Julkaistu: 24.10.2019

Suomen ennakkoväkiluku syyskuun lopussa 5 525 487

Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Suomen väkiluku oli syyskuun lopussa 5 525 487. Maamme väkiluku kasvoi tammi-syyskuun aikana 7 568 hengellä. Syy väestönlisäykseen oli muuttovoitto ulkomailta: maahanmuuttoja oli 13 388 enemmän kuin maastamuuttoja. Syntyneitä oli 5 387 vähemmän kuin kuolleita.

Väestönlisäys kuukausittain 2016–2019*

Väestönlisäys kuukausittain 2016–2019*

Syyskuun ennakkotilaston mukaan tammi-syyskuun aikana syntyi 34 493 lasta, mikä on 1 896 lasta vähemmän kuin vuonna 2018. Kuolleiden määrä oli 39 880, mikä on 1 019 henkeä vähemmän kuin vuotta aiemmin.

Ulkomailta muutti Suomeen syyskuun loppuun mennessä 24 618 henkeä ja Suomesta ulkomaille 11 230 henkeä. Maahanmuuttoja oli 929 enemmän ja maastamuuttoja 4 442 vähemmän kuin edellisvuoden tammi-syyskuussa. Suomen kansalaisia maahanmuuttajista oli 7 038 ja maastamuuttajista 7 660.

Kuntien välisiä muuttoja kertyi vuoden alusta syyskuun loppuun mennessä ennakkotietojen mukaan 222 897. Vähennystä edelliseen vuoteen verrattuna oli 963 muuttoa vuoden 2019 kuntajaon mukaan.

Maaliskuussa 2017 samaa sukupuolta olevien avioliitto tuli mahdolliseksi uuden lain myötä. Avioliiton solmi vuoden 2019 tammi-syyskuussa 212 naista ja 94 miestä niin, että aviopuoliso oli samaa sukupuolta. Rekisteröidyn parisuhteensa muutti avioliitoksi 2 naista ja 2 miestä.

Maakunnittaisten ennakkotietojen mukaan väkiluku kasvoi tammi-syyskuussa 2019 vain Uudellamaalla, Pirkanmaalla, Varsinais-Suomessa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Ahvenanmaalla.

Väkiluku kasvoi määrällisesti eniten Uudellamaalla, jossa väestö kasvoi 14 239 hengellä. Seuraavaksi eniten väkiluku kasvoi Pirkanmaalla, 2 418 hengellä. Väkilukuun suhteutettuna väestönkasvu oli suurinta Uudellamaalla, 8,5 promillea, ja Pirkanmaalla, 4,7 promillea. Ahvenanmaan suhteellinen väestönkasvu oli kolmanneksi suurinta, 3,2 promillea. Määrällisesti suurin väestötappio oli Etelä-Savossa, joka menetti väestöstään 1 705 henkeä. Kymenlaakson väkiluku väheni 1 663 hengellä, mikä oli toiseksi suurin väestötappio. Etelä-Savo koki suhteellisesti suurimman väestötappion, 11,9 promillea.

Kuntien välisestä ja kansainvälisestä nettomuutosta eli kokonaisnettomuutosta eniten muuttovoittoa saivat Uusimaa, 11 618 henkeä, ja Pirkanmaa, 2 737 henkeä. Myös suhteellisesti eniten muuttovoittoa kokonaisnettomuuton mukaan saivat Uusimaa, 6,9 promillea, sekä Pirkanmaa, 5,3 promillea.

Määrällisesti suurin muuttotappio kokonaisnettomuutosta oli Kymenlaakson maakunnassa, 760 henkeä. Etelä-Savon maakunnassa tappio oli 749 henkeä. Muuttotappio kokonaisnettomuutosta oli suhteellisesti suurin Etelä-Savossa, 5,2 promillea väestöstä.

Muuttoja maakunnasta toiseen tehtiin vuoden 2019 tammi-syyskuun aikana 107 297. Maakuntien välisessä muutossa muuttovoittoa saivat Uusimaa, Pirkanmaa ja Varsinais-Suomi. Määrällisesti eniten maakuntien välisen muuton voittoa oli Uudellamaalla, 5 792 henkeä. Suhteellinen muuttovoitto oli suurinta Uudellamaalla ja Pirkanmaalla, 3,4 promillea väestöstä.

Määrällisesti suurin muuttotappio maakuntien välisessä muutossa oli Kymenlaakson maakunnassa, 1 023 henkeä. Suhteellisesti suurin muuttotappio maakuntien välisessä muutossa oli Etelä-Savon maakunnassa, 6,7 promillea väestöstä.


Lähde: Väestön ennakkotilasto, Tilastokeskus

Lisätietoja: Joonas Toivola 029 551 3355, Juhana Nordberg 029 551 3051, info@stat.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma

Julkaisu pdf-muodossa (280,8 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Liitetaulukot

Kuviot
Laatuselosteet

Päivitetty 24.10.2019

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestön ennakkotilasto [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-8381. syyskuu 2019. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 23.11.2019].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/vamuu/2019/09/vamuu_2019_09_2019-10-24_tie_001_fi.html