Tästä tilastosta on olemassa uudempi julkaisu

Tuorein julkaisu: Väestön ennakkotilasto 2020, lokakuu

Julkaistu: 22.10.2020

Maastamuuttoja Suomesta alle 9 000 tammi–syyskuussa

Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Suomen väkiluku oli syyskuun lopussa 5 533 390. Maamme väkiluku kasvoi tammi–syyskuun aikana 8 098 hengellä. Syy väestönlisäykseen oli muuttovoitto ulkomailta: maahanmuuttoja oli 13 616 enemmän kuin maastamuuttoja. Syntyneitä oli 5 579 vähemmän kuin kuolleita.

Väestönlisäys kuukausittain 2017–2020*

Väestönlisäys kuukausittain 2017–2020*

Syyskuun ennakkotilaston mukaan tammi–syyskuun aikana syntyi 35 227 lasta, mikä on 690 lasta enemmän kuin vuonna 2019 vastaavana ajankohtana. Vuoden 2020 karkauspäivänä syntyi hieman yli sata lasta. Kuolleiden määrä oli 40 806, mikä on 715 henkeä enemmän kuin vuotta aiemmin.

Ulkomailta muutti Suomeen tammi–syyskuun aikana 22 405 henkeä ja Suomesta ulkomaille 8 789 henkeä. Koronarajoitusten vaikutukset näkyvät näissä kansainvälisen muuttoliikkeen luvuissa. Maahanmuuttoja oli 2 908 vähemmän ja maastamuuttoja 4 656 vähemmän kuin edellisvuonna. Maastamuuttojen määrä tammi–syyskuussa on jäänyt alle 9 000 muuton edellisen kerran 1990-luvun lopulla. Maahanmuuttajista oli Suomen kansalaisia 7 360 ja maastamuuttajista 5 811.

Kuntien välisiä muuttoja kertyi tammi–syyskuun aikana ennakkotietojen mukaan 229 284. Kasvua edelliseen vuoteen verrattuna oli 5 663 muuttoa vuoden 2020 kuntajaon mukaan.

Maaliskuussa 2017 samaa sukupuolta olevien avioliitto tuli mahdolliseksi lakiuudistuksen myötä. Vuoden 2020 tammi–syyskuussa samaa sukupuolta olevat parit solmivat 285 avioliittoa, joista 197 oli kahden naisen ja 88 kahden miehen avioliittoja.

Maakunnittaisten ennakkotietojen mukaan väkiluku kasvoi tammi–syyskuussa Uudellamaalla, Pirkanmaalla, Varsinais-Suomessa, Pohjois-Pohjanmaalla, Ahvenanmaalla ja Pohjanmaalla.

Väkiluku nousi alkuvuonna määrällisesti eniten Uudellamaalla, jossa väestö kasvoi 10 723 hengellä. Seuraavaksi eniten väkiluku kasvoi Pirkanmaalla, 2 866 hengellä. Väkilukuun suhteutettuna väestönkasvu oli suurinta Uudellamaalla, 6,3 promillea, ja Ahvenanmaalla, 5,7 promillea. Pirkanmaan suhteellinen väestönkasvu oli kolmanneksi suurinta, 5,5 promillea. Määrällisesti suurin väestötappio oli Kymenlaaksossa, joka menetti väestöstään 1 263 henkeä. Etelä-Savon väkiluku väheni 1 185 hengellä, mikä oli toiseksi suurin väestötappio. Etelä-Savo ja Kymenlaakso kokivat suhteellisesti suurimman väestötappion, Etelä-Savossa 8,4 promillea ja Kymenlaaksossa 7,4 promillea väestöstä.

Kuntien välisestä ja kansainvälisestä nettomuutosta eli kokonaisnettomuutosta eniten muuttovoittoa saivat Uusimaa, 7 990 henkeä, ja Pirkanmaa, 3 126 henkeä. Suhteellisesti eniten muuttovoittoa kokonaisnettomuuton mukaan saivat Pirkanmaa, 6,0 promillea, sekä Uusimaa ja Ahvenanmaa, molemmat 4,7 promillea.

Määrällisesti suurin muuttotappio kokonaisnettomuutosta oli Kymenlaakson maakunnassa, 345 henkeä. Etelä-Pohjanmaan maakunnassa tappio oli 320 henkeä. Muuttotappio kokonaisnettomuutosta oli suhteellisesti suurin Keski-Pohjanmaalla, 3,1 promillea väestöstä.

Muuttoja maakunnasta toiseen tehtiin tammi-syyskuun aikana 108 472. Maakuntien välisessä muutossa muuttovoittoa saivat Pirkanmaa, Uusimaa, Varsinais-Suomi, Keski-Suomi ja Kanta-Häme. Määrällisesti eniten maakuntien välisen muuton voittoa oli Pirkanmaalla, 2 096 henkeä. Myös suhteellinen muuttovoitto oli suurinta Pirkanmaalla, 4,0 promillea väestöstä.

Määrällisesti suurin muuttotappio maakuntien välisessä muutossa oli Kymenlaakson maakunnassa, 727 henkeä. Suhteellisesti suurin muuttotappio maakuntien välisessä muutossa oli Keski-Pohjanmaalla, 4,5 promillea väestöstä.


Lähde: Väestön ennakkotilasto, Tilastokeskus

Lisätietoja: Juhana Nordberg 029 551 3051, Joonas Toivola 029 551 3355, Laura Lipasti 029 551 3041, info@stat.fi

Vastaava osastopäällikkö: Hannele Orjala

Julkaisu pdf-muodossa (282,8 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Liitetaulukot

Kuviot
Laatuselosteet

Päivitetty 22.10.2020

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestön ennakkotilasto [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-8381. syyskuu 2020. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 25.11.2020].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/vamuu/2020/09/vamuu_2020_09_2020-10-22_tie_001_fi.html