1. Määräaikaiset työsuhteet vähenivät vuonna 2009

Työllisyystilanteen yleinen heikkeneminen vuonna 2009 heijastui myös määräaikaisiin työsuhteisiin. Määräaikaisessa työsuhteessa työskenteleviä palkansaajia oli 310 000 henkeä vuonna 2009. Tämä oli 22 000 henkeä vähemmän kuin edellisenä vuonna. Kaiken kaikkiaan palkansaajia oli Suomessa 2 123 000 henkeä vuonna 2009, mikä oli 84 000 henkeä vähemmän kuin vuonna 2008.

Vuonna 2009 määräaikaisessa työsuhteessa työskenteli noin 15 prosenttia palkansaajista. Osuus laski hivenen vuodesta 2008. Määräaikaisessa työsuhteessa työskenteleviä oli vuonna 2009 vähemmän kuin kertaakaan sitten vuoden 1997, josta täysin vertailukelpoinen aikasarja alkaa. Myös määräaikaisten osuus palkansaajista oli alhaisimmillaan vuonna 2009. (Kuviot 1 ja 2).

Kuvio 1. Määräaikaisessa työsuhteessa olevat sukupuolen mukaan 1997–2009, 15–74-vuotiaat

Kuvio 1. Määräaikaisessa työsuhteessa olevat sukupuolen mukaan 1997–2009, 15–74-vuotiaat

Määräaikaisuus on yleisempää naisilla kuin miehillä. Määräaikaisista palkansaajista oli naisia 201 000 ja miehiä 109 000 henkeä vuonna 2009. Naispalkansaajista määräaikaisten osuus oli noin 18 prosenttia ja miespalkansaajista noin 11 prosenttia. Sekä määräaikaisten määrä että osuus pienenivät molemmilla sukupuolilla. Vuonna 2009 erityisesti miespalkansaajien määräaikaiset työsuhteet vähenivät edellisestä vuodesta.

Kuvio 2. Määräaikaisten osuus palkansaajista sukupuolen mukaan vuosina 1997–2009, 15–74-vuotiaat, %

Kuvio 2. Määräaikaisten osuus palkansaajista sukupuolen mukaan vuosina 1997–2009, 15–74-vuotiaat, %

Määräaikaisuudessa on selvä kausivaihtelu, sillä määräaikaisten työsuhteiden määrä kasvaa aina toisella ja kolmannella vuosineljänneksellä. Määräaikaisten työsuhteiden väheneminen vuonna 2009 näyttää kohdistuvan kesätyöntekijöihin, sillä määräaikaisia palkansaajia oli vuoden 2009 toisella ja kolmannella vuosineljänneksellä 37 000 henkeä vähemmän kuin edellisen vuoden vastaavina vuosineljänneksinä.

Määräaikaiset työsuhteet ovat vähentyneet pääosin yksityisellä sektorilla (-21 000), kun taas julkisella sektorilla määräaikaisten määrä on pysynyt lähes ennallaan. Selvästi eniten määräaikaiset työsuhteet vähenivät teollisuuden toimialalla, jossa oli 12 000 määräaikaista työpaikkaa vähemmän vuonna 2009 kuin edellisenä vuonna. Määräaikaiset työsuhteet vähenivät myös rakentamisen ja tukku- ja vähittäiskaupan toimialoilla. Terveys- ja sosiaalipalvelut oli ainoa toimiala, jossa määräaikaisten määrä kasvoi.

1.1 Kaksi kolmesta määräaikaisesta ei saanut pysyvää työtä

Määräaikainen työ voi olla palkansaajalle joko toivottu tai vastentahtoinen työsuhteen muoto. Noin neljäsosa määräaikaisista palkansaajista ei halunnut pysyvää työtä. Heistä suurin osa oli 15–24-vuotiaita. Kesätyöntekijät ovat tyypillinen vapaaehtoisesti määräaikaista työtä tekevä ryhmä.

Tavallisempaa kuitenkin on, että määräaikaisessa työsuhteessa työskennellään siksi, että pysyvää työtä ei ole löytynyt. Vuonna 2009 määräaikaisista noin 67 prosentille vakituisen työn puute oli syy määräaikaisuuteen. Vuonna 2009 työmarkkinoilla oli 209 000 määräaikaista palkansaajaa, jotka eivät olleet löytäneet vakituista työpaikkaa, vaikka olisivat sellaisen halunneet. Heistä 137 000 oli naisia ja 72 000 miehiä. Vastentahtoinen määräaikaisuus yleistyy iän myötä.

Vastentahtoisesti määräaikaisessa työsuhteessa olevien määrä kasvoi 10 000 hengellä vuodesta 2008 vuoteen 2009. Samaan aikaan sellaisten määräaikaisten palkansaajien määrä, joille määräaikainen työsuhde sopi, väheni 16 000 hengellä. Työllisyyden heikkeneminen näkyi siis yhtäältä siinä, että kesätyöntekijöitä jätettiin palkkaamatta ja toisaalta siinä, että vakituiseen työsuhteeseen palkkaamista harkittiin tarkemmin.

1.2 Uusista työsuhteista noin puolet määräaikaisia

Uusia, alle vuoden kestäneiden työsuhteita oli 392 000 vuonna 2009. Tämä oli 78 000 vähemmän kuin vuonna 2008. Hieman yli puolet uusista työsuhteista oli määräaikaisia. Vuosina 2007 ja 2008 uusista työsuhteista oli poikkeuksellisesti suurempi osa pysyviä kuin määräaikaisia. (Kuvio 3).

Kuvio 3. Uudet, alle vuoden kestäneet työsuhteet vuosina 1997–2009, 15–74-vuotiaat

Kuvio 3. Uudet, alle vuoden kestäneet työsuhteet vuosina 1997–2009, 15–74-vuotiaat

Naisten ja miesten välillä on selkeä ero sen suhteen, onko uusi työsuhde määräaikainen vai jatkuva. Vuonna 2009 naisten uusista työsuhteista määräaikaisia oli noin 58 prosenttia ja miesten noin 44 prosenttia. Miesten uusista työsuhteista suurempi osuus on ollut vakituisia lähes koko tarkasteluajan vuodesta 1997. Sitä vastoin naisten uusista työsuhteista selvästi suurempi osa on ollut määräaikaisia samana ajanjaksona.


Lähde: Työvoimatutkimus 2009. Tilastokeskus

Lisätietoja: Anna Pärnänen (09) 1734 2607, Päivi Keinänen (09) 1734 3416, tyovoimatutkimus@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Riitta Harala


Päivitetty 1.6.2010

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Työvoimatutkimus [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-7830. Työsuhteet ja työajat vuonna 2009 2009, 1. Määräaikaiset työsuhteet vähenivät vuonna 2009 . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 12.12.2019].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/tyti/2009/15/tyti_2009_15_2010-06-01_kat_001_fi.html