Julkaistu: 25.10.2018

Vuonna 1963 syntyneet suurin ikäluokka Suomessa

Vuonna 1963 syntyneet olivat Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan nousseet kolmannen vuosineljänneksen aikana suurimmaksi väestössämme olevaksi ikäluokaksi. Syyskuun lopussa heitä asui Suomessa vakituisesti 75 223 henkeä. Toiseksi suurin ikäluokka olivat vuonna 1948 syntyneet, joita syyskuun lopun väestössä oli 75 087 henkeä. Tätä aiemmin vuonna 1948 syntyneet olivat olleet Suomen suurin ikäluokka yhtäjaksoisesti vuodesta 1996 asti.

Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Suomen väkiluku oli syyskuun lopussa 5 520 535. Maamme väkiluku kasvoi tammi-syyskuun aikana 7 405 henkeä, mikä on 4 141 henkeä vähemmän kuin vastaavana ajanjaksona vuosi sitten. Syy väestönlisäykseen oli muuttovoitto ulkomailta: maahanmuuttoja oli 11 525 enemmän kuin maastamuuttoja. Syntyneiden enemmyys oli negatiivinen, sillä syntyneitä oli 4 120 vähemmän kuin kuolleita.

Väestönlisäys kuukausittain 2014–2018*

Väestönlisäys kuukausittain 2014–2018*

Syyskuun ennakkotilaston mukaan tammi-syyskuun aikana syntyi 36 176 lasta, mikä on 2 039 lasta vähemmän kuin vastaavana ajankohtana vuonna 2017. Kuolleiden määrä oli 40 296, mikä on 52 henkeä enemmän kuin vuotta aiemmin.

Ulkomailta muutti Suomeen syyskuun loppuun mennessä 23 735 henkeä ja Suomesta ulkomaille 12 210 henkeä. Maahanmuuttoja oli 508 vähemmän ja maastamuuttoja 1 542 enemmän kuin edellisvuoden tammi-syyskuussa. Suomen kansalaisia maahanmuuttajista oli 6 788 ja maastamuuttajista 8 207.

Kuntien välisiä muuttoja kertyi vuoden alusta syyskuun loppuun mennessä ennakkotietojen mukaan 223 718. Vähennystä edelliseen vuoteen verrattuna oli 1 694 muuttoa vuoden 2018 kuntajaon mukaan.

Maaliskuussa 2017 tuli mahdolliseksi lain mukaan samaa sukupuolta olevien avioliitot. Avioliiton solmi vuoden 2018 tammi-syyskuussa 169 naista ja 90 miestä niin, että aviopuoliso oli samaa sukupuolta. Rekisteröidyn parisuhteensa muutti avioliitoksi 134 naista ja 70 miestä.

Maakunnittaisten ennakkotietojen mukaan väkiluku kasvoi tammi-syyskuussa 2018 vain Uudellamaalla, Pirkanmaalla, Varsinais-Suomessa, Ahvenanmaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla.

Väkiluku kasvoi määrällisesti eniten Uudellamaalla, jossa väestö kasvoi 13 509 hengellä. Seuraavaksi eniten väkiluku kasvoi Pirkanmaalla, 2 953 hengellä. Väkilukuun suhteutettuna väestönlisäys oli suurinta Ahvenanmaalla, 8,2 promillea ja Uudellamaalla, 8,1 promillea. Pirkanmaan suhteellinen väestönkasvu oli kolmanneksi suurinta, 5,8 promillea. Määrällisesti suurin väestötappio oli Etelä-Savossa, joka menetti väestöstään 2 027 henkeä. Kymenlaakson väkiluku väheni 1 585 hengellä, mikä oli toiseksi suurin väestötappio. Etelä-Savo koki suhteellisesti suurimman väestötappion, 13,9 promillea.

Kuntien välisestä ja kansainvälisestä nettomuutosta eli kokonaisnettomuutosta eniten muuttovoittoa saivat Uusimaa, 10 294 henkeä, ja Pirkanmaa, 3 135 henkeä. Suhteellisesti eniten muuttovoittoa kokonaisnettomuuton mukaan saivat Ahvenanmaa, 7,9 promillea sekä Uusimaa, 6,2 promillea.

Määrällisesti suurin muuttotappio kokonaisnettomuutosta oli Etelä-Savon maakunnassa, 1 080 henkeä. Kymenlaakson maakunnassa tappio oli 746 henkeä. Muuttotappio kokonaisnettomuutosta oli suhteellisesti suurin Etelä-Savossa, 7,4 promillea väestöstä.

Muuttoja maakunnasta toiseen tehtiin tammi-syyskuussa vuoden 2018 aikana 109 777. Maakuntien välisessä muutossa muuttovoittoa saivat Uusimaa, Pirkanmaa, Varsinais-Suomi, Keski-Suomi ja Ahvenanmaa. Määrällisesti eniten maakuntien välisen muuton voittoa oli Uudellamaalla, 5 159 henkeä. Suhteellinen muuttovoitto oli suurinta Pirkanmaalla, 4,7 promillea väestöstä.

Määrällisesti suurin muuttotappio maakuntien välisessä muutossa oli Etelä-Savon maakunnassa, 1 261 henkeä. Myös suhteellisesti suurin muuttotappio maakuntien välisessä muutossa oli Etelä-Savon maakunnassa, 8,6 promillea väestöstä.


Lähde: Väestön ennakkotilasto, Tilastokeskus

Lisätietoja: Joonas Toivola 029 551 3355, Joni Rantakari 029 551 3249, Matti Saari 029 551 3401, info@stat.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma

Julkaisu pdf-muodossa (342,4 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Liitetaulukot

Kuviot
Laatuselosteet

Päivitetty 25.10.2018

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestön ennakkotilasto [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-8381. syyskuu 2018. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 21.11.2018].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/vamuu/2018/09/vamuu_2018_09_2018-10-25_tie_001_fi.html