hintataso alueella, asunnon ikä ja asunnon koko (=käytettävissä olevan asuinpinta-alan neliöt).

Asuntoon kohdistuvien asuntovelkojen korkojen määrä pienentää lasketun asuntotulon arvoa, ja etenkin nuorilla asuntovelallisilla kotitalouksilla laskennallinen asuntoetu voi olla negatiivinen. Etenkin velattomissa omistusasunnoissa asuvilla kotitalouksilla asuntotulon sisältävä käytettävissä oleva tulo on kuitenkin selvästi suurempi kuin käytettävissä oleva rahatulo.

Kuvio 2. Kotitalouksien käytettävissä olevat rahatulot ja käytettävissä olevat tulot vuosina 1987–2017, keskiarvo ja mediaani. Euroa vuodessa vuoden 2017 hinnoin

Kuvio 2. Kotitalouksien käytettävissä olevat rahatulot ja käytettävissä olevat tulot vuosina 1987–2017, keskiarvo ja mediaani. Euroa vuodessa vuoden 2017 hinnoin

Tulonjakotilasto siirtyi käyttämään vuonna 2011 EU:n suositusten mukaista käytettävissä olevan rahatulon käsitettä, josta muun muassa viralliset ja kansainvälisesti vertailukelpoiset tuloero- ja pienituloisuusmittareiden tiedot muodostetaan. Tulonjakotilaston tietokantataulukoista löytyvät kuitenkin keskeisimmät tulo-ja tulonjakotiedot myös vanhalla, asuntotulon sisältävällä tulokäsitteellä.

Käytettävissä oleva rahatulo kotitaloutta kohden oli vuonna 2017 keskimäärin 38 920 euroa. Asuntotulon ja myyntivoitot sisältävä käytettävissä oleva tulo oli keskimäärin 45 490 euroa. Siten laskennallisen asuntotulon ja veronalaisten myyntivoittojen määrä oli keskimäärin 6 600 euroa kotitaloutta kohden. Tästä laskennallisen asuntotulon osuus on valtaosa, eli noin 5 500 euroa.

Tulojen mediaani kuvaa keskivertokotitalouksien tulotasoa keskiarvoa luotettavammin, koska siihen eivät vaikuta poikkeuksellisen suuria tuloja saaneet kotitaloudet. Mediaanin mukaan kotitalouksien käytettävissä oleva rahatulo oli 31 930 euroa vuonna 2017. Käytettävissä olevan tulon mediaani oli 5 400 euroa korkeampi, eli 37 300 euroa.

2.1 Keskivertokotitalouksien reaalitulojen kasvu vaisua vuonna 2017

Tarkastellaan seuraavaksi kotitalouksien tulojen reaalisia vuosimuutoksia vuosina 1988–2017. Tulokäsitteenä on EU:n määritysten mukainen käytettävissä oleva rahatulo, jonka pohjalta on muodostettu kotitalouksien kulutusyksikköluvulla skaalattu kotitalouksien rakenne- ja kokoerot huomioiva ekvivalentin tulon käsite 1) .

Kuviosta 3 ilmenee hyvin se, että kotitalouksien tulokehitys on ollut vaatimatonta 2010-luvulla. Keskivertokotitalouksien tuloja parhaiten kuvaavan mediaanitulon mukaan kotitalouksien reaalitulot kasvoivat vielä vuonna 2010 jonkin verran, mutta sen jälkeen tulokehitys on ollut lähes poikkeuksetta olematonta tai hyvin heikkoa. Vuosina 2011–2013 kotitalouksien mediaanitulojen kehitys oli jopa negatiivista, toisin sanoen noina vuosina kotitalouksien reaalitulot pienenivät.

Mediaanitulojen reaalikasvu näytti nopeutuvan vuonna 2016, mutta vuonna 2017 kotitalouksien tulokehitys jäi mediaanitulolla mitattuna vaatimattomaksi. Keskiarvotulo kasvoi selvästi mediaania enemmän, mikä indikoi tuloerojen kasvua. Samaa kertoo myös tuloeroja mittaava Gini-kerroin, jonka mukaan tuloerot kasvoivat vuonna 2017.

Edellisen kerran kotitaloudet ovat kokeneet vastaavaa 1990-luvun alun lamavuosina, jolloin kotitalouksien reaalitulojen aleneminen oli 2010-luvun taantumaan verrattuna selvästi voimakkaampaa. Tulojen heikko kehitysjakso kesti kuitenkin 1990-luvun alun laman aikana viimeisimpään taantumaan verrattuna selvästi lyhemmän aikaa, sillä taantuma hellitti otettaan 1990-luvun puolivälissä. Tämän jälkeen kotitalouksien reaalitulot kääntyivät voimakkaaseen kasvuun, jota jatkui katkeamattomana aina 2000-luvun loppupuolelle saakka.

Kuvio 3. Kotitalouksien ekvivalenttien reaalitulojen vuosimuutokset vuosina 1988–2017, %

Kuvio 3. Kotitalouksien ekvivalenttien reaalitulojen vuosimuutokset vuosina 1988–2017, %

1) Ekvivalentti käytettävissä oleva rahatulo saadaan kun kotitalouksien jäsenten yhteenlasketut tulot jaetaan kotitalouden kulutusyksiköillä. Kulutusyksiköt perustuvat OECD:n modifioituun kaavaan, jossa kotitalouden yksi aikuinen on yksi kulutusyksikkö. Muut kotitalouden 14 vuotta täyttäneet henkilöt ovat 0,5 kulutusyksikköä ja 0–13-vuotiaat lapset 0,3 kulutusyksikköä kukin. Siten yhden henkilön kotitalouden kulutusyksikköluku on yksi ja kahden aikuisen kulutusyksikköluku on 1,5. Kahden huoltajan ja yhden alle 14-vuotiaan lapsen kotitaloudessa kulutusyksikköluku on 1,8. Kulutusyksiköiden avulla muodostettu ekvivalentti tulo huomioi kotitalouksien koko- ja rakenne-erot ja mahdollistaa tulovertailut erikokoisten kotitalouksien välillä.

Lähde: Tulonjakotilasto 2017, Tilastokeskus

Lisätietoja: Pekka Ruotsalainen 029 551 2610

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma


Päivitetty 08.03.2019

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Tulonjakotilasto [verkkojulkaisu].
ISSN=1795-8121. pienituloisuus 2017, 2 Kotitalouksien käytettävissä oleva rahatulo keskimäärin 38 920 euroa, mediaanitulo 31 930 euroa . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 18.7.2019].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/tjt/2017/02/tjt_2017_02_2019-03-08_kat_002_fi.html