Tutkimus- ja kehittämisrahoitus valtion talousarviossa 2018

1. Tutkimus- ja kehittämisrahoituksen suuntaviivat

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan (t&k) julkisella rahoituksella luodaan edellytyksiä talouden ja elinkeinorakenteen uudistumiselle. Tärkein peruste julkisrahoitteiselle t&k:lle on sen huomattavat yhteiskunnalliset ja taloudelliset ulkoisvaikutukset. Tutkimus- ja innovaatiopolitiikalla (t&i) taas vahvistetaan kansainvälistä kilpailukykyä, kansalaisten hyvinvointia ja ympäristöllisesti kestävän kasvun edellytyksiä. Tavoitteena on varmistaa tutkimus- ja kehittämisrahoituksen riittävyys taloutta ja työllisyyttä pitkäjänteisesti edistävissä tärkeimmissä kohteissa ja toimissa.

Politiikkatoimia ohjaavat hallitusohjelma ja sen kärkihankkeet (v. 2015−2019) sekä tutkimus- ja innovaationeuvoston linjaus 1) (v. 2015−2020). Hallitus päätti vuosia 2018−2021 koskevassa julkisen talouden suunnitelmassa uudistuksista innovaatiojärjestelmään ja panostuksista t&k-investointien vahvistamiseen. Rahoitusta kohdennetaan talouden kannalta tärkeimpiin, uudistumista ja kasvua tukeviin kohteisiin.

2. Valtion tutkimus- ja kehittämisrahoituksen yleinen kehitys

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan määrärahojen myöntämisvaltuuksien kokonaissumma on vuoden 2018 talousarviossa yhteensä 1 883,2 miljoonaa euroa. Kasvua määrärahoissa on 85,7 miljoonaa viime vuoteen nähden, joka tarkoittaa 4,8 prosentin nimellistä ja 3,3 prosentin reaalista kasvua. Tutkimus- ja kehittämistoimintaan osoitetun rahoituksen osuus valtion kokonaismenoista ilman valtionvelan hoitokustannuksia on 3,5 prosenttia.

Vaikka valtion t&k-rahoitus kasvaa hieman vuonna 2018, säilyy tutkimusintensiteetti edellisen vuoden tasolla BKT:n kasvaessa tätä nopeammin. Julkisen t&k-rahoituksen bruttokansantuoteosuus on vuonna 2018 näin ollen arviolta 2) 0,80 prosenttia. EU:n ja OECD-maiden bkt-osuus on viime vuosina liikkunut 0,70 prosentin tuntumassa.

Taulukko 1. Valtion tutkimus- ja kehittämisrahoitus ja sen osuus valtion menoista vuosina 2017 ja 2018 1)

Milj. € Milj. € Muutos %
2017 2018 Milj. € Nimellinen Reaalinen
Tutkimusrahoitus yhteensä 1 797,5 1 883,2 85,7 4,8 3,3
Valtion menot yhteensä 55 236,0 55 675,0 438,5 0,8 0,0
Valtion menot ilman valtionvelan kustannuksia 53 929,0 54 443,0 514,0 1,0 0,2
Tutkimusrahoituksen osuus valtion
menoista ilman valtionvelan kustannuksia
3,3 3,5  
1) Molempien vuosien tiedot perustuvat talousarvioihin eivätkä kata lisätalousarvioita tms.

3. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoitus hallinnonaloittain

Hallinnonaloista eniten tutkimus- ja kehittämistoimintaa rahoitetaan opetus- ja kulttuuriministeriössä, yhteensä 1 164,4 miljoonalla eurolla. Opetus- ja kulttuuriministeriön tutkimisrahoitus vastaa yli 60 prosenttia koko valtion tutkimus- ja kehittämisrahoituksesta. Kasvua hallinnonalan määrärahoissa on 41,1 miljoonaa euroa, josta suurin osa on seurausta yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen t&k-rahoituksen kasvusta. Myös työ- ja elinkeinoministeriön tutkimus- ja kehittämisrahoitus kasvaa 61,9 miljoonalla eurolla, joka johtuu lähinnä Business Finlandin kasvaneesta tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksesta. Muista t&k-rahoituksen kannalta merkittävistä hallinnonaloista muun muassa ja maa- ja metsätalousministeriön tutkimus- ja kehittämisrahoitus laskee 16,4 miljoonaa, ja sosiaali- ja terveysministeriön t&k-rahoitus 5,5 miljoonaa euroa vuoden 2018 talousarviossa.

Tutkimus- ja kehittämisrahoitusta eniten jakavat ministeriöt, opetus- ja kulttuuriministeriö sekä työ- ja elinkeinoministeriö, ovat myös t&k-intensiivisimmät ministeriöt. Opetus- ja kulttuuriministeriön menoista 17,7 prosenttia ja työ- ja elinkeinoministeriön menoista 17,3 prosenttia kohdistuu tutkimus- ja kehittämistoimintaan. Keskimääräinen hallinnonalojen t&k-intensiteetti vuonna 2018 on 3,5 prosenttia. Alhaisimmat t&k-intensiteetit ovat valtiovarainministeriöllä ja sisäministeriöllä.

4. Tutkimus- ja kehittämisrahoitus organisaatioittain

Business Finlandin (entinen Tekes) tutkimus- ja kehittämistoimintaan osoitettava rahoitus kasvaa arviolta 21 prosenttia 391,3 miljoonaan euroon. Kasvu johtuu sekä määrärahojen kasvusta että aiempaa suuremmasta painotuksesta t&k-toiminnan rahoitukseen. Suomen Akatemian tutkimukseen käyttämät määrärahat laskevat 5,4 miljoonalla eurolla 444,1 miljoonaan euroon.

Yliopistojen tutkimustoimintaa rahoitetaan 615,6 miljoonalla eurolla. Yliopistojen osuus valtion tutkimus- ja kehittämistoiminnan koko rahoituksesta on suurin, noin 33 prosenttia. Suomen Akatemian osuus on 24 prosenttia ja Business Finlandin osuus 21 prosenttia koko valtion tutkimus- ja kehittämisrahoituksesta. Valtion tutkimuslaitokset saavat kymmenen prosentin osuuden ja muun hallinnon jakaman rahoituksen osuus on 9 prosenttia. Ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehittämisrahoitus on 66,3 miljoonaa euroa vuoden 2018 talousarviossa, joka vastaa noin neljän prosentin osuutta valtion tutkimus- ja kehittämisrahoituksesta. Organisaatioiden rahoituksesta pienin, noin yhden prosentin osuus, on yliopistollisilla keskussairaaloilla.

Sosiaali- ja terveysministeriöltä saatujen määrärahojen lisäksi Suomen viisi yliopistollista erityisvastuualuetta saavat rahoitusta myös muista lähteistä. Yliopistolliset erityisvastuualueet koordinoivat tutkimushankkeiden rahoitusta sairaanhoitopiirissään, ja saavat kunnilta jäsenosuuksina rahoitusta, jota käytetään tutkimus- ja kehittämistoimintaan. Valtion budjetista erillisenä eränä erityisvastuualueet varaavat omassa budjetissaan arviolta yhteensä noin 27,1 miljoonaa euroa terveyden tutkimukseen vuonna 2018.

5. Tutkimus- ja kehittämisrahoitus yhteiskuntapoliittisen tavoitteen mukaan

Valtaosa valtion tutkimus- ja kehittämisrahoituksesta kohdistuu yliopistojen tutkimus- ja kehittämistoimintaan sekä yleiseen tieteen edistämiseen. Teollisuuden edistämiseen kohdentuva tutkimusrahoitus kasvaa 102,3 miljoonaa euroa yhteensä 303,4 miljoonaan euroon vuoden 2018 talousarviossa. Terveydenhuollon tavoiteluokkaan osoitettu tutkimus- ja kehittämisrahoitus laskee puoleen vuoden takaisesta, ja on yhteensä 51,2 miljoonaa euroa vuonna 2018.

Muista tavoiteluokista energiaan kohdistuva tutkimus- ja kehittämisrahoitus laskee 19,3 miljoonaa euroa ollen vuoden 2018 talousarviossa yhteensä 42,4 miljoonaa euroa. Muun muassa ympäristönsuojelun ja maankäyttö, liikennejärjestelmät ja muu infrastruktuuri tavoiteluokkien määrärahat kasvavat vuoden takaisesta talousarviosta.

Kuvio 1. Valtion tutkimus- ja kehittämisrahoitus 2017–2018 yhteiskuntapoliittisen tavoiteluokan mukaan

Kuvio 1. Valtion tutkimus- ja kehittämisrahoitus 2017–2018 yhteiskuntapoliittisen tavoiteluokan mukaan

6. Kansainvälisesti koordinoidun t&k-toiminnan rahoitus

Kansainvälisille tutkimusorganisaatioille tai t&k-ohjelmiin 3) suuntautuva tutkimus- ja kehittämisrahoitus on valtion vuoden 2018 talousarvossa 86,0 miljoonaa euroa. Kansainvälinen t&k-rahoitus pysyi lähes samalla tasolla vuoteen 2017 nähden. Euroopan laajuisiin maiden välisiin t&k-ohjelmiin kuten esimerkiksi H2020:n (Horizon 2020 The EU Framework Programme for Research and Innovation) puitteissa tapahtuvaan t&k-toimintaan kohdennetaan 52,5 miljoonaa euroa. Eurooppalaiset kansainväliset tutkimusorganisaatiot, kuten Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuskeskus CERN, saavat valtion budjetista tutkimusrahoitusta 19,2 miljoonaa euroa. Hieman yli kymmenen miljoonaa euroa suuntautuu kahden- tai monenkeskisiin EU-maiden hallitusten välisiin t&k-ohjelmiin, joihin lukeutuu muun muassa yhteispohjoismainen tutkimusrahoitus. Yhteensä nämä 82,2 miljoonaa euroa toteuttavat ns. eurooppalainen tutkimusalue ERA −käsitettä, jonka tavoitteena on kehittää EU-valtioiden tiettyjen teknologioiden tutkimusta kansallisvaltiopohjaisesta koko Euroopan laajuiseksi. Loput 3,9 miljoonaa euroa kohdistuvat muille kansainvälisille toimijoille kohteisiin, joilla ei ole ERA-ulottuvuutta. Valtion rahoituksen kokonaissumma kansainvälisesti koordinoituun tutkimus- ja kehittämistoimintaan on viime vuosina pysynyt samalla tasolla.

7. Valtion tutkimuslaitosten tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoitus

Valtion tutkimuslaitosten 4) ensisijainen tehtävä on hankkia, tuottaa ja välittää tietoa poliittisen päätöksenteon pohjaksi ja yhteiskunnan kehittämiseksi. Tutkimustehtävien lisäksi laitoksilla on vaihtelevassa määrin erilaisia asiantuntija-, valvonta-, koulutus-, neuvonta- ja muita viranomaistehtäviä, maksullista ja muuta palvelutoimintaa jne. Tutkimuslaitokset tuottavat palveluita horisontaalisesti useille eri hallinnonaloille ja muulle julkiselle sektorille, sekä myös yrityksille ja kolmannen sektorin toimijoille.

Talousarviomäärärahojen ohella tutkimuslaitoksissa tehtävää tutkimus- ja kehittämistoimintaa rahoitetaan ulkopuolisella rahoituksella, joka koostuu maksullisen palvelutoiminnan tuloista sekä muualta kuin laitoksen omilta budjettiluvuilta tulevasta rahoituksesta. Ulkopuolinen rahoitus tulee pääosin kilpailtuna useista lähteistä sekä kotimaiselta julkiselta että yksityiseltä sektorilta ja kansainvälisistä lähteistä. Sen määrä perustuu laitosten tulostavoitteisiin ja on siten arvioitu.

Valtion tutkimuslaitosten budjettirahoitteinen tutkimus- ja kehittämistoiminta

Tutkimuslaitosten omien hallinnonalojensa budjeteista saama t&k-rahoituksen kokonaismäärä vuodelle 2018 oli 189,1 miljoonaa euroa. Budjettirahoitus laski noin 3 prosenttia eli 6,1 miljoonaa euroa. Eniten tutkimuslaitoksista t&k-toimintaan tarkoitettua rahaa saivat Teknologian tutkimuskeskus VTT ja Luonnonvarakeskus LUKE. LUKE:n tutkimus- ja kehittämisrahoitus kasvoi miljoonalla eurolla ja VTT:n laski 0,5 miljoonaa euroa edellisvuoden talousarviosta.

Tutkimuslaitosten kokonaistutkimusrahoitus ja EU-rahoitus

Tutkimuslaitosten t&k-rahoitus kokonaisuudessaan (budjettirahoitus ja ulkopuolinen rahoitus) on vuonna 2018 453,9 miljoonaa euroa, joka on hieman alle 10 miljoonaa edellisvuotta vähemmän. Ulkopuolisen rahoituksen osuus on lähes 60 prosenttia tutkimuslaitosten kokonaisrahoituksesta. Eniten ulkopuolista rahoitusta saa Teknologian tutkimuskeskus VTT, jonka ulkopuolinen rahoitusosuus on vajaat 70 prosenttia.

Tutkimuslaitosten tutkimus- ja kehittämistoiminnan kokonaisrahoituksesta 264,8 miljoonaa euroa on valtion budjetin ulkopuolista rahoitusta. Ulkopuolisen rahoituksen määrä laski 3,8 miljoonaa euroa vuoden takaisesta arviosta. Tutkimuslaitokset arvioivat saavansa EU:lta tutkimusrahoitusta yhteensä 52,9 miljoonaa euroa, joka on 0,8 miljoonaa euroa enemmän kun vuotta aiemmin. VTT:n osuus on EU-rahoituksesta suurin, 32 miljoonaa euroa.

Tutkimuslaitosten t&k-rahoitus hallinnonaloittain

Hallinnonalojen tutkimusintensiivisyyttä voidaan varsinaisen t&k-toiminnan rahoitusosuuden ohella arvioida myös sillä, kuinka merkittävä rooli tutkimuslaitoksilla on kunkin hallinnonalan toiminnassa. Yliopistojen ja opetusministeriön hallinnonalan yhteiskunnallinen rooli tieteen ja tutkimuksen kentällä on laadullisesti erilainen eivätkä ne siten ole mukana vertailussa.

Tutkimustoiminnan kannalta keskeisten hallinnonalojen t&k-varoista keskimäärin 31 prosenttia käytetään niiden tutkimuslaitoksissa. Tutkimusintensiivisimmät hallinnonalat vuonna 2018 ovat maa- ja metsätalousministeriö sekä liikenne- ja viestintäministeriö, alhaisin tutkimusintensiteetti taas on työ- ja elinkeinoministeriöllä, jonka t&k-rahoituksesta suurin osa on Business Finlandin rahoitusta.


1) Uudistuva Suomi: tutkimus- ja innovaatiopolitiikan suunta 2015–2020. Tutkimus- ja innovaationeuvosto 5.11.2014.
2) Bkt 2017 ja 2018 valtiovarainministeriön ennusteita.
3) Ohjelmat tai organisaatiot joissa tutkimus ja kehittäminen (t&k) on pääasiallinen toiminta.
4) Ml. voittoa tavoittelematon valtion erityistehtäväyhtiö VTT Oy.

Lähde: Tutkimus- ja kehittämisrahoitus valtion talousarviossa 2018, Tilastokeskus

Lisätietoja: Heidi Pirkola 029 551 3246, tiede.teknologia@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Sami Saarikivi


Päivitetty 22.2.2018

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Tutkimus- ja kehittämisrahoitus valtion talousarviossa [verkkojulkaisu].
ISSN=1459-9074. 2018, Tutkimus- ja kehittämisrahoitus valtion talousarviossa 2018 . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 21.10.2019].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/tkker/2018/tkker_2018_2018-02-22_kat_001_fi.html