Etusivu > Tilastot > Veronalaiset tulot > 2011 > Veronalaiset tulot kasvoivat viisi prosenttia

Veronalaiset tulot kasvoivat viisi prosenttia

Tulonsaajat saivat veronalaisia tuloja 120,8 miljardia euroa vuona 2011. Ansiotuloja niistä oli 113,0 miljardia ja pääomatuloja 7,8 miljardia euroa. Ansiotulot kasvoivat edellisvuodesta 4,5 ja pääomatulot 12,8 prosenttia. Yhteensä veronalaiset tulot kasvoivat viisi prosenttia. Veronalaista tuloa saaneita oli 4,5 miljoonaa, heidän lukumääränsä kasvoi noin prosentin.

Ansiotuloista 68 prosenttia koostui palkoista ja runsas viidennes eläkkeistä. Palkkatuloja tulonsaajat saivat 77 miljardia euroa, mikä oli 4,5 prosenttia edellisvuotista enemmän. Eläketulot kasvoivat 4,8 prosenttia, niitä tulonsaajat saivat 24,6 miljardia euroa. Palkkatuloja sai 2,8 miljoonaa ja eläketuloja 1,6 miljoonaa henkeä.

Sairausvakuutukseen perustuvien korvausten ja päivärahojen määrä kasvoi runsaat kolme prosenttia. Kaikkiaan niitä sai 319 000 henkeä yhteensä 1,3 miljardia euroa. Työttömyyspäivärahoja ja muita työttömyysturvaan perustuvia etuuksia tulonsaajat saivat 3,2 miljardia euroa, mikä oli seitsemän prosenttia edellisvuotista vähemmän. Niitä saaneita oli 560 000 henkeä, kymmenen prosenttia edellisvuotista vähemmän. Myös opintorahan määrä pieneni, sitä maksettiin 515 miljoonaa euroa eli kolme prosenttia edellisvuotista vähemmän. Opintorahan saajia oli 324 000 henkeä. Lapsen kotihoidon tukeakin maksettiin vajaan prosentin verran edellisvuotta vähemmän, 381 miljoonaa euroa. Sitä sai 135 000 henkeä. Eniten ansiotuloista kasvoivat ansiotuloina verotetut osingot ja optiovoitot työsuhdeoptioista. Veronalaisia ansiotulo-osinkoja tulonsaajat saivat 407 miljoonaa ja optiovoittoja 127 miljoonaa euroa. Osingot kasvoivat edellisvuodesta 16 ja optiovoitot 15 prosenttia.

Pääomatulona verotetut osingot kasvoivat 24 prosenttia. Kaikkiaan tulonsaajat saivat niitä 1,6 miljardia euroa, josta 770 miljoonaa oli peräisin listatuista, 707 miljoonaa listaamattomista ja 104 miljoonaa ulkomaisista yhtiöistä. Bruttomääräisesti tulonsaajat saivat osinkoja pääomatulona kaikkiaan 3,6 miljardia euroa, mistä 1,3 miljardia listatuista ja 2,3 miljardia listaamattomista osakkeista. Brutto-osingot kasvoivat edellisvuodesta 15 prosenttia eli vähemmän kuin osinkojen veronalainen määrä. Listaamattomista yhtiöistä saadut veronalaiset pääomatulo-osingot kasvoivat 24 prosenttia, kun niiden bruttomäärä kasvoi vain kymmenen prosenttia.

Pääomatuloista puolet koostui luovutusvoitoista. Niitä tulonsaajat saivat 3,8 miljardia euroa, 8,5 prosenttia edellisvuotista enemmän. Luovutusvoittoja saaneiden määrä kasvoi 11 prosenttia, vuonna 2011 heitä oli 324 000. Vuokratuloja tulonsaajat saivat 1,3 miljardia euroa, mikä oli neljä prosenttia edellisvuotista enemmän. Metsätalouden pääomatulot kasvoivat 39 prosenttia, niitä tulonsaajat saivat 663 miljoonaa euroa. Myös muut pääomatulot, joita ovat esimerkiksi henkivakuutusten perusteella maksetut korvaukset ja muut pääomatuloa olevat etuudet kasvoivat selvästi, 46 prosenttia edellisvuodesta. Muita pääomatuloja tulonsaajat saivat 566 miljoonaa euroa.

Maatalouden tulot kasvoivat 2,7 prosenttia. Niitä tulonsaajat saivat 1,0 miljardia euroa. Elinkeinotoiminnan tuloja tulonsaajat saivat 3,0 miljardia euroa eli 5,8 prosenttia edellisvuotista enemmän. Yhtymistä saadut yrittäjätulot puolestaan kasvoivat 7,6 prosenttia, niitä tulonsaajat saivat 1,3 miljardia euroa.

Välittömistä veroista kasvoi eniten pääomatulovero

Verot kasvoivat edellisvuodesta 3,7 prosenttia. Kaikkiaan tulonsaajat maksoivat välittömiä veroja ja maksuja 26,2 miljardia euroa vuonna 2011. Eniten maksettiin kunnallisveroa, 16,4 miljardia euroa, viisi prosenttia edellisvuotista enemmän. Kunnallisveroa maksoi 3,8 miljoonaa tulonsaajaa. Ansiotuloveron osuus oli 5,3 ja pääomatuloveron 1,9 miljardia euroa. Ansiotuloveron määrä kasvoi 3,3 ja pääomatulon 12,7 prosenttia. Ansiotuloveroa maksoi 1,6 miljoonaa ja pääomatuloveroa 909 000 henkeä. Sairaanhoitomaksua tulonsaajat maksoivat 1,0 miljardia ja päivärahamaksua 665 miljoonaa euroa. Sairaanhoitomaksua maksettiin 15 ja päivärahamaksua kahdeksan prosenttia edellisvuotista vähemmän. Kirkollisveron osuus oli 869 miljoonaa euroa. Kirkollisveroa maksaneita oli 2,9 miljoonaa tulonsaajaa, heidän lukumääränsä pieneni noin prosentin edellisvuodesta. Metsänhoitomaksua maksoi 212 000 henkeä yhteensä 19,5 miljoonaa euroa.

Verot ja maksut ovat kasvaneet vuodesta 1993 reaalisesti 32 prosenttia. Selvästi eniten niistä on kasvanut kunnallisvero, joka kasvoi 66 prosenttia. Kunnallisveron osuus veroista on tänä aikana kasvanut 50 prosentista 63 prosenttiin.

Kuvio 1. Verojen osuudet välittömistä veroista 1993–2011

Valtionverojen osuus on samana aikana pienentynyt 33 prosentista 27 prosenttiin. Ansiotuloveron osuus pieneni 31 prosentista 20 prosenttiin. Ansiotulovero on pienentynyt erityisesti 2000-luvulla, pääomatuloveron osuus taas on vaihdellut selvästi muita veroja enemmän vajaan kolmen ja kymmenen prosentin välillä. Sosiaaliturvamaksujen osuus veroista ja maksuista oli 1990-luvun alussa runsaat 13 prosenttia, mistä se 2000-luvun alkuun mennessä laski alle viiteen prosenttiin. Se jälkeen on sairausvakuutusmaksun osuus jälleen viime vuoteen asti kasvanut. Vuonna 1993 se oli 13 prosenttia ja 6,5 prosenttia vuonna 2011.

Kuvio 2. Verojen osuudet veronalaista tuloista 2011

Verojen ja maksujen osuus tulonsaajien veronalaisista tuloista oli 21,7 prosenttia vuonna 2011, kun se edellisvuonna oli 21,9. Veroihin ja maksuihin on tässä laskettu ansio- ja pääomatuloverot, kunnallisvero, kirkollisvero sekä sairausvakuutusmaksut. Näiden lisäksi palkansaajilta perittiin työntekijän eläke- ja työttömyysvakuutusmaksuja 4,1 miljardia euroa. Pakolliset vakuutusmaksut mukaan lukien verot ja maksut veivät 25,1 prosenttia tuloista.

Eniten veroja suhteessa tuloihin maksoivat 125 000–150 000 euroa vuodessa ansainneet. He maksoivat veroina 36,0 prosenttia tuloistaan. Yli 150 000 euroa ansainneilta verot veivät vähemmän, keskimäärin 34,5 prosenttia tuloistaan. Yli 150 000 euroa ansainneiden tuloista 47 prosenttia oli pääomatuloja. Pääomatuloveroa he maksoivat selvästi muita enemmän, 41 prosenttia pääomatuloveron määrästä. Ansiotulo- ja kunnallisveroa he kuitenkin maksoivat suhteellisesti vähemmän kuin 75 000–150 000 euroa ansainneet.

Taulukko 1. Verojen jakautuminen tuloluokittain 2011

Tuloluokka, 1000 €	Tuloluokat yhteensä	-10	10-20	20-30	30-40	40-50	50-75	75-100	100-
Tulonsaajia	4 548 495	991 184	1 126 122	924 985	701 035	356 494	311 537	77 309	59 829
Tulonsaajia, %	100,0	21,8	24,8	20,3	15,4	7,8	6,8	1,7	1,3
Ansiotulovero, 1000 €	5 257 650	11	1 280	63 787	606 620	845 265	1 570 926	778 528	1 391 234
Ansiotulovero, %	100,0	0,0	0,0	1,2	11,5	16,1	29,9	14,8	26,5
Pääomatulovero, 1000 €	1 896 528	28 206	89 437	132 707	146 995	136 263	250 637	156 988	955 296
Pääomatulovero, %	100,0	1,5	4,7	7,0	7,8	7,2	13,2	8,3	50,4
Sairausvakuutusmaksu, 1000 €	1 711 865	32 270	157 224	333 195	392 704	262 964	305 362	103 934	124 213
Sairausvakuutusmaksu, %	100,0	1,9	9,2	19,5	22,9	15,4	17,8	6,1	7,3
Kunnallisvero, 1000 €	16 431 133	213 620	1 656 732	3 228 921	3 653 953	2 463 519	2 916 031	1 022 034	1 276 323
Kunnallisvero, %	100,0	1,3	10,1	19,7	22,2	15,0	17,7	6,2	7,8
Kirkollisvero, 1000 €	869 102	9 892	95 384	180 255	200 626	129 282	145 070	49 270	59 323
Kirkollisvero, %	100,0	1,1	11,0	20,7	23,1	14,9	16,7	5,7	6,8
Verot yhteensä, 1000 €	26 200 152	286 488	2 006 723	3 944 382	5 005 502	3 840 656	5 192 566	2 112 732	3 811 103
Verot yhteensä, %	100,0	1,1	7,7	15,1	19,1	14,7	19,8	8,1	14,5

Pienituloisimpien tulonsaajien verot koostuivat lähinnä kunnallisverosta, sairausvakuutusmaksuista ja kirkollisverosta, kun taas valtionveroista suurimman osan maksoivat suhteellisen hyvätuloiset. Alle 20 000 euroa vuodessa ansaitsi 2,1 miljoonaa henkeä eli 47 prosenttia tulonsaajista. He maksoivat kunnallisveroista ja sairausvakuutusmaksuista noin 11 prosenttia ja kirkollisverosta hieman enemmän. Ansiotuloveroa he eivät käytännössä juuri maksaneet, mutta pääomatuloveroa 122 miljoonaa euroa eli seitsemän prosenttia pääomatuloverosta. Tulonsaajia, jotka ansaitsivat 30 000–50 000 euroa, oli runsas viidennes veronalaista tuloa saaneista. He maksoivat kaikista veroista 34 prosenttia, 28 prosenttia ansiotuloveroista ja 37 prosenttia kunnallisverosta. Yli 50 000 euron tulot oli yhdeksällä prosentilla tulonsaajista. He maksoivat valtionveroista 71 prosenttia ja 42 prosenttia kaikista veroista.

Työtulovähennys kasvoi 17 prosenttia

Ansiotuloista tehtävät vähennykset kasvoivat edellisvuodesta 8,4 prosenttia. Ansiotuloista valtion- ja kunnallisverotuksessa vähennettiin matkakuluja 1,5 miljardia, pakollisia eläkevakuutusmaksuja 4,2 miljardia, työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksuja 603 miljoonaa ja muita tulonhankkimismenoja 349 miljoonaa euroa. Tulonhankkimisvähennyksen määrä oli 1,7 miljardia euroa. Näistä eniten edellisvuodesta kasvoivat eläkevakuutusmaksut, 13 prosenttia, ja matkakulut, 9 prosenttia. Ansiotuloista valtionverotuksessa tehtävistä vähennyksistä merkittävin oli eläketulovähennys, 10,8 miljardia euroa. Sen määrä ei edellisvuodesta muuttunut. Sen sijaan ansiotulojen veroista tehtävä työtulovähennys kasvoi 17 prosenttia. Se alensi palkansaajien veroja 1,5 miljardilla eurolla.

Kunnallisverotuksen eläketulovähennys oli 5,5 miljardia, ansiotulovähennys 6,5 miljardia, perusvähennys 1,8 miljardia ja opintorahavähennys 190 miljoonaa euroa. Näistä perusvähennyksen määrä kasvoi 2,5, eläketulovähennys 1,4 ja ansiotulovähennys 0,8 prosenttia. Opintorahavähennyksen määrä pieneni kymmenen prosenttia.

Asunto- ja opintolainan korkoja tulonsaajilla oli 1,4 miljardia euroa. Edellisvuodesta ne kasvoivat 23 prosenttia. Ensiasunnon lainojen korot kasvoivat vähemmän, 12 prosenttia. Niitä tulonsaajilla oli 291 miljoonaa ja tulonhankkimislainan korkoja 150 miljoonaa euroa. Tulonhankkimislainan korot kasvoivat 19 prosenttia. Korkomenoja vähennettiin alijäämähyvityksenä ansiotuloveroista 440 miljoonaa euroa, mikä oli 19 prosenttia edellisvuotista enemmän.

Työtuloihin kohdistuneista vähennyksistä hyötyivät eniten keski- ja hyvätuloiset tulonsaajat. Työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksuista ja matkakululuista saivat 25 000–50 000 euroa ansainneet lähes kaksi kolmannesta ja yli 50 000 euroa ansainneet runsaan viidenneksen. Näihin verrattuna tulonhankimisvähennyksestä hyötyivät enemmän myös hieman pienituloisemmat ja eläkevakuutusmaksuvähennyksestä hyvätuloisemmat. Molemmista oli 25 000-50 000 euroa ansainneiden osuus noin puolet, mutta tulonhankkimisvähennyksestä 10 000–25 000 euroa ansainneet saivat neljänneksen ja eläkevakuutusmaksuista yli 50 000 ansainneet kolmanneksen. Kunnallisverotuksen ansiotulovähennyksestä hyötyivät suhteellisen pieni- ja keskituloiset: siitä 10 000–25 000 euroa ansainneet saivat kolmanneksen ja 25 000–50 000 euroa ansainneet 55 prosenttia. Työtulovähennyksestä 25 000–50 000 euroa ansainneet saivat 61 prosenttia.

Selvimmin pienituloisille kohdistuivat perusvähennys ja opintorahavähennys. Perusvähennyksestä 48 prosenttia saivat alle 10 000 euroa ja 50 prosenttia 10 000–25 000 euroa ansainneet. Opintorahavähennyksen saajat ansaitsivat käytännössä kaikki alle 10 000 euroa.

Asunto- ja opintolainan koroista maksoivat 25 000-50 000 euroa ansainneet 51 ja ensiasunnon lainan koroista 60 prosenttia, alijäämähyvityksestä he saivat 54 prosenttia. Tulonhankkimislainan korkoja vähensivät eniten hyvätuloiset: niistä 59 prosenttia kohdistui vähintään 50 000 euroa vuodessa ansainneille. Vapaaehtoisista eläkevakuutusmaksuista 25 000-50 000 euroa ansainneet vähensivät puolet ja sitä enemmän ansainneet kolmanneksen.

Kotitalousvähennystä käytti 400 000 henkeä

Kotitalousvähennystä käytti 401 500 tulonsaajaa yhteensä 476 miljoonan euron edestä. Keskimääräinen vähennys oli 1 190 euroa. Vähennyksen saajien määrä kasvoi edellisvuodesta yhdeksän ja vähennyksen määrä 17 prosenttia. Vuodesta 2001 kotitalousvähennyksen määrä on kasvanut reaalisesti 15-kertaiseksi ja sitä hyödyntäneiden tulonsaajien määrä yli viisinkertaistunut.

Kotitalousvähennyksen käyttö yleistyi tulotason kasvaessa. Alle 30 000 euroa ansainneista sitä käytti vain viisi prosenttia, 30 000–40 000 euroa ansainneista 11 prosenttia, 50 000–60 000 euroa ansainneista 20 ja yli 100 000 euroa ansainneista 44 prosenttia.

Kuvio 3. Keskimääräinen kotitalousvähennys tuloluokittain 2011

Vähennysmäärätkin kasvoivat tulojen kasvaessa. Alle 30 000 euroa vuodessa ansainneiden vähennys oli keskimäärin 970 euroa kun vähintään 100 000 euroa ansainneilla se oli 1 690 euroa. Keskituloiset käyttivät vähennystä jonkin verran muita useammin asunnon kunnossapitoon ja hyvätuloiset kotitaloustyöhön. Hoiva- ja hoitotyöhön vähennystä käyttäneet olivat usein pienituloisia.

Eniten vähennystä käytettiin asunnon kunnossapitotöihin ja seuraavaksi eniten kotitaloustyöhön. Myönnetyistä vähennyksistä 83 prosenttia kohdistui asunnon kunnossapitoon ja 12 prosenttia kotitaloustöihin. Keskimääräinen vähennys kunnossapitotöistä oli 1 310 euroa ja kotitaloustöistä 710 euroa. Hoiva- ja hoitotöihin vähennystä käytettiin vain kahdessa prosentissa tapauksista, mutta määrällisesti niistä myönnetyt vähennykset olivat suurimpia, keskimäärin 1 320 euroa.

Vajaa viidennes vähennyksen käyttäjistä oli 30–39-vuotiaita, hieman useampi 40–49-vuotiaita ja 29 prosenttia eläkeikäisiä. Alle 30-vuotiaita heistä oli vain neljä prosenttia. Vähennyksen käyttötarkoitus vaihteli jonkin verran iän ja sukupuolen mukaan. Asunnon kunnossapito oli yleisin käyttökohde kaikenikäisillä yli 75-vuotiaita lukuun ottamatta. He käyttivät vähennystä muita useammin kotitalous- ja hoivatyöhön.

Taulukko 2. Kotitalousvähennyksen saajien luku ja keskimääräinen vähennys 2011

Käyttötarkoitus	Ikäluokat yhteensä	-30	30-39	40-49	50-59	60-64	65-74	75-
Kotitalousvähennys yhteensä, lkm	401 459	15 275	61 408	78 660	84 605	45 442	62 930	53 139
Kotitalousvähennys yhteensä, keskimäärin, €	1 187	1 136	1 270	1 315	1 278	1 218	1 094	852
Kotitaloustyö, lkm	80 334	1 550	12 119	15 808	13 052	5 853	9 719	22 233
Kotitaloustyö, keskimäärin, €	711	666	841	946	806	654	536	512
Hoiva- tai hoitotyö, lkm	7 255	71	723	633	442	248	693	4 445
Hoiva- tai hoitotyö keskimäärin, €	1 323	830	1 010	1 224	1 253	1 218	1 211	1 427
Kunnossapito- tai parannustyö, lkm	300 499	13 315	47 217	60 316	68 522	37 511	49 754	23 864
Asuntojen kunnossapitotyö, keskimäärin, €	1 313	1 193	1 385	1 415	1 370	1 308	1 206	1 052
Usea tai tuntematon, lkm	13 371	339	1 349	1 903	2 589	1 830	2 764	2 597
Usea tai tuntematon, keskimäärin, €	1 121	1 102	1 230	1 253	1 215	1 179	1 010	954

Miehet käyttivät vähennystä naisia enemmän kunnossapitotöihin, naiset puolestaan miehiä useammin kotitaloustyöhön ja hoito- ja hoivatyöhön.

Korkeimmat veronalaiset tulot Uudellamaalla ja Ahvenanmaalla

Mediaanitulot olivat korkeimmat Ahvenanmaalla ja Uudellamaalla. Ahvenanmaalla ne olivat 24 790 ja Uudellamaalla 24 760 euroa. Pienimmät mediaanitulot olivat Kainuun ja Pohjois-Karjalan maakunnissa: Kainuussa 18 750 ja Pohjois-Karjalassa 18 240 euroa.

Edellisvuodesta tulonsaajien mediaanitulot kasvoivat 3,5 prosenttia. Eniten, 4,7 prosenttia, ne kasvoivat Etelä-Pohjanmaalla. Vähiten mediaanitulot kasvoivat Etelä-Suomessa: Kymenlaaksossa 3,0, Varsinais-Suomessa 2,7 ja Uudellamaalla 2,6 prosenttia.

Kuvio 4. Mediaanitulot maakunnittain 2011 ja 2010

Hyvätuloisimmat kunnat mediaanituloilla mitaten olivat Kauniainen (31 100 €), Espoo (28 720 €), Kirkkonummi (28 270 €), Tuusula (27 930 €) ja Nurmijärvi (27 890 €). Eniten mediaanitulot kasvoivat Suomenniemellä, 15,2 prosenttia. Seuraavaksi eniten, hieman yli kymmenen prosenttia, ne kasvoivat Puumalassa ja Myrskylässä. Kunnallisverot kasvoivat eniten Pirkkalassa (15,4 %), Tyrnävällä (10,5 %) ja Helsingissä (10,3 %).

Pääomatuloja saivat eniten ahvenanmaalaiset. Ahvenanmaalla pääomatulon saajia oli 35 prosenttia tulonsaajista, kun koko maassa pääomatuloja sai 29 prosenttia tulonsaajista. Tulonsaajaa kohti ahvenanmaalaisten pääomatulot olivat 2 370 euroa, kun vastaava luku koko maassa oli 1 710 euroa. Edellisvuodesta ahvenanmaalaisten pääomatulot kuitenkin pienenivät 5,4 prosenttia, kun koko maassa ne kasvoivat 13 prosenttia. Vähiten pääomatuloja saivat Lapin ja Kymenlaalson asukkaat, noin 1 200 euroa tulonsaajaa kohti.

Suurimmat tulot keski-ikäisillä

Keskimäärin tulonsaajat ansaitsivat 26 260 euroa, 4,1 prosenttia edellisvuotista enemmän. Mediaanitulot olivat 21 700 euroa eli 3,5 prosenttia edellisvuotista korkeammat. Miesten keskimääräiset veronalaiset vuositulot olivat 30 820 ja naisten 22 530 euroa. Miesten mediaanitulot olivat 25 210 ja naisten 19 060 euroa. Miesten mediaanitulot kasvoivat edellisvuodesta 3,6 ja naisten 3,4 prosenttia.

Kuvio 5. Veronalaiset mediaanitulot iän ja sukupuolen mukaan 2011

Suurimmillaan tulot olivat keski-ikäisillä: 45–54-vuotiaat ansaitsivat keskimäärin 37 300 euroa. Eniten edellisvuodesta kasvoivat nuorimpien vanhimpien tulonsaajien tulot. Alle 25-vuotiaiden keskimääräiset veronalaiset tulot kasvoivat 7,1 ja yli 65-vuotiaiden 5,3 prosenttia edellisvuodesta.

Veronalaiset tulot jäivät usein pieniksi monilla eläketuloa tai muita tulonsiirtoja kuten kotihoidon tukea,. opintorahaa tai äitiys- tai vanhempainrahaa saaneilla. Tulonsaajien joukossa on koululaisia, opiskelijoita tai muita tilapäis- ja osa-aikatöitä tehneitä. Verottomat tulonsiirrot, kuten asumis- ja toimeentulotuet tai lapsilisät, eivät sisälly tulokäsitteeseen.

Alle 20 000 euroa vuodessa ansainneita oli 47 prosenttia tulonsaajista, kaikkiaan 2,1 miljoonaa henkeä. Heistä 1,2 miljoonaa oli naisia ja 900 000 miehiä. Heidän tuloistaan hieman yli puolet koostui eläkkeistä ja neljännes palkoista. Työttömyysturvaan perustuvia etuuksia niistä oli kymmenen ja muita sosiaaliturvaetuuksia, kuten opintorahoja ja lapsen kotihoidon tukea, kuusi prosenttia. Pääomatuloina he saivat vain 2,5 prosenttia veronalaisista tuloistaan.

Iältään pienituloisimmat olivat usein nuoria tai vanhoja. Alle 20 000 euroa ansainneista neljännes oli alle 25- ja kolmannes yli 65-vuotiaita. Eläkeikäisistä naisista näin pienituloisia oli 76 prosenttia, miehistä 54 prosenttia. Vähiten, vajaa neljännes tulonsaajista näin pienituloisia oli 40–50-vuotiaiden joukossa.

Vähintään 100 000 euron veronalaiset vuositulot oli 59 830 hengellä eli hieman yli prosentilla tulonsaajista. Miehiä heistä oli 47 030 ja naisia 12 800. Heidän tuloistaan kolmannes koostui pääomatuloista. Veronalaisista tuloista he saivat yhdeksän ja pääomatuloista 48 prosenttia. Veroista he maksoivat 15 prosenttia.

Lähde: Veronalaiset tulot 2011. Tilastokeskus

Lisätietoja: Timo Matala 09 1734 3422, toimeentulo@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Riitta Harala

---

Päivitetty 19.12.2012