Tutkimus- ja kehittämisrahoitus valtion talousarviossa 2012

1. Tutkimus- ja kehittämisrahoituksen suuntaviivat

Hallitusohjelman mukaisesti tutkimus- ja innovaatiotoiminnalla vahvistetaan kestävän kasvun edellytyksiä ja tuetaan talouden kehitystä, kilpailukykyä, yhteiskuntarakenteiden uudistumista ja hyvinvointia. Julkisen talouden kestävyyden näkökulmasta on tärkeää, että t&k-rahoitus tuottaa laadukasta koulutusta ja tutkimusta, menestyviä innovaatioita ja uusia kasvuyrityksiä. Hallitus, EU-ministerivaliokunta ja tutkimus- ja innovaationeuvosto asettivat keväällä 2010 Eurooppa 2020 -strategian käsittelyn yhteydessä t&k-toiminnan rahoituksen tavoitetasot. Tutkimus- ja innovaationeuvoston linjausten 1) mukaan Suomen kansallinen tavoite on ylläpitää tutkimus- ja kehittämistoiminnan menojen bkt-osuus 2010-luvulla neljässä prosentissa. Linjauksessa tähdennetään tarvetta vauhdittaa tutkimus- ja innovaatiopolitiikan uudistustoimia. Julkisten t&k- ja innovaatiorahoittajien työnjakoa selkeytetään. Rahoituksen painopistettä siirretään pieniin ja keskisuuriin, kasvuhakuisiin, työllistäviin ja kansainvälistyviin yrityksiin.

2. Valtion tutkimus- ja kehittämisrahoituksen yleinen kehitys

Valtion vuoden 2012 talousarvioon sisältyy tutkimus- ja kehittämistoiminnan määrärahoja ja myöntämisvaltuuksia yhteensä 2 010 miljoonaa euroa. T&k-rahoituksen kokonaissumma laskee edellisvuodesta 55 miljoonaa euroa. Nimellisesti rahoitus vähenee vajaa kolme, reaalisesti runsaat viisi prosenttia. Tilanne on uusi, sillä nimellisesti rahoituksen ei ole tilastoitu vähentyneen edes 1990-luvun lamavuosina. Tutkimus- ja kehittämistoimintaan osoitetun rahoituksen osuus valtion kokonaismenoista ilman valtionvelan hoitokustannuksia jää neljään prosenttiin. Osuus on ollut alhaisempi viimeksi vuonna 1996 ennen valtion tutkimusrahoituksen lisäysohjelman aloittamista.

Julkisen t&k-rahoituksen osuus bruttokansantuotteesta on vuonna 2012 arviolta 2) 1,0 prosenttia. Bruttokansantuoteosuus on 1990-luvun alusta lähtien pysytellyt yhden prosentin paikkeilla, mikä on kansainvälisesti vertaillen hyvää tasoa. Vuonna 2010 Suomi oli 1,15 prosentin osuudellaan julkisten t&k-investointien kärkimaa OECD-maiden joukossa. Ainoastaan muutamassa maassa t&k-rahoituksen bkt-osuus ylittää yhden prosentin rajan. EU:n keskiarvo on 0,7 prosentin luokkaa.

Valtion tutkimus- ja kehittämisrahoitus ja sen osuus valtion menoista vuosina 2011 ja 2012

Milj. € Milj. € Muutos %
2011 2012 Milj. € Nimellinen Reaalinen
Tutkimusrahoitus yhteensä 2 065,0 2 010,1 -54,9 -2,7 -5,3
Valtion menot yhteensä 50 269,3 52 353,4 2 084,1 4,1 0,9
Valtion menot ilman valtionvelan kustannuksia 48 336,3 50 168,8 1 832,5 3,8 0,6
Tutkimusrahoituksen osuus valtion
menoista ilman valtionvelan kustannuksia
4,3 4,0

3. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoitus hallinnonaloittain

Opetus- ja kulttuuriministeriön sekä työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalojen yhteenlaskettu osuus valtion tutkimus- ja kehittämisrahoituksesta on 82 prosenttia. OKM:n osuus nousee vuonna 2012 runsaan prosenttiyksikön verran, vaikkakin hallinnonalan t&k-rahoitus pysyy entisellään 946 miljoonassa eurossa. TEM:in rahoitus laskee 41 miljoonaa euroa ja samalla sen osuus putoaa prosenttiyksiköllä. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan kannalta kahden seuraavaksi suurimman ministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön sekä maa- ja metsätalousministeriön, osuudet t&k-rahoituksesta ovat 5–7 prosenttia. Muiden hallinnonalojen osuudet jäävät korkeintaan pariin prosenttiin.

Vaikka opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan t&k-rahoituksen määrä säilyy ennallaan, kasvaa yliopistotutkimuksen rahoitus 28 miljoonaa euroa. Vastaavasti Suomen Akatemian kautta jaetun tiederahoituksen määrä laskee likimain saman verran. Työ- ja elinkeinoministeriön rahoituksen vähennys selittyy pääosin Tekes – teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskuksen jakaman rahoituksen määrän alenemisella. Tutkimus- ja kehittämistoimintaa merkittävässä määrin harjoittavista hallinnonaloista sosiaali- ja terveysministeriön t&k-rahoitus laskee runsaat 11 miljoonaa euroa, maa- ja metsätalousministeriön rahoitus ei juuri muutu.

Tutkimus- ja kehittämisrahoitusta eniten jakavat ministeriöt, opetus- ja kulttuuriministeriö sekä työ- ja elinkeinoministeriö, ovat myös t&k-intensiivisimmät ministeriöt. Näiden kahden hallinnonalan menoista 21 ja 14 prosenttia kohdistuu tutkimus- ja kehittämistoimintaan, kun hallinnonaloittainen osuus jää keskimäärin neljään prosenttiin. Ympäristöministeriön menoista vajaa kahdeksan prosenttia käytetään tutkimustoiminnan rahoittamiseen, muilla hallinnonaloilla osuudet ovat vain muutamia prosentteja. T&k-intensiteetti on alhaisin valtiovarainministeriössä.

4. Tutkimus- ja kehittämisrahoitus organisaatioittain

Yliopistojen osuus kaikesta valtion tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksesta on 29 prosenttia. 583 miljoonaan euroon kohoava yliopistotutkimuksen rahoitus nousee vuonna 2012 Tekesin jakamaa rahoitusta suuremmaksi. Suomen Akatemian osuus on 16 prosenttia ja valtion tutkimuslaitosten 15 prosenttia. Yliopistollisten keskussairaaloiden osuus jää alle kahteen prosenttiin ja muun hallinnon jakaman rahoituksen osuus on vajaa 11 prosenttia.

Suomen Akatemia ja Tekes rahoittavat hakijoiden välisen kilpailun perusteella asiantuntija-arvioiden mukaan valittuja parhaita tutkimushankkeita. Akatemian tiederahoitus vähenee 29 miljoonaa euroa ja on 321 miljoonaa euroa. Tekes:in tutkimus- ja kehittämistoimintaan kohdistuvat myöntämisvaltuudet ja teknologiamäärärahat laskevat vieläkin enemmän, 38 miljoonaa euroa. Tekes-rahoituksen kokonaismäärä on 552 miljoonaa euroa.

Yliopistosairaaloissa tehtävään tutkimustoimintaan osoitetaan valtion talousarviossa neljä miljoonaa euroa edellisvuotta vähemmän, yhteensä 36 miljoonaa euroa. Valtion tutkimuslaitosten harjoittaman t&k-toiminnan budjettirahoitus kasvaa neljä miljoonaa euroa. Hallinnonalojen muu t&k-rahoitus vähenee 16 miljoonaa euroa. Siihen sisältyy jonkin verran ns. sitomattomia tutkimusvaroja, joilla ministeriöt tilaavat tutkimushankkeita joko omilta (sektori)tutkimuslaitoksiltaan tai muilta tutkimuslaitoksilta tai yliopistoilta.

5. Tutkimus- ja kehittämisrahoitus yhteiskuntapoliittisen tavoitteen mukaan

Valtion tutkimus- ja kehittämisrahoituksesta 46 prosenttia kohdistuu yleiseen tieteen edistämiseen. Tämän yhteiskuntapoliittisen tavoitteen mukaan suurimman pääluokan 923 miljoonasta eurosta 63 prosenttia on yliopistoissa tehtävän tutkimuksen rahoitusta ja loput valtaosin Suomen Akatemian jakamaa tiederahoitusta. Toiseksi suurin pääluokka on teollisen tuotannon ja teknologian edistäminen 367 miljoonan euron rahoituksella ja 18 prosentin osuudella. Yhteiskuntapolitiikka ja –palvelut –luokan tutkimukseen suuntautuu 287 miljoonaa euroa. Energiatutkimusta rahoitetaan 223 miljoonalla eurolla.

Yleisen tieteen edistämisen resurssit säilyvät vuonna 2012 ennallaan, mutta teollisuuden edistämiseen suuntautuvan rahoituksen kasvu ei enää jatku. Jokunen vuosi sitten uusien ohjelmien ja suurien projektien myötä selvästi voimistunut energiatutkimus pitää edelleen pintansa. Yhteiskuntapolitiikan ja –palvelujen eri lohkoista panostetaan vuonna 2012 enenevässä määrin paitsi yhdyskuntatutkimukseen, myös kansainvälisten suhteiden tutkimukseen. Terveydenhuollon tutkimusta harjoitetaan aiempaa vähemmän.

Muiden yhteiskunnallisten tehtävien luokkaan lukeutuu laajalti eri tyyppistä yhteiskunnallisten ja sosiaalisten rakenteiden ja prosessien ja niiden muutosten tutkimusta. Tämän, mm. talouspoliittista tutkimusta, tasa-arvotutkimusta, alueiden ja elinympäristöjen kehittämistä, konfliktien tutkimusta, kuluttajatutkimusta, hyvinvointipalvelujen kehittämiseen liittyviä hankkeita, kestävää kehitystä ja tulevaisuudentutkimusta sisältävän luokan rahoitus on viime vuosina pääosin kasvanut.

6. T&k-rahoitus kansainvälisille tutkimusorganisaatioille ja –ohjelmiin

Valtion vuoden 2012 talousarviossa kansainvälisille tutkimusorganisaatioille tai t&k-ohjelmiin suuntautuva tutkimus- ja kehittämisrahoitus on kaikkiaan 108 miljoonaa euroa. Euroopanlaajuisiin maiden välisiin t&k-ohjelmiin kuten Euroopan avaruusjärjestö ESA:n puitteissa tapahtuvaan tutkimustoimintaan osoitetaan 52 miljoonaa euroa. Eurooppalaiset kansainväliset tutkimusorganisaatiot, kuten Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuskeskus CERN, saavat valtion budjetista tutkimusrahoitusta 17 miljoonaa euroa. 9 miljoonaa euroa suuntautuu kahden- tai monenkeskisiin EU-maiden hallitusten välisiin t&k-ohjelmiin, joihin lukeutuu mm. yhteispohjoismainen tutkimusrahoitus. Yhdessä nämä lähes 79 miljoonaa euroa liittyvät eurooppalainen tutkimusalue ERA-konseptiin. Jäljellejäävän 30 miljoonan euron kohteena on muu kansainvälinen tutkimus- ja kehittämistoiminta, jolla ei ole ERA-ulottuvuutta, esimerkkinä OECD:n puitteissa tapahtuva tutkimus.

7. Valtion tutkimuslaitosten tutkimus- ja kehittämistoiminnan voimavarat

Valtion tutkimuslaitosten, jotka ovat sektoritutkimuksen tärkeimpiä toimijoita, ensisijainen tehtävä on hankkia, tuottaa ja välittää tietoa poliittisen päätöksenteon pohjaksi ja yhteiskunnan kehittämiseksi. Tutkimustehtävien lisäksi laitoksilla on vaihtelevassa määrin erilaisia asiantuntija-, valvonta-, koulutus-, neuvonta- ja muita viranomaistehtäviä, maksullista ja muuta palvelutoimintaa jne. Tutkimuslaitokset tuottavat palveluita horisontaalisesti useille eri hallinnonaloille sekä muulle julkiselle sektorille. Ne tuottavat palveluita myös sekä yrityksille että kolmannen sektorin toimijoille.

Suurin osa tutkimuslaitoksissa tehtävästä tutkimus- ja kehittämistoiminnasta rahoitetaan talousarviossa myönnetyillä määrärahoilla, vaikkakin hallinnonalojen suoran tutkimuslaitoksille suunnatun budjettirahoituksen osuus on laskenut. Budjettivarojen lisäksi toimintaa rahoitetaan myös ulkopuolisella rahoituksella, joka koostuu maksullisen palvelutoiminnan tuloista sekä muualta kuin laitoksen omilta budjettiluvuilta tulevasta rahoituksesta. Ulkopuolinen rahoitus tulee pääosin kilpailtuna useista lähteistä sekä kotimaiselta julkiselta että yksityiseltä sektorilta ja kansainvälisistä lähteistä. Ulkopuolisen rahoituksen osuus perustuu laitosten tulostavoitteisiin ja on siten arvioitu.

Valtion tutkimuslaitosten budjettirahoitteiset t&k-menot

Valtion tutkimuslaitokset saavat vuonna 2012 omien hallinnonalojensa budjeteista t&k-rahoitusta 306 miljoonaa euroa. Määrärahat lisääntyvät edellisvuodesta runsaat neljä miljoonaa euroa. Sektoritutkimus on rahoituksellisesti keskittynyttä. Neljä suurinta laitosta (VTT Teknologian tutkimuskeskus, Metsäntutkimuslaitos METLA, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL), jotka vastaavat teknologian t&k:sta, terveyden edistämisestä sekä maa- ja metsätalouden tutkimuksesta käyttävät yhdessä yli 200 miljoonaa euroa eli kaksi kolmasosaa kaikesta laitoksille myönnetystä budjettirahoituksesta.

Suurimman toimijan VTT:n t&k-rahoitus nousee edellisvuodesta vajaalla seitsemällä miljoonalla eurolla 93 miljoonaan euroon. Työterveyslaitoksen tutkimus- ja kehittämisrahoitus vähenee euroissa likimain saman verran. Geodeettisen laitoksen rahoitus kasvaa suhteellisesti eniten, 45 prosenttia, vajaasta neljästä runsaaseen viiteen miljoonaan euroon. Elintarviketurvallisuusvirasto EVIRA:n toimintamenomomentilta maksettava t&k-rahoitus puolestaan vähenee lähes samassa suhteessa. Useiden muiden tutkimuslaitosten t&k-toiminnan volyymi on melko pientä, joten vuosittaiset vaihtelut määrärahoissa suuntaan tai toiseen näkyvät muutosprosenteissa.

Tutkimuslaitosten kokonaistutkimusmenot ja EU-rahoitus

Tutkimuslaitosten kokonaistutkimusmenot ovat vuonna 2012 noin 592 miljoonaa euroa. Kasvua edellisvuodesta tilastoidaan runsaat 19 miljoonaa euroa ja tästä liki 80 prosenttia on laitosten saaman ulkopuolisen rahoituksen kasvua. Tutkimuslaitosten t&k-rahoituksesta kolme neljäsosaa kulkee neljän suurimman laitoksen (VTT, THL, MTT ja METLA) kautta. VTT, Teknologian tutkimuskeskuksen kokonaisrahoitus on 282 miljoonaa euroa eli 48 prosenttia valtion tutkimuslaitosten kokonaistutkimusmenoista.

Valtion talousarvion ulkopuolisen tutkimusrahoituksen määrä nousee tutkimuslaitoksissa 286 miljoonaan euroon, mikä on 15 miljoonaa euroa enemmän kuin vuotta aiemmin. Ulkopuolisen rahoituksen lisäys on jo neljättä vuotta samaa luokkaa. VTT:n ohella myös mm. MTT, Suomen ympäristökeskus SYKE ja Geologian tutkimuskeskus arvioivat ulkopuolisen rahoituksensa kasvavan vähintään miljoonalla eurolla. VTT:n osuus ulkopuolisesta rahoituksesta on kaksi kolmasosaa.

Tutkimuslaitosten t&k-rahoituksesta 48 prosenttia on ulkopuolista. Sen osuus vaihtelee kuitenkin suuresti laitoksesta toiseen. Teknologian tutkimuskeskus VTT:ssä ulkopuolisen rahoituksen osuus on 67 prosenttia, Ulkopoliittisessa instituutissa osuus jää alle neljään prosenttiin. Ulkopuolista tutkimusrahoitusta käyttävät merkittävässä määrin myös mm. Suomen ympäristökeskus, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Mittatekniikan keskus ja Elintarviketurvallisuusvirasto.

Tutkimuslaitokset arvioivat saavansa EU:lta tutkimusrahoitusta vuonna 2012 yhteensä 46 miljoonaa euroa. VTT:n osuus on 67 prosenttia. EU-rahoitus kasvaa edellisvuodesta lähes neljä miljoonaa euroa.

Tutkimuslaitosten t&k-rahoitus hallinnonaloittain

Hallinnonalojen tutkimusintensiivisyyttä voidaan varsinaisen t&k-toiminnan rahoitusosuuden ohella arvioida myös sillä, kuinka merkittävä rooli tutkimuslaitoksilla on kunkin hallinnonalan toiminnassa. Yliopistojen ja opetusministeriön hallinnonalan yhteiskunnallinen rooli tieteen ja tutkimuksen kentällä on laadullisesti erilainen eivätkä ne siten ole mukana vertailussa.

Keskimäärin kolmasosa tutkimustoiminnan kannalta keskeisten hallinnonalojen t&k-varoista käytetään näiden hallinnonalojen tutkimuslaitoksissa. Hallinnonalojen toiminnallinen tutkimusintensiteetti poikkeaa selvästi niiden yleisestä tutkimusintensiivisyydestä. Maa- ja metsätalousministeriössä tutkimuslaitosten osuus kaikesta t&k-rahoituksesta on 96 prosenttia ja sosiaali- ja terveysministeriössä 71 prosenttia. Työ- ja elinkeinoministeriössä, jossa yleinen tutkimusintensiteetti on hallinnonaloittain korkein, ainoastaan 15 prosenttia käytetään tutkimuslaitosten suorana budjettirahoituksena. Huomattava osa TEM:n hallinnonalalla toimivan VTT:n ulkopuolisesta rahoituksesta tulee Tekesiltä ja tämä huomioiden ministeriön tutkimuslaitosten rahoitusosuus nousisi yli 23 prosenttiin.


1) Tutkimus- ja innovaatiopoliittinen linjaus 2011–2015. Tutkimus- ja innovaationeuvosto 17.12.2010.
2) Bkt 2011 ja 2012 valtiovarainministeriön ennuste.

Lähde: Tutkimus- ja kehittämisrahoitus valtion talousarviossa 2012, Tilastokeskus

Lisätietoja: Tero Luhtala 09 1734 3327, Teemu Oinonen 09 1734 2634, tiede.teknologia@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Leena Storgårds


Päivitetty 24.2.2012

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Tutkimus- ja kehittämisrahoitus valtion talousarviossa [verkkojulkaisu].
ISSN=1459-9074. 2012, Tutkimus- ja kehittämisrahoitus valtion talousarviossa 2012 . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 25.1.2020].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/tkker/2012/tkker_2012_2012-02-24_kat_001_fi.html