Tutkimus- ja kehittämisrahoitus valtion talousarviossa 2014

1. Tutkimus- ja kehittämisrahoituksen suuntaviivat

T&k-rahoituksella, tutkimus- ja innovaatiopolitiikan välineellä, luodaan edellytyksiä talouden kasvulle ja elinkeinorakenteen uudistumiselle, ja tätä kautta hyvinvoinnille, kansainväliselle kilpailukyvylle ja ympäristön kannalta kestävälle kehitykselle. Uutta kasvua tuetaan innovaatioiden ja kasvuyrittäjyyden kautta sekä erikoistumalla globaaleissa arvoketjuissa korkeaa koulutusta ja erityisosaamista vaativiin tehtäviin. Keskeinen tavoite on t&k-rahoituksen riittävyyden varmistaminen taloutta ja työllisyyttä pitkällä aikavälillä edistävissä tärkeimmissä kohteissa.

Hallitusohjelma ja tutkimus- ja innovaationeuvoston linjaus 1) ohjaavat politiikkatoimia. Opetus- ja kulttuuriministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön vuonna 2012 laatimien tiede- ja innovaatiopoliittisten toimintaohjelmien 2) toteutus on käynnissä. Niiden tarkoituksena on konkretisoida ja vauhdittaa hallituksen tutkimus- ja innovaatiopolitiikan linjausten toimeenpanoa. Tavoitteena on luoda maailmanluokan edellytykset uuden tiedon ja osaamisen luomiselle ja osaamisperustaiselle liiketoiminnalle. T&k-rahoituksen oikea kohdentuminen on ratkaisevaa innovaatiopolitiikan onnistumisen kannalta.

Tutkimuslaitosten ja tutkimusrahoituksen kokonaisuudistus toteutetaan hallituksen periaatepäätöksen 3) mukaan vuosina 2014–2017. Rahoitusta kohdennetaan tutkimukseen, jonka tarkoituksena on etsiä ratkaisuja merkittäviin yhteiskunnan haasteisiin ja joka palvelee esimerkiksi elinkeinoelämän uudistamista ja kilpailukykyä, työelämän kehittämistä ja julkisen sektorin kehittämistä. Toimenpiteisiin lukeutuu mm. sektoritutkimuslaitosten yhdistämisiä suuremmiksi kokonaisuuksiksi. Uudistuksella myös vahvistetaan valtioneuvoston yhteiskunnallista päätöksentekoa tukevaa tutkimus- ja selvitystoimintaa kokoamalla valtioneuvoston ja sen ministeriöiden käytettäväksi rahoitusta valtion tutkimuslaitosten budjettirahoitteisista tutkimusmäärärahoista.

2. Valtion tutkimus- ja kehittämisrahoituksen yleinen kehitys

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan määrärahojen ja myöntämisvaltuuksien kokonaissumma on vuoden 2014 talousarviossa yhteensä 1 955 miljoonaa euroa. Rahoituksen määrä on 42 miljoonaa euroa edellisvuotta alempi, mikä tarkoittaa parin prosentin nimellistä ja vajaan neljän prosentin reaalista vähennystä. T&k-toiminnan rahoituksen määrä on vähentynyt vuodesta 2011 alkaen. Tutkimus- ja kehittämistoimintaan osoitetun rahoituksen osuus valtion kokonaismenoista ilman valtionvelan hoitokustannuksia on 3,8 prosenttia.

Julkisen t&k-rahoituksen bruttokansantuoteosuus on vuonna 2014 arviolta 4) 0,99 prosenttia. Osuus on 1990-luvun alusta lähtien ollut kansainvälisesti vertaillen korkealla tasolla, yhden prosentin paikkeilla. Julkisten t&k-investointien bkt-osuus oli OECD-maissa vuonna 2013 Suomea korkeampi ainoastaan Islannissa (1,12 %). Vain muutamassa maassa t&k-rahoituksen bkt-osuus yltää yhteen prosenttiin ja sekä EU:n että OECD:n keskiarvo on alle 0,8 prosenttia.

Valtion tutkimus- ja kehittämisrahoitus ja sen osuus valtion menoista vuosina 2013 ja 2014

Milj. € Milj. € Muutos %
2013 2014 Milj. € Nimellinen Reaalinen
Tutkimusrahoitus yhteensä 1 996,7 1 955,1 -41,6 -2,1 -3,6
Valtion menot yhteensä 54 092,7 53 920,4 -172,3 -0,3 -1,6
Valtion menot ilman valtionvelan kustannuksia 52 227,1 52 106,8 -120,3 -0,2 -1,5
Tutkimusrahoituksen osuus valtion
menoista ilman valtionvelan kustannuksia
3,8 3,8

3. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoitus hallinnonaloittain

Opetus- ja kulttuuriministeriön osuus valtion tutkimus- ja kehittämisrahoituksesta ylittää 50 prosenttia ja OKM:n hallinnonalan rahoituksen määrä on kaikkiaan miltei miljardi euroa. Työ- ja elinkeinoministeriön osuus puolestaan laskee pääosin Tekes:in jakaman rahoituksen vähenemisen myötä vajaaseen 33 prosenttiin. TEM:in rahoitus on 640 miljoonaa euroa. Kahden seuraavaksi suurimman ministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön sekä maa- ja metsätalousministeriön, osuudet t&k-rahoituksesta ovat 5–6 prosenttia. Muiden hallinnonalojen osuudet jäävät korkeintaan kahteen prosenttiin.

Tutkimus- ja kehittämisrahoitusta eniten jakavat ministeriöt, opetus- ja kulttuuriministeriö sekä työ- ja elinkeinoministeriö, ovat myös t&k-intensiivisimmät ministeriöt. Näiden kahden hallinnonalan menoista 15 ja 19 prosenttia kohdistuu tutkimus- ja kehittämistoimintaan, kun hallinnonaloittainen osuus jää keskimäärin alle neljään prosenttiin. Ympäristöministeriön budjettimenoista runsas viisi prosenttia käytetään tutkimuksen rahoittamiseen, muilla hallinnonaloilla osuudet ovat vain muutamia prosentteja. T&k-intensiteetti on alhaisin valtiovarainministeriössä.

4. Tutkimus- ja kehittämisrahoitus organisaatioittain

Yliopistotutkimusta rahoitetaan vuonna 2014 noin 579 miljoonalla eurolla, mikä vastaa 30 prosentin osuutta valtion tutkimus- ja kehittämistoiminnan koko rahoituksesta. Innovaatiorahoituskeskus Tekes:in jakama rahoitus on 513 miljoonaa euroa ja osuus 26 prosenttia. Suomen Akatemian rahoituksen määrä on 323 miljoonaa euroa. Valtion tutkimuslaitokset käyttävät 282 miljoonaa euroa. Yliopistollisissa keskussairaaloissa tehtävään tutkimustoimintaan osoitetaan valtion talousarviossa 31 miljoonaa ja muun hallinnon jakaman rahoituksen määrä 227 miljoonaa euroa.

Suomen Akatemia ja Tekes rahoittavat asiantuntija-arvioiden perusteella parhaiksi valittuja tutkimushankkeita. Akatemian rahoitus pysyy lähes ennallaan, mutta Tekes:in t&k-toimintaan kohdistuvat myöntövaltuudet ja teknologiamäärärahat laskevat 29 miljoonalla eurolla. Yliopistotutkimuksen rahoitus kasvaa viisi miljoonaa euroa ja yliopistosairaaloiden rahoitus pysyy ennallaan. Valtion tutkimuslaitoksissa harjoitetun t&k-toiminnan budjettirahoitus vähenee 17 miljoonaa euroa. Hallinnonalojen muu t&k-rahoitus kasvaa hieman. Siihen sisältyy jonkin verran ns. sitomattomia tutkimusvaroja, joilla ministeriöt tilaavat tutkimushankkeita joko omilta tutkimuslaitoksiltaan tai muilta tutkimuslaitoksilta tai yliopistoilta.

5. Tutkimus- ja kehittämisrahoitus yhteiskuntapoliittisen tavoitteen mukaan

Valtion tutkimus- ja kehittämisrahoituksesta 49 prosenttia kohdistuu yleiseen tieteen edistämiseen. Tämän yhteiskuntapoliittisen tavoitteen mukaan suurimman pääluokan 963 miljoonasta eurosta 60 prosenttia on yliopistojen tutkimusvaroja ja loput enimmäkseen Suomen Akatemian tiederahoitusta. Teollisen tuotannon ja teknologian edistäminen on 350 miljoonan euron rahoituksella ja 18 prosentin osuudellaan toiseksi suurin pääluokka. Yhteiskuntapolitiikan ja –palveluiden tutkimukseen suuntautuu 262 miljoonaa euroa ja tästä pelkästään terveydenhuollon tutkimukseen 95 miljoonaa. Energiatutkimusta harjoitetaan 176 miljoonalla eurolla.

Yleisen tieteen edistämisen rahoitus säilyy edellisvuoden tasolla. Teollisuuden edistämiseen kohdistuu sen sijaan 30 miljoonaa euroa aiempaa vähemmän. Yhteiskuntapolitiikan ja –palvelujen rahoitus pysyy kokonaisuudessaan likipitäen ennallaan, mutta kulttuurintutkimuksen lohko saa lisärahoitusta. Muiden yhteiskunnallisten tehtävien luokkaan lukeutuu laajalti eri tyyppistä yhteiskunnallisten ja sosiaalisten rakenteiden ja prosessien ja niiden muutosten tutkimusta, kuten talouspoliittista tutkimusta, tasa-arvotutkimusta, alueiden ja elinympäristöjen kehittämistä, konfliktien tutkimusta, kuluttajatutkimusta, hyvinvointipalvelujen kehittämiseen liittyviä hankkeita, kestävää kehitystä ja tulevaisuudentutkimusta.

6. Kansainvälisesti koordinoidun t&k-toiminnan rahoitus

Kansainvälisille tutkimusorganisaatioille tai t&k-ohjelmiin 5) suuntautuva tutkimus- ja kehittämisrahoitus on valtion vuoden 2014 talousarviossa kaikkiaan 98 miljoonaa euroa. Euroopanlaajuisiin maiden välisiin t&k-ohjelmiin kuten Euroopan avaruusjärjestö ESA:n puitteissa tapahtuvaan tutkimustoimintaan osoitetaan 53 miljoonaa euroa. Eurooppalaiset kansainväliset tutkimusorganisaatiot, kuten Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuskeskus CERN, saavat valtion budjetista tutkimusrahoitusta liki 17 miljoonaa euroa. Yhdeksän miljoonaa euroa suuntautuu kahden- tai monenkeskisiin EU-maiden hallitusten välisiin t&k-ohjelmiin, joihin lukeutuu mm. yhteispohjoismainen tutkimusrahoitus. Yhdessä nämä 79 miljoonaa euroa toteuttavat ns. eurooppalainen tutkimusalue ERA -käsitettä, jonka tavoitteena on kehittää EU-valtioiden tiettyjen teknologioiden tutkimusta kansallisvaltiopohjaisesta koko Euroopan laajuiseksi. Jäljellejäävän 19 miljoonan euron kohteena on muu kansainvälinen tutkimus- ja kehittämistoiminta, jolla ei ole ERA-ulottuvuutta. Valtion rahoituksen määrä kansainvälisesti koordinoituun tutkimus- ja kehittämistoimintaan on pysynyt viime vuodet suunnilleen samana.

7. Valtion tutkimuslaitosten tutkimus- ja kehittämistoiminta

Valtion tutkimuslaitosten ensisijainen tehtävä on hankkia, tuottaa ja välittää tietoa poliittisen päätöksenteon pohjaksi ja yhteiskunnan kehittämiseksi. Tutkimustehtävien lisäksi laitoksilla on vaihtelevassa määrin erilaisia asiantuntija-, valvonta-, koulutus-, neuvonta- ja muita viranomaistehtäviä, maksullista ja muuta palvelutoimintaa jne. Tutkimuslaitokset tuottavat palveluita horisontaalisesti useille eri hallinnonaloille ja muulle julkiselle sektorille, sekä myös yrityksille ja kolmannen sektorin toimijoille.

Talousarviomäärärahojen ohella tutkimuslaitoksissa tehtävää tutkimus- ja kehittämistoimintaa rahoitetaan ulkopuolisella rahoituksella, joka koostuu maksullisen palvelutoiminnan tuloista sekä muualta kuin laitoksen omilta budjettiluvuilta tulevasta rahoituksesta. Ulkopuolinen rahoitus tulee pääosin kilpailtuna useista lähteistä sekä kotimaiselta julkiselta että yksityiseltä sektorilta ja kansainvälisistä lähteistä. Sen määrä perustuu laitosten tulostavoitteisiin ja on siten arvioitu.

Valtion tutkimuslaitosten budjettirahoitteinen tutkimus- ja kehittämistoiminta

Valtion tutkimuslaitosten omien hallinnonalojensa budjeteista saaman t&k-rahoituksen kokonaismäärä vuodelle 2014 on 282 miljoonaa euroa. Rahoitus laskee edellisvuodesta 17 miljoonaa euroa ja kohdistuu useimpiin laitoksiin. Teknologian t&k:sta, terveyden edistämisestä sekä maa- ja metsätalouden tutkimuksesta vastaavat neljä suurinta laitosta (Teknologian tutkimuskeskus VTT, Metsäntutkimuslaitos METLA, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL) käyttävät yhdessä 190 miljoonaa euroa eli kaksi kolmasosaa kaikesta laitosten budjettirahoituksesta. Suurimman toimijan VTT:n t&k-rahoitus on 86 miljoonaa euroa.

Tutkimuslaitosten kokonaistutkimusrahoitus ja EU-rahoitus

Tutkimuslaitosten t&k-rahoituksen kokonaismääräksi muodostuu 565 miljoonaa euroa, mikä on 35 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuotta aiemmin. Tutkimuslaitosten kaikesta t&k-rahoituksesta noin kolme neljäsosaa kulkee neljän suurimman laitoksen (VTT, THL, MTT ja METLA) kautta. VTT:n kokonaisrahoitus on 271 miljoonaa euroa.

Tutkimuslaitosten t&k-rahoituksesta puolet eli 282 miljoonaa euroa on ulkopuolista. Osuus on noussut alati, vaikkakin vaihtelee suuresti laitoksittain. Kun VTT:ssä ja Suomen ympäristökeskuksessa (SYKE) ulkopuolisen rahoituksen osuus on noin 70 prosenttia, Kotimaisten kielten keskuksessa se jää 10 prosenttiin. VTT:n osuus ulkopuolisesta rahoituksesta on 65 prosenttia. Tutkimuslaitokset arvioivat saavansa EU:lta tutkimusrahoitusta yhteensä 45 miljoonaa euroa, josta VTT:n osuus on yli puolet.

Tutkimuslaitosten t&k-rahoitus hallinnonaloittain

Tutkimustoiminnan kannalta keskeisten hallinnonalojen t&k-varoista keskimäärin runsas kolmannes käytetään hallinnonalojensa tutkimuslaitoksissa. Maa- ja metsätalousministeriössä tutkimuslaitosten osuus kaikesta t&k-rahoituksesta on 97 prosenttia. Työ- ja elinkeinoministeriössä, jossa yleinen tutkimusintensiteetti on korkein (t&k-rahoitus 19 % hallinnonalan kokonaismenoista), ainoastaan 16 prosenttia käytetään tutkimuslaitosten suorana budjettirahoituksena. TEM:n hallinnonalalla toimivan VTT:n ulkopuolisesta rahoituksesta huomattava osa tulee Tekes:iltä ja tämä huomioiden ministeriön tutkimuslaitosten rahoitusosuus nousisi yli 20 prosenttiin.


1) Tutkimus- ja innovaatiopoliittinen linjaus 2011–2015. Tutkimus- ja innovaationeuvosto 17.12.2010.
2) Suomi osaamispohjaiseen nousuun. Tutkimus- ja innovaatiopolitiikan toimintaohjelma. OKM ja TEM 12.12.2012.
3) Valtioneuvoston viestintäosaston Tiedote 362/2013 – 5.9.2013.
4) Bkt 2013 ja 2014 valtiovarainministeriön ennuste.
5) Ohjelmat tai organisaatiot, joissa tutkimus ja kehittäminen (t&k) on pääasiallinen toiminta.

Lähde: Tutkimus- ja kehittämisrahoitus valtion talousarviossa 2014, Tilastokeskus

Lisätietoja: Tero Luhtala 09 1734 3327, Ari Leppälahti 09 1734 3237, tiede.teknologia@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Hannele Orjala


Päivitetty 20.2.2014

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Tutkimus- ja kehittämisrahoitus valtion talousarviossa [verkkojulkaisu].
ISSN=1459-9074. 2014, Tutkimus- ja kehittämisrahoitus valtion talousarviossa 2014 . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 21.1.2020].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/tkker/2014/tkker_2014_2014-02-20_kat_001_fi.html