Etusivu > Tilastot > Väestörakenne > 2012 > vuosikatsaus > Lähes joka kymmenes 25–34-vuotias ulkomaista syntyperää

Julkaistu: 27.9.2013

Lähes joka kymmenes 25–34-vuotias ulkomaista syntyperää

Tilastokeskuksen väestörakennetilaston mukaan Suomessa vakituisesti vuoden 2012 lopussa asuneista 25–34-vuotiaista lähes joka kymmenes oli ulkomaista syntyperää. Pääkaupunkiseudulla vastaava osuus oli vuoden 2012 lopussa lähes viidennes.

Ulkomaista syntyperää olevien osuus väestöstä iän mukaan 31.12.2012

Kaikkiaan Suomessa asui vakituisesti ulkomaista syntyperää olevia henkilöitä vuoden 2012 lopussa 279 616 henkilöä, mikä on 5,2 prosenttia väestöstä. Ensimmäisen polven eli ulkomailla syntyneitä heistä oli 238 208 henkilöä ja Suomessa syntyneitä eli toisen polven 41 408.

Maahanmuutto muokkaa ikärakennetta

Maahanmuuton vaikutus maamme väestön ikärakenteeseen on havaittavissa selvimmin nuoressa aikuisväestössä. Vuoden 2012 lopussa väestössä oli vuosina 1977–1989 syntyneitä henkilöitä 62 000 enemmän eli runsaat seitsemän prosenttia enemmän kuin mitä aikanaan kyseisinä vuosina Suomessa syntyi lapsia.

Kaikki vuosien 1970–2012 ikäluokat olivat henkilömäärältään vuoden 2012 lopussa suurempia kuin niiden syntyessä. Alle kouluikäisistä (0–6-vuotiaat) ulkomaista syntyperää olevien osuus oli 6,2 prosenttia vuoden 2012 lopussa.

 

Ulkomaista syntyperää olevien osuus suurin Ahvenanmaalla ja pääkaupunkiseudulla

Ulkomaista syntyperää olevien osuus väestöstä oli suurin Ahvenanmaan maakunnassa, 12,1 prosenttia ja toiseksi suurin Uudellamaalla, 9,6 prosenttia. Ahvenanmaan ulkomaista syntyperää olevista ruotsalaistaustaisia oli lähes puolet. Ulkomaista syntyperää olevien osuus väestöstä oli pienin Etelä-Pohjanmaalla, 1,7 prosenttia.

Kunnittain tarkasteltuna ulkomaista syntyperää olevien henkilöiden osuudet väestöstä olivat Manner-Suomen kunnista suurimmat Helsingissä, 12,6 prosenttia, Vantaalla, 12,3 prosenttia ja Espoossa, 11,4 prosenttia. Pienimmät osuudet olivat Reisjärven ja Rautavaaran kunnissa, 0,3 prosenttia.

Kaikista ulkomaista syntyperää olevista henkilöistä yli puolet asui Uudellamaalla. Toisen polven ulkomaista syntyperää olevista Uudellamaalla asui 60 prosenttia.

Ulkomaista syntyperää olevista 59 prosenttia eurooppalaistaustaisia

Maanosittain tarkasteltuna kaikista ulkomaista syntyperää olevista 59 prosenttia oli taustaltaan eurooppalaisia. Aasialaistaustaisia oli ulkomaista syntyperää olevista noin neljännes ja afrikkalaistaustaisia 12 prosenttia.

Taustamaittain tarkasteltuna ulkomaista syntyperää olevista selvästi suurin ryhmä ovat henkilöt, joiden taustamaa on entinen Neuvostoliitto tai Venäjä. Heitä oli Suomessa vuoden 2012 lopussa 70 899 henkilöä, mikä on neljäsosa kaikista ulkomaista syntyperää olevista. Seuraavaksi suurimmat ryhmät olivat virolaistaustaiset, 36 036 henkilöä, somalialaistaustaiset, 14 672 henkilöä ja irakilaistaustaiset, 10 795 henkilöä.

Kaksi kolmasosaa suomalaisista asuu syntymämaakunnassaan

Suomessa vakituisesti asuvista henkilöistä kaksi kolmasosaa asui vuoden 2012 lopussa syntymämaakunnassaan. Suomessa vakituisesti asuvista Ahvenanmaalla syntyneistä henkilöistä 93,1 prosenttia asui Ahvenanmaalla. Uudenmaan maakunnassa syntyneistä väestössä olevista henkilöistä 84,3 prosenttia asui Uudellamaalla. Etelä-Savossa ja Kainuussa syntyneistä vain noin joka toinen asui syntymämaakunnassaan.

Syntymämaakunnassaan asuvien osuus maakunnittain 31.12.2012

Suomen väestöstä 45 prosenttia asui vuoden 2012 lopussa syntymäkunnassaan, kun ajansaatossa tapahtuneet kuntaliitokset otetaan huomioon. Luovutettujen alueiden kunnissa syntyneitä oli väestössä vajaat 63 000 henkilöä ja ulkomailla syntyneitä runsaat 285 000. Närpiön kunnassa syntyneistä ja yhä väestössä olevista henkilöistä kaksi kolmasosaa asui Närpiössä. Pelkosenniemellä syntyneistä väestössä olevista henkilöistä vain noin joka viides asui Pelkosenniemellä.

Suomen väestö keskittyy edelleen taajamiin

Suurin osa Suomen väestöstä keskittyy taajamiin. Tilastokeskuksen ja Suomen ympäristökeskuksen yhdessä tuottaman taajamarajauksen mukaan lähes 85 prosenttia suomalaisista, eli 4 542 020 henkilöä asui taajamissa vuoden 2012 lopussa. Taajamia oli yhteensä 745 ja niiden maapinta-ala oli yhteensä 6 574,1 km2. Noin viisi kuudesta suomalaisesta asui siis alueella, joka on ainoastaan 2,2 prosenttia koko maan maapinta-alasta.

Suurin osa taajamista on pieniä. Yli puolet taajamista on kooltaan 200–999 asukkaan taajamia. Taajama ei ole riippuvainen kuntarajoista, vaan se voi ulottua usean kunnan alueelle. Suuria, vähintään 20 000 asukkaan taajamia on vuoden 2012 taajamarajauksen mukaan vain 4,2 prosenttia taajamista.

Väestömäärältään suurin taajama on Helsingin keskustaajama, jossa oli yli 1,2 miljoonaa asukasta. Helsingin keskustaajama on myös pinta-alaltaan suurin taajama, joka ulottuu peräti 11 kunnan alueelle. Yli 100 000 asukkaan taajamia Suomessa oli vuoden 2012 lopun tilanteen mukaan yhteensä kuusi: Helsingin, Tampereen, Turun, Oulun, Jyväskylän ja Lahden keskustaajamat.

Kauniainen Suomen taajaan asutuin kunta

Taajama-aste kuvaa sitä, kuinka suuri osuus kunnan asukkaista asuu taajamassa. Suomessa suurin taajama-aste oli vuoden 2012 lopun tilanteen mukaan pinta-alaltaan pienessä Kauniaisten kunnassa, jossa sata prosenttia kunnan asukkaista asui taajamassa. Helsingin kaupungin taajama-aste oli seuraavaksi suurin eli lähes sata prosenttia. Myös Järvenpään ja Keravan taajama-aste oli melkein 100 prosenttia.

Vuoden 2012 lopun tilastojen perusteella koko maassa oli 10 kuntaa, joissa ei ollut yhtään taajamaa. Näitä taajamattomia kuntia ovat monet Ahvenanmaan pienet kunnat sekä Luhanka Keski-Suomessa.

Lähde: Väestörakenne 2012, Tilastokeskus

Lisätietoja: Markus Rapo 09 1734 3238, vaesto.tilasto@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Riitta Harala

Julkaisu pdf-muodossa (419,1 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.

• Tietokantataulukot ja niiden muuttujat
• Arkistoidut taulukot

Liitetaulukot

• Liitetaulukko 1. Kunnat asukasmääräryhmittäin maakunnittain 31.12.2012 (27.9.2013)
• Liitetaulukko 2. Naimisissa olevat naiset avioliiton keston ja järjestysluvun mukaan 31.12.2012 (27.9.2013)
• Liitetaulukko 3. 15 - 77 -vuotiaat naiset iän ja elävänä syntyneiden lasten määrän mukaan 31.12.2012 (27.9.2013)
• Liitetaulukko 4. 15 - 77-vuotiaat miehet iän ja elävänä syntyneiden lasten määrän mukaan 31.12.2012 (27.9.2013)
• Liitetaulukko 5. Naiset iän, lasten määrän ja synnyttäneiden osuuden mukaan 31.12.2012 (27.9.2013)
• Liitetaulukko 6. Miehet iän, lasten määrän ja isien osuuden mukaan 31.12.2012 (27.9.2013)
• Liitetaulukko 7. Väestö uskonnollisen yhdyskunnan ja iän mukaan 31.12.2012 (27.9.2013)
• Liitetaulukko 8. Väestö uskonnollisen yhdyskunnan mukaan 2003 - 2012 (27.9.2013)

Kuviot

• Liitekuvio 1. Ensimmäisen polven ulkomaista syntyperää olevat iän ja sukupuolen mukaan 31.12.2012 (27.9.2013)
• Liitekuvio 2. Toisen polven ulkomaista syntyperää olevat iän ja sukupuolen mukaan 31.12.2012 (27.9.2013)
• Liitekuvio 3. Suurimmat ulkomaista syntyperää olevat ryhmät Suomen väestössä 31.12.2012 (27.9.2013)
• Liitekuvio 4. Ruotsinkielisten osuus väestöstä 1900 - 2012 (27.9.2013)
• Liitekuvio 5. Uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomien osuus sukupuolen mukaan 1990 - 2012 (27.9.2013)
• Liitekuvio 6. Väestöllinen huoltosuhde 1950 - 2012 ja ennuste 2013 - 2050 (27.9.2013)
• Liitekuvio 7. Tilastolliset taajamat 2012 (27.9.2013)

Laatuselosteet

• Laatuseloste: Väestörakenne 2012 (27.9.2013)

---

Päivitetty 27.9.2013