Valtion tutkimus- ja kehittämisrahoitus kasvussa

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan määrärahojen kokonaissumma on vuoden 2019 talousarviossa yhteensä 1 991,1 miljoonaa euroa. Kasvua määrärahoissa on 107,9 miljoonaa viime vuoteen nähden, joka tarkoittaa 5,7 prosentin nimellistä ja 3,8 prosentin reaalista kasvua. Tutkimus- ja kehittämistoimintaan osoitetun rahoituksen osuus valtion kokonaismenoista ilman valtionvelan hoitokustannuksia on 3,7 prosenttia.

Julkisen t&k-rahoituksen bruttokansantuoteosuus on vuonna 2019 arviolta 1) 0,83 prosenttia.

Taulukko 1. Valtion tutkimus- ja kehittämisrahoitus ja sen osuus valtion menoista vuosina 2018 ja 2019

  Vuosi
Milj. €
Muutos 2018–2019
2018 2019 Milj. € Nim. % Reaal. %
Tutkimusrahoitus yhteensä 1 883,2 1 991,1 107,9 5,7 3,8
Valtion menot yhteensä 55 675,0 55 347,0 -328,0 -0,6 -1,7
Valtion menot ilman valtionvelan kustannuksia 54 443,0 54 167,0 -276,0 -0,5 -1,6
Tutkimusrahoituksen osuus valtion menoista ilman valtionvelan kustannuksia 3,5 3,7 .. .. ..

1. Tutkimus- ja kehittämisrahoitus hallinnonaloittain

Hallinnonaloista selvästi eniten tutkimus- ja kehittämistoimintaa rahoitetaan opetus- ja kulttuuriministeriössä, jonka tutkimus- ja kehittämisrahoitus on vuoden 2019 talousarviossa 1 206,1 miljoonaa euroa. Opetus- ja kulttuuriministeriön tutkimusrahoitus vastaa yli 60 prosenttia koko valtion tutkimus- ja kehittämisrahoituksesta. Kasvua hallinnonalan määrärahoissa on 41,7 miljoonaa euroa, josta suurin osa on seurausta Suomen Akatemian tutkimusrahoituksen kasvusta. Myös työ- ja elinkeinoministeriön tutkimus- ja kehittämisrahoitus kasvaa 72,7 miljoonalla eurolla, joka johtuu lähinnä Business Finlandin kasvaneesta tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksesta. Muista hallinnonaloista muun muassa liikenne- ja viestintäministeriön t&k-rahoitus laskee 4,5 miljoonaa euroa ja puolustusministeriön tutkimus- ja kehittämisrahoitus kasvaa 2,1 miljoonaa euroa vuoden 2019 talousarviossa.

Tutkimus- ja kehittämisrahoitusta eniten jakavat ministeriöt, opetus- ja kulttuuriministeriö sekä työ- ja elinkeinoministeriö, ovat myös t&k-intensiivisimmät ministeriöt. Opetus- ja kulttuuriministeriön menoista 18,8 prosenttia ja työ- ja elinkeinoministeriön menoista 22,3 prosenttia kohdistuu tutkimus- ja kehittämistoimintaan. Keskimääräinen hallinnonalojen t&k-intensiteetti vuonna 2019 on 3,7. Alhaisimmat t&k-intensiteetit ovat valtiovarainministeriöllä ja sisäministeriöllä.

2. T&k-rahoitus organisaation mukaan

Organisaatioista eniten kasvaa Business Finlandin tutkimus- ja kehittämistoimintaan osoitettava rahoitus. Business Finlandin panostus tutkimus- ja kehittämisrahoitukseen kasvaa vuoden 2019 talousarviossa arviolta 59,9 miljoonaa euroa, ja on yhteensä 451,2 miljoonaa euroa. Myös Suomen Akatemian tutkimus- ja kehittämisrahoitus kasvaa 25,9 miljoonalla eurolla vuoden 2019 talousarviossa. Myös yliopistojen tutkimusmenot nousevat vuoden 2019 talousarviossa; yliopistot rahoittavat tutkimus- ja kehittämistoimintaa 630,5 miljoonalla eurolla. Yliopistojen tutkimus- ja kehittämisrahoituksen arvioon kuluvalta vuodelta vaikuttaa laskennassa käytettävä toteutuneiden tutkimusmenojen kasvanut osuus yliopistojen perusrahoituksessa. Organisaatioista ainoastaan valtion tutkimuslaitosten tutkimus- ja kehittämisrahoitus laskee 5,6 miljoonalla eurolla vuoden takaisesta talousarviosta.

Kuvio 1. Valtion tutkimus- ja kehittämisrahoitus organisaation mukaan 2009–2019

Kuvio 1. Valtion tutkimus- ja kehittämisrahoitus organisaation mukaan 2009–2019
*Ammattikorkeakoulut ennen vuotta 2018 luokassa Muu rahoitus

Yliopistojen osuus koko valtion tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksesta laskee hieman, mutta on silti selvästi suurin. Yliopistojen osuus valtion tutkimus- ja kehittämisrahoituksesta on vuoden 2019 talousarviossa noin 32 prosenttia. Business Finlandin osuus rahoituksesta vastaavasti nousee hieman ja on noin 23 prosenttia. Suomen Akatemian osuus on noin 24 prosenttia, pysyen samana edelliseen talousarvioon nähden. Valtion tutkimuslaitokset saavat noin yhdeksän prosentin osuuden rahoituksesta, ja muun rahoituksen osuus on reilut kahdeksan prosenttia. Ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehittämisrahoitus on 67,6 miljoonaa euroa vuoden 2019 talousarviossa, joka vastaa reilun kolmen prosentin osuutta valtion tutkimus- ja kehittämisrahoituksesta. Organisaatioiden rahoituksesta pienin, noin yhden prosentin osuus, on yliopistollisilla keskussairaaloilla.

3. T&k-rahoitus yhteiskuntapoliittisen tavoitteen mukaan

Valtaosa valtion tutkimus- ja kehittämisrahoituksesta kohdistuu yliopistojen tutkimus- ja kehittämistoimintaan sekä yleiseen tieteen edistämiseen, jotka molemmat kasvavat vuoden 2019 talousarviossa. Teollisuuden edistämiseen, johon sisältyy muun muassa teknologian kehittämiseen tähtäävä tutkimus, kohdentuva tutkimusrahoitus kasvaa 68,3 miljoonaa euroa ja on yhteensä 371,7 miljoonaa euroa vuoden 2019 talousarviossa. Muista suurimmista tavoiteluokista tutkimusrahoitusta kohdennetaan enemmän energiaan, johon kohdistettu tutkimus- ja kehittämisrahoitus kasvaa 18,5 miljoonalla eurolla vuoden 2019 talousarviossa. Yhteiskunnalliset ja sosiaaliset rakenteet ja prosessit -tavoiteluokan rahoitus pysyttelee edellisen talousarvion tasolla. Pienemmistä tavoiteluokista muun muassa tavoiteluokkaan Maankäyttö, liikennejärjestelmät ja muu infrastruktuuri kohdistuva tutkimusrahoitus taas laskee vuoden takaisesta talousarviosta 15,2 miljoonalla eurolla. Panostus ympäristönsuojelun tutkimukseen on kasvanut viime vuosien aikana, vaikka ympäristönsuojeluun kohdistuva tutkimus- ja kehittämisrahoitus laskee vuonna 2019 edellisestä talousarviosta 7,2 miljoonaa euroa.

Kuvio 2. Valtion tutkimus- ja kehittämisrahoituksen kehitys 2015–2019 suurimpien yhteiskuntapoliittisen tavoiteluokkien mukaan

Kuvio 2. Valtion tutkimus- ja kehittämisrahoituksen kehitys 2015–2019 suurimpien yhteiskuntapoliittisen tavoiteluokkien mukaan

Kuvio 3. Valtion tutkimus- ja kehittämisrahoituksen kehitys 2015–2019 pienimpien yhteiskuntapoliittisen tavoiteluokkien mukaan

Kuvio 3. Valtion tutkimus- ja kehittämisrahoituksen kehitys 2015–2019 pienimpien yhteiskuntapoliittisen tavoiteluokkien mukaan

4. Kansainvälisen t&k-toiminnan rahoitus

Kansainvälisille tutkimusorganisaatioille tai kansainvälisiin t&k-ohjelmiin suuntautuva tutkimus- ja kehittämisrahoitus laskee vuoden takaisesta talousarviosta noin seitsemällä miljoonalla eurolla 79,0 miljoonaan euroon vuoden 2019 talousarviossa. Lasku johtuu erityisesti Business Finlandin kansainvälisille tahoille kohdistuvan rahoituksen laskusta. Euroopan laajuisiin maiden välisiin t&k-ohjelmiin, kuten esimerkiksi Horisontti 2020:n puitteissa tapahtuvaan t&k-toimintaan kohdennetaan 47,0 miljoonaa euroa. Eurooppalaiset kansainväliset tutkimusorganisaatiot, kuten Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuskeskus CERN, saavat valtion budjetista tutkimusrahoitusta 18,7 miljoonaa euroa vuonna 2019. Kahden- tai monenkeskisiin, EU-maiden hallitusten välisiin t&k-ohjelmiin kohdistuu noin kahdeksan miljoonaa euroa. Loput 5,5 miljoonaa euroa kohdistuvat muille kansainvälisille toimijoille kohteisiin, joilla ei ole ERA -ulottuvuutta.

ERA -käsitteen tavoitteena on kehittää EU-valtioiden tiettyjen teknologioiden tutkimusta kansallisvaltiopohjaisesta koko Euroopan laajuiseksi.

5. Valtion tutkimuslaitokset

Valtion tutkimuslaitosten ensisijainen tehtävä on hankkia, tuottaa ja välittää tietoa poliittisen päätöksenteon pohjaksi ja yhteiskunnan kehittämiseksi. Tutkimustehtävien lisäksi laitoksilla on vaihtelevassa määrin erilaisia asiantuntija-, valvonta-, koulutus-, neuvonta- ja muita viranomaistehtäviä, ja muun muassa maksullista ja muuta palvelutoimintaa. Tutkimuslaitokset tuottavat palveluita horisontaalisesti useille eri hallinnonaloille ja muulle julkiselle sektorille, kuten myös yrityksille ja kolmannen sektorin toimijoille.

Talousarviomäärärahojen ohella tutkimuslaitoksissa tehtävää tutkimus- ja kehittämistoimintaa rahoitetaan ulkopuolisella rahoituksella, joka koostuu maksullisen palvelutoiminnan tuloista sekä muualta kuin laitoksen omilta budjettiluvuilta tulevasta rahoituksesta. Ulkopuolinen rahoitus tulee pääosin kilpailtuna useista lähteistä sekä kotimaiselta julkiselta että yksityiseltä sektorilta ja kansainvälisistä lähteistä. Sen määrä perustuu laitosten tulostavoitteisiin ja on siten arvioitu.

Valtion tutkimuslaitosten budjettirahoitteinen tutkimus- ja kehittämistoiminta

Tutkimuslaitosten omien hallinnonalojensa budjeteista saama t&k-rahoituksen kokonaismäärä vuodelle 2019 oli 183,5 miljoonaa euroa. Budjettirahoitus laski noin kolme prosenttia eli 5,6 miljoonaa euroa edellisen vuoden talousarviosta. Teknologian tutkimuskeskus VTT:n budjettirahoitus kasvoi 78 miljoonaan euroon, mutta muun muassa Luonnonvarakeskuksen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sekä Ilmatieteen laitoksen tutkimusrahoitus laskivat edellisvuodesta.

Tutkimuslaitosten kokonaisrahoitus ja EU-rahoitus

Tutkimuslaitosten t&k-rahoitus kokonaisuudessaan (budjettirahoitus ja ulkopuolinen rahoitus) on vuonna 2019 457,2 miljoonaa euroa, joka on 3,3 miljoonaa euroa enemmän kun vuotta aiemmin. Kasvu johtuu budjetin ulkopuolisen rahoituksen kasvusta, joka kasvaa 8,9 miljoonalla eurolla 273,7 miljoonaan euroon. Ulkopuolisen rahoituksen osuus tutkimuslaitosten rahoituksesta on noin 60 prosenttia. Euromääräisesti eniten ulkopuolista rahoitusta sai Teknologian tutkimuskeskus VTT, jonka ulkopuolinen rahoitusosuus on vajaat 70 prosenttia kokonaisrahoituksesta. EU:lta tutkimuslaitokset arvelevat saavansa 58,6 miljoonaa euroa, joka on noin 5,6 miljoonaa euroa edellisvuotta enemmän. VTT:n osuus on EU-rahoituksesta suurin, 34,9 miljoonaa euroa, jossa kasvua vuoden takaisesta on noin kolme miljoonaa euroa.

Tutkimuslaitosten t&k-rahoitus hallinnonaloittain

Hallinnonalojen tutkimusintensiivisyyttä voidaan varsinaisen t&k-toiminnan rahoitusosuuden ohella arvioida myös, sillä kuinka merkittävä rooli tutkimuslaitoksilla on kunkin hallinnonalan toiminnassa. Yliopistojen ja opetusministeriön hallinnonalojen yhteiskunnallinen rooli tieteen ja tutkimuksen kentällä on laadullisesti erilainen eivätkä ne siten ole mukana vertailussa.

Tutkimustoiminnan kannalta keskeisten hallinnonalojen t&k-varoista keskimäärin 28 prosenttia käytetään niiden tutkimuslaitoksissa. Tutkimusintensiivisimmät hallinnonalat vuonna 2019 ovat maa- ja metsätalousministeriö ja liikenne- ja viestintäministeriö, alhaisin tutkimusintensiteetti taas on työ- ja elinkeinoministeriöllä, jonka t&k-rahoituksesta suurin osa on Business Finlandin rahoitusta.


1) Valtiovarainministeriön BKT -ennuste

Lähde: Tutkimus- ja kehittämisrahoitus valtion talousarviossa 2019, Tilastokeskus

Lisätietoja: Heidi Pirkola 029 551 3246, tiede.teknologia@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Mari Ylä-Jarkko


Päivitetty 21.2.2019

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Tutkimus- ja kehittämisrahoitus valtion talousarviossa [verkkojulkaisu].
ISSN=1459-9074. 2019, Valtion tutkimus- ja kehittämisrahoitus kasvussa . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 18.1.2020].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/tkker/2019/tkker_2019_2019-02-21_kat_001_fi.html