Syntyvyys kääntyi lievään nousuun vuonna 2020

Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Suomen väkiluku oli joulukuun lopussa 5 536 146. Maamme väkiluku kasvoi vuoden 2020 aikana 10 854 hengellä. Syy väestönlisäykseen oli muuttovoitto ulkomailta: maahanmuuttoja oli 19 378 enemmän kuin maastamuuttoja. Syntyneitä oli 8 491 vähemmän kuin kuolleita.

Ennakollinen kokonaishedelmällisyysluku kasvoi hiukan edellisvuodesta ollen 1,37 vuonna 2020 (1,35 lasta v. 2019). Kokonaishedelmällisyysluku kertoo, kuinka monta lasta nainen keskimäärin synnyttäisi elinaikanaan, jos syntyvyys pysyisi laskentavuoden tasolla.

Väestönlisäys kuukausittain 2017–2020*

Joulukuun ennakkotilaston mukaan vuonna 2020 syntyi 46 452 lasta, mikä on 839 lasta enemmän kuin vuonna 2019. Kuolleiden määrä oli 54 943, mikä on 994 henkeä enemmän kuin vuotta aiemmin.

Ulkomailta muutti Suomeen vuoden 2020 aikana 30 987 henkeä ja Suomesta ulkomaille 11 609 henkeä. Koronarajoitusten vaikutukset näkyvät näissä kansainvälisen muuttoliikkeen luvuissa. Maahanmuuttoja oli 1 771 vähemmän ja maastamuuttoja 5 654 vähemmän kuin edellisvuonna. Maastamuuttojen määrä kalenterivuodessa on jäänyt alle 12 000 muuton edellisen kerran 1990-luvun lopulla ja vuonna 2010. Maahanmuuttajista oli Suomen kansalaisia 9 281 ja maastamuuttajista 7 624.

Kuntien välisiä muuttoja kertyi vuoden 2020 aikana ennakkotietojen mukaan 297 776. Kasvua edelliseen vuoteen verrattuna oli 11 076 muuttoa vuoden 2020 kuntajaon mukaan.

Maaliskuussa 2017 samaa sukupuolta olevien avioliitto tuli mahdolliseksi lakiuudistuksen myötä. Vuonna 2020 samaa sukupuolta olevat parit solmivat 397 avioliittoa, joista 273 oli kahden naisen ja 124 kahden miehen avioliittoja.

Maakunnittaisten ennakkotietojen mukaan väkiluku kasvoi vuonna 2020 Uudellamaalla, Pirkanmaalla, Varsinais-Suomessa ja Pohjois-Pohjanmaalla ja Ahvenanmaalla.

Väkiluku nousi määrällisesti eniten Uudellamaalla, jossa väestö kasvoi 13 908 hengellä. Seuraavaksi eniten väkiluku kasvoi Pirkanmaalla, 3 481 hengellä. Väkilukuun suhteutettuna väestönkasvu oli suurinta Uudellamaalla, 8,2 promillea, ja Ahvenanmaalla, 7,8 promillea. Pirkanmaan suhteellinen väestönkasvu oli kolmanneksi suurinta, 6,7 promillea. Määrällisesti suurin väestötappio oli Etelä-Savossa, joka menetti väestöstään 1 725 henkeä. Kymenlaakson väkiluku pieneni 1 656 hengellä, mikä oli toiseksi suurin väestötappio. Etelä-Savo ja Kymenlaakso kokivat suhteellisesti suurimman väestötappion, Etelä-Savossa 12,2 promillea ja Kymenlaaksossa 9,7 promillea väestöstä.

Kuntien välisestä ja kansainvälisestä nettomuutosta eli kokonaisnettomuutosta eniten muuttovoittoa saivat Uusimaa, 10 712 henkeä, ja Pirkanmaa, 3 900 henkeä. Suhteellisesti eniten muuttovoittoa kokonaisnettomuuton mukaan saivat Pirkanmaa, 7,5 promillea, ja Ahvenanmaa, 7,4 promillea.

Määrällisesti suurin muuttotappio kokonaisnettomuutosta oli Etelä-Savon maakunnassa, 405 henkeä. Kymenlaakson maakunnassa tappio oli 372 henkeä. Muuttotappio kokonaisnettomuutosta oli suhteellisesti suurin Etelä-Savossa, 2,9 promillea väestöstä.

Muuttoja maakunnasta toiseen tehtiin vuoden 2020 aikana 135 852. Maakuntien välisessä muutossa muuttovoittoa saivat Pirkanmaa, Uusimaa, Varsinais-Suomi, Kanta-Häme, Päijät-Häme ja Ahvenanmaa. Määrällisesti eniten maakuntien välisen muuton voittoa oli Pirkanmaalla, 2 520 henkeä. Myös suhteellinen muuttovoitto oli suurinta Pirkanmaalla, 4,9 promillea väestöstä.

Määrällisesti suurin muuttotappio maakuntien välisessä muutossa oli Pohjanmaan maakunnassa, 879 henkeä. Suhteellisesti suurin muuttotappio maakuntien välisessä muutossa oli Etelä-Savossa, 5,1 promillea väestöstä.

Lähde: Väestön ennakkotilasto, Tilastokeskus

Lisätietoja: Joni Rantakari 029 551 3249, Juhana Nordberg 029 551 3051, Joonas Toivola 029 551 3355, info@stat.fi

Vastaava osastopäällikkö: Hannele Orjala

Julkaisu pdf-muodossa (284,8 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.

Liitetaulukot

Kuviot

Laatuselosteet

Laatuseloste, Väestön ennakkotilasto (21.1.2021)

Päivitetty 21.01.2021

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestön ennakkotilasto [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-8381. joulukuu 2020. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 17.12.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/vamuu/2020/12/vamuu_2020_12_2021-01-21_tie_001_fi.html