Julkaistu: 1.10.2018

Joka neljäs ei kuulu mihinkään uskontokuntaan

Tilastokeskuksen mukaan neljännes väestöstä ei ole minkään Suomessa rekisteröidyn uskonnollisen yhdyskunnan jäsen. Miehistä uskontokuntiin kuulumattomien osuus oli 30 prosenttia ja naisista 23 prosenttia vuonna 2017.

Uskontokuntiin kuulumattomat iän mukaan 2000–2017, prosenttia koko ikäluokasta

Uskontokuntiin kuulumattomat iän mukaan 2000–2017, prosenttia koko ikäluokasta

Uskontokuntiin kuulumattomien osuus korkein kolmekymppisillä

Suurin osuus uskontokuntiin kuulumattomia oli 30–39-vuotiaiden joukossa, 40 prosenttia ikäluokasta. Suomenkielisistä 30–39-vuotiaista kolmasosa eli 33 prosenttia oli uskontokuntiin kuulumattomia, saman ikäisistä vieraskielisistä taas 88 prosenttia.

Seuraavaksi eniten uskontokuntiin kuulumattomia oli 40–49-vuotiaissa, 34 prosenttia. Pienin osuus, 14 prosenttia, oli 70 vuotta täyttäneillä. Myös lapsilla ja nuorilla osuus oli pienempi verrattuna muuhun väestöön: 18 prosenttia 0–19-vuotiaista oli uskontokuntiin kuulumattomia.

Uskontokuntiin kuulumattomia jo 1,45 miljoonaa

Uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomien henkilöiden määrä ylitti miljoonan rajan vuonna 2010. Vuoden 2017 lopussa uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomien määrä oli noussut jo 1,45 miljoonaan.

Äidinkielenään suomea puhuvista 22 prosenttia ja äidinkielenään ruotsia puhuvista 17 prosenttia ei kuulunut mihinkään uskontokuntaan. Vieraskielisistä peräti 85 prosenttia ei ole minkään Suomessa rekisteröidyn uskonnollisen yhdyskunnan jäsen. Varsinkaan maahanmuuttajien osalta uskontokuntatieto ei anna oikeaa kuvaa. Kaikki uskonnolliset yhdyskunnat eivät ole Patentti- ja rekisterihallituksen rekisterissä eivätkä kaikki uskonnon harjoittajat liity seurakuntiin.

Maahanmuutto kasvattanut nuorten ikäluokkia

Suomen väestö on kasvanut 5,1 miljoonasta 5,5 miljoonaan eli vajaalla 400 000 hengellä viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana. Tänä aikana nuorimpien, alle 10-vuotiaiden ikäluokkien väestö on vähentynyt. Kaksikymppisten ikäluokat ovat sen sijaan kasvaneet hieman johtuen maahanmuutosta. Suurten ikäluokkien ikääntyminen näkyy siten, että 40–50-vuotiaiden määrä on vähentynyt huomattavasti, ja 60–70-vuotiaiden kasvanut.

Väestö iän mukaan vuosina 1997 ja 2017

 Väestö iän mukaan vuosina 1997 ja 2017

Suurin ikäluokka sekä vuonna 1997 että 2017 olivat vuonna 1948 syntyneet. Vuoden 2017 lopussa oli elossa 816 henkilöä, jotka olivat syntyneet ennen Suomen itsenäistymistä.

Joka viides suomalainen täyttänyt 65 vuotta

65 vuotta täyttäneiden osuus koko väestöstä on noussut 14,6 prosentista 21,4 prosenttiin vuosien 1997 ja 2017 välillä, eli 6,8 prosenttiyksikköä. Vähiten osuus on noussut Ahvenanmaalla, Pirkanmaalla, Pohjanmaalla ja Uudellamaalla, kussakin alle 6 prosenttiyksikköä.

65 vuotta täyttäneiden osuuden muutos maakunnassa 1997-2017, prosenttiyksikköä

 65 vuotta täyttäneiden osuuden muutos maakunnassa 1997-2017, prosenttiyksikköä

Eniten 65 vuotta täyttäneiden osuus on noussut Kainuussa, Etelä-Savossa, Lapissa ja Päijät-Hämeessä, kussakin yli 10 prosenttiyksikköä. Esimerkiksi Kainuussa 65-vuotiaiden osuus koko maakunnan väestöstä nousi 15 prosentista 27 prosenttiin vuosien 1997 ja 2017 välillä.


Lähde: Väestörakenne 2017, Tilastokeskus

Lisätietoja: Marja-Liisa Helminen 029 551 3273, Markus Rapo 029 551 3238, info@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma

Julkaisu pdf-muodossa (351,5 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Liitetaulukot

Kuviot
Laatuselosteet

Päivitetty 01.10.2018

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestörakenne [verkkojulkaisu].
ISSN=1797-5379. vuosikatsaus 2017. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 16.12.2018].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/vaerak/2017/01/vaerak_2017_01_2018-10-01_tie_001_fi.html