Julkaistu: 29.3.2018

Äidinkielenään kotimaisia kieliä puhuvien määrän väheneminen kiihtyi

Tilastokeskuksen väestörakennetilaston mukaan Suomen virallinen väkiluku oli vuoden 2017 lopussa 5 513 130. Väkiluku kasvoi vuoden 2017 aikana 9 833 henkilöllä. Väkiluvun kasvu oli pienin vuoden 2000 jälkeen. Suomea, ruotsia tai saamea äidinkielenään puhuvien määrä väheni 9 499 henkilöllä. Vieraskielisten määrä kasvoi 19 332 henkilöllä.

Väkiluvun muutos äidinkielen mukaan 1981–2017

Väkiluvun muutos äidinkielen mukaan 1981–2017

Kanta-Hämeen ja Kymenlaakson väkiluku väheni eniten lähes 50 vuoteen

Vuoden 2017 aikana väkiluku kasvoi viidessä maakunnassa ja väheni 14 maakunnassa. Määrällisesti eniten väkiluku kasvoi Uudellamaalla, 17 331 henkilöllä, Pirkanmaalla, 2 725 henkilöllä ja Varsinais-Suomessa, 2 134 henkilöllä. Väkiluvun kasvu oli myös suhteellisesti suurin Uudellamaalla, 1,1 prosenttia.

Väkiluku väheni määrällisesti eniten Kymenlaaksossa, 2 148 henkilöllä ja Etelä-Savossa, 1 781 henkilöllä. Myös suhteellisesti väkiluku väheni eniten Kymenlaaksossa ja Etelä-Savossa (1,2 prosenttia). Kanta-Hämeen ja Kymenlaakson maakunnissa väkiluku väheni määrällisesti eniten lähes 50 vuoteen.

Väkiluvun muutos maakunnittain 2017

Väkiluvun muutos maakunnittain 2017

Kouvolan väkiluku väheni yli 1 100 henkilöllä

Vuoden 2017 aikana väkiluku kasvoi 77 kunnassa ja pieneni 232 kunnassa. Määrällisesti eniten väkiluku kasvoi Helsingissä, 8 091 henkilöllä, Espoossa (4 461) ja Vantaalla (3 686). Pääkaupunkiseudun väkiluvun kasvusta vieraskielisen väestön osuus oli kaksi kolmasosaa.

Suhteellisesti tarkasteltuna Manner-Suomessa väkiluku kasvoi eniten Järvenpäässä (2,5 prosenttia), Kauniaisissa (2,4 prosenttia) ja Uudessakaupungissa (2,3 prosenttia) kunnissa. Väkiluku väheni määrällisesti eniten Kouvolassa, 1 110 henkilöllä ja Kotkassa, 648 henkilöllä. Suhteellisesti eniten Manner-Suomessa väkiluku väheni Halsuan (3,9 prosenttia), Kaavin (3,4 prosenttia) ja Posion (3,3 prosenttia) kunnissa.

Vieraskielisten osuus koko väestöstä seitsemän prosenttia, Vantaalla lähes viidennes

Suomessa asui vakituisesti vuoden 2017 lopussa 373 325 äidinkieleltään vieraskielistä henkilöä. Vieraskielisten osuus koko väestöstä on nyt seitsemän prosenttia. Suurimmat vieraskielisten ryhmät olivat äidinkieleltään venäjää puhuvat, 77 177 henkilöä, viroa puhuvat, 49 590 ja arabiaa puhuvat, 26 467.

Maakunnittain tarkasteltuna vieraskielisten osuus oli vuoden 2017 lopussa korkein Uudenmaan maakunnassa, 13 prosenttia väestöstä ja pienin Etelä-Pohjanmaalla, kaksi prosenttia. Kunnittain tarkasteltuna vieraskielisten osuus väestöstä oli korkein Vantaalla, 18 prosenttia, Espoossa, 16 prosenttia ja Helsingissä, 15 prosenttia.

Väestöllinen huoltosuhde korkein Etelä-Savossa, matalin Uudellamaalla

Suomessa oli vuoden 2017 lopussa alle 15-vuotiaita 890 424 ja 15–64-vuotiaita 3 443 388 henkilöä. 65 vuotta täyttäneitä oli vuoden 2017 lopussa 1 179 318. Väestöllinen huoltosuhde, eli alle 15-vuotiaiden ja 65 vuotta täyttäneiden määrä 100 työikäistä kohden, oli 60,1. Viimeksi väestöllinen huoltosuhde on ollut tätä korkeampi vuonna 1959. Maamme itsenäisyyden aikana väestöllinen huoltosuhde on ollut korkeimmillaan vuonna 1917 (67,6) ja matalimmillaan vuonna 1984 (46,7).

Alueittain tarkasteltuna väestöllinen huoltosuhde oli korkein Etelä-Savon maakunnassa (72,8) ja Keski-Pohjanmaan maakunnassa (70,1). Väestöllinen huoltosuhde oli matalin Uudenmaan maakunnassa (51,1). Kunnittain tarkasteltuna väestöllinen huoltosuhde oli korkein Luhangan kunnassa (104,5) ja Kuhmoisissa (102,7) sekä matalin Helsingissä (45,2) ja Tampereella (48,2).

Väestöllinen huoltosuhde 1917–2017

Väestöllinen huoltosuhde 1917–2017

Lähde: Väestörakenne 2017, Tilastokeskus

Lisätietoja: Markus Rapo 029 551 3238, info@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma

Julkaisu pdf-muodossa (331,3 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Liitetaulukot

Kuviot
Laatuselosteet

Päivitetty 29.03.2018

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestörakenne [verkkojulkaisu].
ISSN=1797-5379. 2017. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 21.4.2018].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/vaerak/2017/vaerak_2017_2018-03-29_tie_001_fi.html

Jaa