Tutkimus- ja kehittämisrahoitus valtion talousarviossa 2013

1. Tutkimus- ja kehittämisrahoituksen suuntaviivat

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan (t&k) rahoituksella luodaan edellytyksiä talouden ja elinkeinorakenteen uudistumiselle. Uutta kasvua tuetaan innovaatioiden ja kasvuyrittäjyyden kautta sekä erikoistumalla globaaleissa arvoketjuissa korkeaa koulutusta ja erityisosaamista vaativiin tehtäviin. Hallitusohjelman mukaan tutkimus- ja innovaatiopolitiikan uudistustoimia on tehostettava, koska globaali toimintaympäristö ja suhdannevaihtelut asettavat vaativia haasteita Suomelle. Rakenteita on kehitettävä ja innovaatiojärjestelmän on kansainvälistyttävä. Tarvitaan myös mm. kokeiluja ja riskien ottamista, uutta yrittämisen kulttuuria sekä tehokkaita kannustimia.

Hallitusohjelma ja tutkimus- ja innovaationeuvoston linjaus 1) ohjaavat politiikkatoimia. Hallitus jatkaa innovaatiojärjestelmän uudistamista jo pitkään jatkuneen kehittämislinjan mukaisesti. Tutkimus- ja innovaationeuvoston tekemän päätöksen mukaisesti opetus- ja kulttuuriministeriö ja työ- ja elinkeinoministeriö laativat vuoden 2012 lopussa tutkimus- ja innovaatiopoliittisen toimintaohjelman 2) , joka konkretisoi ja vauhdittaa hallituksen tutkimus- ja innovaatiopolitiikan linjausten toimeenpanoa. Tavoitteena on luoda edellytykset uuden tiedon ja osaamisen luomiselle ja osaamisperustaisen liiketoiminnan harjoittamiselle. T&k-rahoituksen oikea kohdentuminen on ratkaisevaa innovaatiopolitiikan onnistumisen kannalta vaikkakaan t&k-intensiteetin neljän prosentin tavoitetasoa ei saavutettane.

2. Valtion tutkimus- ja kehittämisrahoituksen yleinen kehitys

Valtion vuoden 2013 talousarvio sisältää tutkimus- ja kehittämistoiminnan määrärahoja ja myöntämisvaltuuksia 53 miljoonaa euroa edellisvuotta vähemmän, yhteensä 2 002 miljoonaa euroa. Nimellisesti rahoitus vähenee vajaa kolme ja reaalisesti runsaat viisi prosenttia. T&k-toiminnan rahoitus vähenee kolmatta vuotta peräkkäin. Samalla tutkimus- ja kehittämistoimintaan osoitetun rahoituksen osuus valtion kokonaismenoista ilman valtionvelan hoitokustannuksia putoaa ensimmäistä kertaa vuoden 1996 jälkeen alle neljään prosenttiin.

Julkisen t&k-rahoituksen bruttokansantuoteosuudeksi vuonna 2013 arvioidaan 3) 0,99 prosenttia. Bruttokansantuoteosuus on 1990-luvun alusta lähtien pysytellyt kansainvälisesti vertaillen korkealla tasolla, yhden prosentin paikkeilla. Suomi oli vuonna 2011 julkisten t&k-investointien suhteen OECD:n kärkimaa. Ainoastaan muutamassa maassa t&k-rahoituksen bkt-osuus yltää yhteen prosenttiin ja EU:n keskiarvo on 0,7 prosentin luokkaa.

Valtion tutkimus- ja kehittämisrahoitus ja sen osuus valtion menoista vuosina 2012 ja 2013

Milj. € Milj. € Muutos %
2012 2013 Milj. € Nimellinen Reaalinen
Tutkimusrahoitus yhteensä 2 054,8 2 001,6 -53,2 -2,6 -5,5
Valtion menot yhteensä 52 353,4 54 092,7 1 739,3 3,3 0,9
Valtion menot ilman valtionvelan kustannuksia 50 168,8 52 227,1 2 058,3 4,1 1,7
Tutkimusrahoituksen osuus valtion
menoista ilman valtionvelan kustannuksia
4,1 3,8

3. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoitus hallinnonaloittain

Opetus- ja kulttuuriministeriön sekä työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalojen yhteenlaskettu osuus valtion tutkimus- ja kehittämisrahoituksesta on miltei 84 prosenttia. OKM:n osuus nousee vuonna 2013 prosenttiyksiköllä 49 prosenttiin ja hallinnonalan t&k-rahoitus on kaikkiaan 984 miljoonaa euroa. TEM:in rahoitus on 688 miljoonaa euroa ja osuus 34 prosenttia. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan kannalta kahden seuraavaksi suurimman ministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön sekä maa- ja metsätalousministeriön, osuudet t&k-rahoituksesta ovat 5–6 prosenttia. Muiden hallinnonalojen osuudet jäävät alle kahteen prosenttiin.

Työ- ja elinkeinoministeriön t&k-rahoituksen 17 miljoonan euron vähennystä selittää valtaosin Tekes – teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskuksen jakaman rahoituksen määrän aleneminen. Puolustusministeriön t&k-rahoitus laskee yli neljänneksen, liki 15 miljoonaa euroa. Hallinnonalan rahoitus vaihtelee mittavista kertahankinnoista johtuen vuosittain hyvinkin paljon. T&k-rahoitus kasvaa vuonna 2013 ainoastaan ulkoasiain- ja oikeusministeriöiden hallinnonaloilla.

Tutkimus- ja kehittämisrahoitusta eniten jakavat ministeriöt, opetus- ja kulttuuriministeriö sekä työ- ja elinkeinoministeriö, ovat myös t&k-intensiivisimmät ministeriöt. Näiden kahden hallinnonalan menoista 15 ja 18 prosenttia kohdistuu tutkimus- ja kehittämistoimintaan, kun hallinnonaloittainen osuus jää keskimäärin alle neljään prosenttiin. Ympäristöministeriön budjettimenoista vajaa seitsemän prosenttia käytetään tutkimuksen rahoittamiseen, muilla hallinnonaloilla osuudet ovat vain muutamia prosentteja. T&k-intensiteetti on alhaisin valtiovarainministeriössä.

4. Tutkimus- ja kehittämisrahoitus organisaatioittain

Yliopistotutkimuksen rahoitus on vuodelle 2013 yhteensä 576 miljoonaa euroa ja osuus kaikesta valtion tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksesta 29 prosenttia. Tekes:in jakama rahoitus on 542 miljoonaa euroa ja osuus 27 prosenttia. Suomen Akatemian rahoituksen määrä on 329 miljoonaa euroa, mikä vastaa 16 prosentin osuutta. Valtion tutkimuslaitokset käyttävät myös hieman yli 300 miljoonaa euroa. Yliopistollisten keskussairaaloiden osuus jää alle kahteen prosenttiin ja muun hallinnon jakaman rahoituksen osuus on 11 prosenttia.

Suomen Akatemia ja Tekes rahoittavat hakijoiden välisen kilpailun perusteella asiantuntija-arvioiden mukaan valittuja parhaita tutkimushankkeita. Akatemian rahoitus kasvaa hieman, mutta Tekes:in tutkimus- ja kehittämistoimintaan kohdistuvat myöntämisvaltuudet ja teknologiamäärärahat laskevat noin 10 miljoonalla eurolla. Yliopistosairaaloissa tehtävään tutkimustoimintaan osoitetaan valtion talousarviossa viisi miljoonaa euroa edellisvuotta vähemmän, 31 miljoonaa euroa. Valtion tutkimuslaitoksissa harjoitetun t&k-toiminnan budjettirahoitus säilyy likimain ennallaan. Hallinnonalojen muu t&k-rahoitus vähenee selvästi, 36 miljoonaa euroa. Siihen sisältyy jonkin verran ns. sitomattomia tutkimusvaroja, joilla ministeriöt tilaavat tutkimushankkeita joko omilta tutkimuslaitoksiltaan tai muilta tutkimuslaitoksilta tai yliopistoilta.

5. Tutkimus- ja kehittämisrahoitus yhteiskuntapoliittisen tavoitteen mukaan

Valtion tutkimus- ja kehittämisrahoituksesta 48 prosenttia kohdistuu yleiseen tieteen edistämiseen. Tämän yhteiskuntapoliittisen tavoitteen mukaan suurimman pääluokan 963 miljoonasta eurosta 60 prosenttia on yliopistoissa tehtävän tutkimuksen rahoitusta ja loput enimmäkseen Suomen Akatemian jakamaa tiederahoitusta. Toiseksi suurin pääluokka on teollisen tuotannon ja teknologian edistäminen 381 miljoonan euron rahoituksella ja 19 prosentin osuudella. Yhteiskuntapolitiikan ja –palveluiden tutkimukseen suuntautuu 270 miljoonaa euroa. Energiatutkimukseen kohdistetaan 187 miljoonaa euroa ja terveydenhuollon tutkimusta harjoitetaan 104 miljoonalla eurolla.

Rahoitus yleisen tieteen edistämiseen pysyy vuonna 2013 likipitäen ennallaan. Teollisuuden edistämiseen suunnataan 14 miljoonaa euroa lisää ja suunnilleen saman verran vähenee maanpuolustustutkimus. Uusien ohjelmien ja suurten projektien myötä muutama vuosi sitten voimistunut energiatutkimus ei enää kasva. Avaruuden tutkimuksessa on sen sijaan vaihteeksi kasvun vuosi. Yhteiskuntapolitiikan ja –palvelujen kaikkien lohkojen rahoitus vähenee. Muiden yhteiskunnallisten tehtävien luokkaan lukeutuu laajalti eri tyyppistä yhteiskunnallisten ja sosiaalisten rakenteiden ja prosessien ja niiden muutosten tutkimusta, kuten talouspoliittista tutkimusta, tasa-arvotutkimusta, alueiden ja elinympäristöjen kehittämistä, konfliktien tutkimusta, kuluttajatutkimusta, hyvinvointipalvelujen kehittämiseen liittyviä hankkeita, kestävää kehitystä ja tulevaisuudentutkimusta.

6. Kansainvälisesti koordinoidun t&k-toiminnan rahoitus

Valtion vuoden 2013 talousarviossa kansainvälisille tutkimusorganisaatioille tai t&k-ohjelmiin 4) suuntautuva tutkimus- ja kehittämisrahoitus on kaikkiaan 104 miljoonaa euroa. Euroopanlaajuisiin maiden välisiin t&k-ohjelmiin kuten Euroopan avaruusjärjestö ESA:n puitteissa tapahtuvaan tutkimustoimintaan osoitetaan 49 miljoonaa euroa. Eurooppalaiset kansainväliset tutkimusorganisaatiot, kuten Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuskeskus CERN, saavat valtion budjetista tutkimusrahoitusta 17 miljoonaa euroa. Lähes 12 miljoonaa euroa suuntautuu kahden- tai monenkeskisiin EU-maiden hallitusten välisiin t&k-ohjelmiin, joihin lukeutuu mm. yhteispohjoismainen tutkimusrahoitus. Yhdessä nämä 78 miljoonaa euroa liittyvät eurooppalainen tutkimusalue ERA-konseptiin. Jäljellejäävän 26 miljoonan euron kohteena on muu kansainvälinen tutkimus- ja kehittämistoiminta, jolla ei ole ERA-ulottuvuutta. Kaikkiaan valtion rahoituksen määrä kansainvälisesti koordinoituun tutkimus- ja kehittämistoimintaan on suunnilleen sama kuin vuosina 2011–2012.

7. Valtion tutkimuslaitosten tutkimus- ja kehittämistoiminnan voimavarat

Valtion tutkimuslaitosten, jotka ovat sektoritutkimuksen tärkeimpiä toimijoita, ensisijainen tehtävä on hankkia, tuottaa ja välittää tietoa poliittisen päätöksenteon pohjaksi ja yhteiskunnan kehittämiseksi. Tutkimustehtävien lisäksi laitoksilla on vaihtelevassa määrin erilaisia asiantuntija-, valvonta-, koulutus-, neuvonta- ja muita viranomaistehtäviä, maksullista ja muuta palvelutoimintaa jne. Tutkimuslaitokset tuottavat palveluita horisontaalisesti useille eri hallinnonaloille sekä muulle julkiselle sektorille. Ne tuottavat palveluita myös sekä yrityksille että kolmannen sektorin toimijoille.

Talousarviomäärärahojen ohella tutkimuslaitoksissa tehtävää tutkimus- ja kehittämistoimintaa rahoitetaan ulkopuolisella rahoituksella, joka koostuu maksullisen palvelutoiminnan tuloista sekä muualta kuin laitoksen omilta budjettiluvuilta tulevasta rahoituksesta. Ulkopuolinen rahoitus tulee pääosin kilpailtuna useista lähteistä sekä kotimaiselta julkiselta että yksityiseltä sektorilta ja kansainvälisistä lähteistä. Sen määrä perustuu laitosten tulostavoitteisiin ja on siten arvioitu.

Valtion tutkimuslaitosten budjettirahoitteinen tutkimus- ja kehittämistoiminta

Valtion tutkimuslaitosten omien hallinnonalojensa budjeteista saaman t&k-rahoituksen määrä laskee edellisvuodesta vajaa kolme miljoonaa euroa ja on yhteensä 304 miljoonaa euroa. Sektoritutkimus on rahoituksellisesti keskittynyttä. Neljä suurinta laitosta (Teknologian tutkimuskeskus VTT, Metsäntutkimuslaitos METLA, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL sekä Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT ), jotka vastaavat teknologian t&k:sta, terveyden edistämisestä sekä maa- ja metsätalouden tutkimuksesta, käyttävät yhdessä 200 miljoonaa euroa eli kaksi kolmasosaa kaikesta laitoksille myönnetystä budjettirahoituksesta. Suurimman toimijan VTT:n t&k-rahoitus on 91 miljoonaa euroa. Suurin muutos vuodesta 2012 vuoteen 2013 on Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) rahoituksen väheneminen lähes 4 miljoonaa euroa, mikä tarkoittaa yli neljänneksen pudotusta.

Tutkimuslaitosten kokonaistutkimusrahoitus ja EU-rahoitus

Tutkimuslaitosten kokonaistutkimusrahoitus nousee vuonna 2013 liki 12 miljoonalla eurolla 604 miljoonaan euroon. Kasvu on laitosten saaman ulkopuolisen rahoituksen kasvua. Tutkimuslaitosten kaikesta t&k-rahoituksesta kolme neljäsosaa kulkee neljän suurimman laitoksen (VTT, THL, MTT ja METLA) kautta. VTT:n kokonaisrahoitus on 286 miljoonaa euroa eli 47 prosenttia kaikesta valtion tutkimuslaitosten tutkimusrahoituksesta.

Tutkimuslaitosten t&k-rahoituksesta jo noin puolet on ulkopuolista. Sen osuus vaihtelee kuitenkin suuresti laitoksittain. VTT:ssä ulkopuolisen rahoituksen osuus on 68 prosenttia, Ulkopoliittisessa instituutissa osuus jää alle neljään prosenttiin. Ulkopuolista tutkimusrahoitusta käyttävät merkittävässä määrin myös mm. Suomen ympäristökeskus, Mittatekniikan keskus, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus ja Elintarviketurvallisuusvirasto.

Valtion talousarvion ulkopuolisen tutkimusrahoituksen määrä nousee tutkimuslaitoksissa 300 miljoonaan euroon, mikä on 14 miljoonaa euroa edellisvuotta enemmän. Ulkopuolisen rahoituksen lisäys on jo viidettä vuotta samaa luokkaa, joten laitokset ovat onnistuneet ulkopuolisen rahoituksen hankinnassa. VTT:n ohella myös mm. MTT, METLA ja SYKE arvioivat ulkopuolisen rahoituksensa kasvavan ainakin kahdella miljoonalla eurolla. VTT:n osuus ulkopuolisesta rahoituksesta on 65 prosenttia. Tutkimuslaitokset arvioivat saavansa EU:lta tutkimusrahoitusta yhteensä 52 miljoonaa euroa, josta VTT:n osuus on 60 prosenttia. EU-rahoituksen määrä kasvaa runsaat viisi miljoonaa euroa.

Tutkimuslaitosten t&k-rahoitus hallinnonaloittain

Hallinnonalojen tutkimusintensiivisyyttä voidaan varsinaisen t&k-toiminnan rahoitusosuuden ohella arvioida myös sillä, kuinka merkittävä rooli tutkimuslaitoksilla on kunkin hallinnonalan toiminnassa. Yliopistojen ja opetusministeriön hallinnonalan yhteiskunnallinen rooli tieteen ja tutkimuksen kentällä on laadullisesti erilainen eivätkä ne siten ole mukana vertailussa.

Tutkimustoiminnan kannalta keskeisten hallinnonalojen t&k-varoista keskimäärin runsas kolmannes käytetään näiden hallinnonalojen tutkimuslaitoksissa. Hallinnonalojen toiminnallinen tutkimusintensiteetti poikkeaa selvästi niiden yleisestä tutkimusintensiivisyydestä. Maa- ja metsätalousministeriössä tutkimuslaitosten osuus kaikesta t&k-rahoituksesta on 96 prosenttia ja sosiaali- ja terveysministeriössä 74 prosenttia. Työ- ja elinkeinoministeriössä, jossa yleinen tutkimusintensiteetti on hallinnonaloittain korkein, ainoastaan 16 prosenttia käytetään tutkimuslaitosten suorana budjettirahoituksena. TEM:n hallinnonalalla toimivan VTT:n ulkopuolisesta rahoituksesta huomattava osa tulee Tekes:iltä ja tämä huomioiden ministeriön tutkimuslaitosten rahoitusosuus nousisi yli 20 prosenttiin.


1) Tutkimus- ja innovaatiopoliittinen linjaus 2011–2015. Tutkimus- ja innovaationeuvosto 17.12.2010.
2) Suomi osaamispohjaiseen nousuun. Tutkimus- ja innovaatiopolitiikan toimintaohjelma. OKM ja TEM 12.12.2012.
3) Bkt 2012 ja 2013 valtiovarainministeriön ennuste.
4) Ohjelmat tai organisaatiot, joissa tutkimus ja kehittäminen (t&k) on pääasiallinen toiminta.

Lähde: Tutkimus- ja kehittämisrahoitus valtion talousarviossa 2013, Tilastokeskus

Lisätietoja: Tero Luhtala 09 1734 3327, Teemu Oinonen 09 1734 2634, tiede.teknologia@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Hannele Orjala


Päivitetty 27.2.2013

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Tutkimus- ja kehittämisrahoitus valtion talousarviossa [verkkojulkaisu].
ISSN=1459-9074. 2013, Tutkimus- ja kehittämisrahoitus valtion talousarviossa 2013 . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 21.1.2020].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/tkker/2013/tkker_2013_2013-02-27_kat_001_fi.html