Tämä sivu on arkistoitu.

5.4.2022 jälkeen julkaistut tiedot löydät uudistetulta sivustolta.

Siirry uudelle tilastosivulle

Käsitteet ja määritelmät

Indeksikaava

Indeksikaava on matemaattinen funktio, jonka avulla havaintoarvoista lasketaan yksittäinen muutosta kuvaava tunnusluku (esim. Fischerin, Laspeyres'n ja Paaschen indeksikaavat).

Kantaindeksi

Kantaindeksissä laskenta-ajankohdan hintaa verrataan aina perusajankohtaan. Kantaindeksissä painot vaihdetaan yleensä harvemmin kuin vuosittain, esimerkiksi viiden vuoden välein.

Kertaluonteiset palkkaerät

Kertaluonteisia palkkaeriä ovat sellaiset palkkaerät ja palkanlisät, joita ei makseta säännöllisesti jokaisella palkanmaksujaksolla. Näitä eriä ja lisiä ovat esimerkiksi tulospalkkiot, lomaraha ja lomakorvaus sekä palvelusvuosikorvaukset eräillä tuntipalkka-aloilla. Kertaluonteisten palkkaerien maksamisesta voidaan sopia myös työehtosopimuksissa.

Palkkarakennetilasto:

Palkkarakennetilastossa kertaluonteisiin palkkaeriin ei sisälly pitämättömistä lomapäivistä maksettavaa lomakorvausta.

Ansiotasoindeksi:

Ansiotasoindeksi mittaa säännölliseltä työajalta ansaitun ansion kehitystä sen maksutavasta riippumatta. Tuloksen perusteella maksettavat erät sisältyvät ansiokäsitteeseen siten, että ne jaetaan tasan koko kalenterivuodelle. Samoin työehtosopimukseen perustuvat kertaerät jaetaan tasan koko vuodelle. Kaikkia ansiotasoindeksin käsitteeseen kuuluvia kertaluonteisia palkkaeriä, kuten lomarahoja, ei kuitenkaan sisälly indeksin laskennassa käytettäviin palkka-aineistoihin, vaan ne huomioidaan indeksin laskennassa vain siinä tapauksessa, että työehtosopimusneuvotteluissa sovitaan muutoksista niiden suhteellisessa osuudessa. Myös ansiotasoindeksissä takautuvasti maksettavat sopimuskorotukset viedään sille neljännekselle, jolloin ne on ansaittu.

Työvoimakustannustutkimus:

Kertaluonteisiin palkkaeriin kuuluva palvelussuhteen päättymiskorvaus sisältyy työvoimakustannustutkimuksen käsitteistössä sosiaalikustannuksiin.

Työvoimakustannusindeksi:

Työvoimakustannusindeksissä kertaluonteisiin palkkaeriin sisältyy myös aiemmilta palkanmaksujaksoilta takautuvasti maksettavat sopimuskorotukset. Työvoimakustannusindeksissä ovat mukana myös optiot niiden lunastusarvon mukaisina.

------

Yksityisen sektorin ja kuntasektorin palkkatilastoissa ei julkaista kertaluonteisia palkkaeriä. Säännöllisen ansion indeksiin kertaluonteiset palkkaerät eivät sisälly.

Ketjuindeksi

Ketjuindeksissä vertailu tapahtuu aina peräkkäisten laskenta-ajankohtien välillä. Ketjuindeksissä kahden laskenta-ajankohdan muutoksella viedään eteenpäin halutun perusajankohdan indeksipistelukua. Ketjuindeksissä painot vaihdetaan periaatteessa jokaisena laskenta-ajankohtana.

Toisinaan puhutaan ketjuindeksistä myös sellaisessa tapauksessa, että vertailuperiodi pidetään kiinteänä vuoden sisäisissä vertailuissa, mutta vertailuperiodia ja indeksin painorakennetta muutetaan aina vuoden vaihtuessa.

Neljännesvuosimuutos

Neljännesvuosimuutoksella tarkoitetaan vuosineljänneksen indeksin suhteellista muutosta verrattuna edellisen vuosineljänneksen indeksiin. Muutos ilmaistaan yleensä prosenttilukuna.

Painorakenne

Kuvaa sen, mikä merkitys kullakin indeksiin kuuluvalla alaindeksillä (hyödykkeellä, palkansaajaryhmällä tms.) on kokonaisindeksin kannalta.

Palkatut tunnit

Palkatuilla tunneilla tarkoitetaan niitä kokonaistyöajan tunteja, joilta palkansaajille on maksettu palkkaa. Palkatut tunnit voivat olla tehtyjä työtunteja tai ei-tehtyjä eli poissaolotunteja (vuosilomat, sairauslomat, yleiset vapaapäivät, muut vapaat).

Palkkakustannusindeksi

Työvoimakustannusindeksin osana oleva palkkakustannusindeksi mittaa tehtyä työtuntia kohti laskettujen palkkakustannusten muutosta. Palkkakustannuksiin kuuluvat kaikki ennakkoperintälain 13 §:n mukaiset palkat ja palkkiot, siis myös luontoiseduista ja optiojärjestelmistä aiheutuneet kustannukset.

Pisteluku

Pisteluku on hintaindekseissä käytetty muutossuure, joka kertoo vertailujankohdan hinnan, keskihinnan tai indeksin suhteessa perusajankohdan hintaan, keskihintaan tai indeksiin. Perusajankohdan pistelukua merkitään tavallisesti luvulla sata. Esimerkiksi jos hyödykkeen pisteluku on tiettynä ajankohtana 105,3, merkitsee tämä, että hyödykkeen hinta on noussut 5,3 prosenttia perusajankohdasta.

Sosiaalikustannusindeksi

Työvoimakustannusindeksin osana oleva sosiaalikustannusindeksi mittaa työnantajan lakisääteisten ja vapaaehtoisten sosiaalivakuutusmaksujen kehitystä tehtyä työtuntia kohden.

Kts. tarkemmin sosiaaliturvan kustannuksista työvoimakustannukset -käsitteestä.

Tehdyt työtunnit

Palkkatilastot:

Palkkatilastojen tuntipalkka-aloilla ansiot tilastoidaan tehtyä työaikaa kohden. Tehdyllä työajalla tarkoitetaan sitä työaikaa, jolloin palkansaaja on tehnyt varsinaisia työtehtäviään. Tehtyihin työtunteihin lasketaan aika-, urakka- ja palkkiotyön tehdyt työtunnit sekä sunnuntai- ja ylityötunnit. Työtunnit pohjautuvat työaikalakiin.

Työvoimakustannustutkimus:

Tehdyllä työajalla tarkoitetaan sitä työaikaa, jolloin palkansaaja on tehnyt varsinaisia työtehtäviään. Se sisältää myös sunnuntai- ja ylityötunnit. Tehtyihin työtunteihin luetaan koulutukseen käytetty aika, mutta ei palkattomia ylitöitä. Tehdyt työtunnit voidaan työvoimakustannustilastossa määritellä myös palkatuiksi työtunneiksi, joista on vähennetty palkalliset poissaolotunnit.

Työnantajasektori

Työnantajasektori kuvaa työmarkkinoiden rakennetta ja se määritellään päätöksentekoyksikön perusteella. Palkkatilastoissa ja työvoimakustannustilastoissa käytettävä työnantajasektoriluokitus on kansallinen muunnelma talous- ja yhteiskuntatilastoissa sovellettavasta sektoriluokituksesta (Sektoriluokitus 2000).

Palkkatilastoissa käytettävä luokitus on rakenteeltaan seuraava:

Kuntasektori

Kuntien ja kuntayhtymien toimintayksiköt sekä kuntien liikelaitokset

Valtio

Valtion budjettitalouden piirissä olevat virastot ja laitokset

Yksityinen sektori

Yksityiset yritykset, valtio- ja kuntaenemmistöiset yritykset sekä valtion liikelaitokset.

Myös voittoa tavoittelemattomat yhteisöt, seurakunnat sekä järjestöt ja säätiöt luetaan palkkatilastoissa yksityiseen sektoriin.

Työvoimakustannustilastossa sekä työvoimakustannusindeksissä sektoriluokitus on rakenteeltaan samanlainen kuin palkkatilastoissa käytettävä luokitus.

Ansiotasoindeksissä voittoa tavoittelemattomat yhteisöt, seurakunnat sekä järjestöt muodostavat oman työnantajasektorinsa (muut).

Työvoimakustannukset

Työvoimakustannukset kuvaavat kaikkia niitä kustannuksia, joita työnantajille aiheutuu työvoiman käytöstä. Työvoimakustannukset esitetään yleensä kustannuksina tehtyä työtuntia kohden. Työtiloista, työmatkoista tai verottomista päivärahoista aiheutuvat kustannukset eivät kuulu työvoimakustannuksiin.

Kokonaistyövoimakustannukset saadaan vähentämällä työvoimakustannuserien summasta työnantajatuet. Työnantajatukien tarkoituksena on rahoittaa työnantajan maksamista välittömistä korvauksista aiheutuvat kustannukset joko kokonaan tai osittain. Tällaisia tukia ovat työnantajan saamat työllistämistuet ja koulutuskorvaukset.

Työvoimakustannusindeksissä työvoimakustannuserät jaetaan seuraaviin ryhmiin:

  • palkka ilman kertaluonteisia palkkaeriä
  • kertaluonteiset palkkaerät
  • sosiaaliturvan kustannukset

Työvoimakustannustutkimuksessa työvoimakustannuserät jaetaan seuraaviin pääryhmiin:

  • välitön ansio
  • kertaluonteiset palkkaerät
  • vapaapäivien palkat
  • maksut henkilöstörahastoihin
  • luontoisetujen ja yritystuotteiden kustannukset
  • sosiaaliturvan kustannukset
  • koulutuskustannukset
  • muut työvoimakustannukset

Välitön ansio on yhtä kuin tehdyltä työajalta kultakin palkanmaksuajalta maksetut palkat. Välitön ansio sisältää

  • tehdyn työajan, aikaansaadun tuotoksen tai tehdyn työmäärän perusteella maksetut välittömät korvaukset
  • ylityö-, vuorotyö- ja vastaavat korvaukset
  • säännöllisesti kullakin palkanmaksujaksolla maksettavat lisäpalkkiot ja korvaukset.

Kertaluonteisia eriä ovat sellaiset maksut, joita ei makseta säännöllisesti jokaisella palkanmaksujaksolla. Näitä usein vain kerran vuodessa maksettavia palkanlisiä ovat esimerkiksi tulospalkkiot ja lomarahat sekä palvelusvuosikorvaukset eräillä tuntipalkka-aloilla. Kertaluonteisten erien maksamisesta voidaan sopia myös työehtosopimuksissa.

Vapaapäivien palkat ovat korvauksia, joita maksetaan lakisääteisistä, sopimusperusteisista tai vapaaehtoisesti myönnetyistä lomista, yleisistä vapaapäivistä tai muista palkallisista vapaapäivistä. Tyypillisiä eriä ovat vuosilomapalkat, kuukausipalkkaisten arkipyhien palkat, tuntipalkkaisten arkipyhäkorvaukset ja työajan lyhennysvapaan palkat.

Maksuiksi henkilöstörahastoihin luetaan yritysten työntekijöidensä säästöjärjestelmiin, kuten henkilöstörahastoihin, vuosittain mahdollisesti siirtämä summa.

Luontoisetujen ja yritystuotteiden kustannuksiksi sisällytetään kaikki työnantajalle aiheutuvat kustannukset tavaroista ja palveluista, jotka työnantaja antaa työntekijöidensä käyttöön. Tällaisia tavaroita ja palveluita ovat mm. autoetu ja työpaikkaruokailu, optiot sekä henkilöstön virkistys- ja sosiaalitoiminta. Oman henkilöstön palkkaa ei oteta huomioon.

Sosiaaliturvan kustannukset tarkoittavat summaa, jonka työnantajat maksavat työntekijöidensä sosiaaliturvaetuuksista. Lakisääteisiä, sopimusperäisiä tai vapaaehtoisia maksuja ovat mm. työeläke-, sosiaaliturva- ja työttömyysvakuutusmaksut. Lisäksi tähän ryhmään kuuluvat ns. laskennallisina sosiaaliturvan rahoitukseen liittyvinä kustannuksina sairausajan ja perhevapaan palkat (nettona eli Kelan työnantajalle maksamat korvaukset vähennettynä) sekä työterveyshuollon kustannukset (myös nettona) ja työsuhteen päättymisestä johtuvat korvaukset.

Koulutuskustannuksiin kuuluvat mm. ammatillisten koulutuspalveluiden kustannukset, kursseille osallistumisten kustannukset, yritysten ulkopuolisten kouluttajien palkkiot ja maksut koulutusta järjestäville organisaatioille. Sen sijaan koulutuskustannuksiin eivät kuulu koulutukseen osallistuvien palkat, vaan ne lasketaan kuuluviksi tehdyn työajan palkkoihin.

Muita työvoimakustannuksia ovat mm. suoja- ja työvaatteista sekä työvoiman hankinnasta johtuvat kustannukset.

Euroopan Unionin työvoimakustannus -käsitteeseen sisältyviä, palkkasumman tai työvoiman perusteella maksettuja työnantajan veroja ei ole Suomessa.

Työvoimakustannukset -käsite vastaa osin Kansantalouden tilinpidon palkansaajakorvaukset -käsitettä, johon eivät kuitenkaan kuulu mm. työterveyshuolto-, koulutus- eikä rekrytointikustannukset.

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Työvoimakustannusindeksi [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-3568. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 19.3.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/tvki/kas.html