Tämä sivu on arkistoitu.

5.4.2022 jälkeen julkaistut tiedot löydät uudistetulta sivustolta.

Siirry uudelle tilastosivulle

Julkaistu: 1.7.2011

Asuntovelat kasvoivat kuusi prosenttia vuonna 2010

Asuntokunnilla oli vuonna 2010 velkaa 100 miljardia euroa, joista asuntovelkojen osuus oli 72 miljardia euroa. Eniten kasvoivat asuntovelat ja niistä erityisesti ensiasuntoa varten otetut lainat. Asuntovelat kasvoivat yhteensä 6,3 prosenttia ja ensiasunnon velat 11,5 prosenttia. Vuodesta 2002 vuoteen 2010 ovat asuntokuntien velat reaalisesti kaksinkertaistuneet. Eniten ovat kasvaneet asuntovelat, 120 prosenttia. Asuntovelkojen osuus veloista on kasvanut tänä samana ajanjaksona 65 prosentista 72 prosenttiin.

Asuntokuntien velat velkalajeittain 2002-2010, vuoden 2010 hinnoin

Asuntokuntien velat velkalajeittain 2002-2010, vuoden 2010 hinnoin

Muita velkoja, joita ovat esimerkiksi auto-, kesämökki ja kulutuslainat asuntokunnilla oli 20,6 miljardia euroa eli viidennes kaikista veloista. Edellisvuodesta muut velat kasvoivat 0,5 prosenttia. Elinkeinotoimintaan ja tulonhankintaan otetut lainat kasvoivat 4,6 ja opintovelat 2,7 prosenttia. Elinkeinotoimintaa ja tulonhankintaa varten otettuja velkoja asuntokunnilla oli 5,7 miljardia ja opintovelkaa 1,5 miljardia euroa.

Lähes 60 prosentilla asuntokunnista oli velkaa ja joka kolmannella asuntovelkaa. Useimmin velkaisia olivat asuntokunnat, joiden viitehenkilö oli 25–44-vuotias. Sen ikäisistä asuntokunnista neljällä viidestä oli velkaa. Asuntovelkaa oli noin puolella 25–34-vuotiaiden ja 60 prosentilla 35–44-vuotiaiden asuntokunnista. Suurimmat velat olivat 35–44-vuotiaiden asuntokunnilla, 98 970 euroa velallista asuntokuntaa kohti. Suurimmat asuntovelat olivat kuitenkin hieman nuoremmilla, 35–44-vuotiailla asuntokunnilla, joilla asuntovelkaa oli 114 550 euroa asuntovelallista asuntokuntaa kohti.

Eniten velkaa velallista kohti oli Itä-Uudenmaan ja Ahvenanmaan asuntokunnilla, lähes 86 000 euroa velallista asuntokuntaa kohti. Suurimmat asuntovelat olivat kuitenkin Uudenmaan asuntokunnilla, joilla asuntovelkaa oli 109 580 euroa asuntovelallista asuntokuntaa kohti. Edellisvuodesta velat kasvoivat eniten Pohjois-Karjalassa ja Uudellamaalla.

Asuntokuntien velat ovat vuosikymmenen aikana kasvaneet selvästi tuloja enemmän. Vuodesta 2002 vuoteen 2009 velat ovat kasvaneet reaalisesti 88 prosenttia ja käytettävissä olevat rahatulot 22 prosenttia. Asuntokuntien velkaantumisaste, velkojen osuus käytettävissä olevista rahatuloista, oli 70 prosenttia vuonna 2002 ja 109 prosenttia vuonna 2009. Asuntokuntia, joilla oli velkaa vähintään vuositulojen verran, oli 483 200 vuonna 2002 ja 693 200 vuonna 2009.

Velkaisimpia olivat asuntokunnat, joiden viitehenkilö oli 25–34-vuotias. Niiden velkaantumisaste oli 193 prosenttia vuonna 2009. Alle 25-vuotiaiden asuntokuntia lukuun ottamatta kaikenikäisten velkaantumisaste kasvoi edellisvuodesta.

Asuntokuntien korkomenot olivat yhteensä 2,3 miljardia euroa vuonna 2010. Edellisvuodesta ne pienenivät 30 prosenttia. Asuntovelkojen korot pienenivät 33 prosenttia vuonna 2010.


Lähde: Velkaantumistilasto 2010. Tilastokeskus

Lisätietoja: Timo Matala (09) 1734 3422, toimeentulo@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Riitta Harala

Julkaisu pdf-muodossa (284,8 kt)

Katsaukset
Taulukot

Tietokantataulukot

Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.

Laatuselosteet

Päivitetty 1.7.2011

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Velkaantumistilasto [verkkojulkaisu].
ISSN=1797-8793. 2010. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 29.3.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/velk/2010/velk_2010_2011-07-01_tie_001_fi.html