Asuntokunnilla velkaa keskimäärin 111 prosenttia suhteessa vuosituloihin

Velkojen rasittavuutta voidaan mitata suhteuttamalla velkamäärät asuntokuntien käytettävissä oleviin vuosituloihin. Velkojen suhde vuoden aikana saatuihin käytettävissä oleviin rahatuloihin on velkaantumisaste. Velkaantumistilaston aineistosta puuttuvat kotitalouksien osuus asunto-osakeyhtiöiden veloista sekä osa kulutusluotoista, joten ne poikkeavat esimerkiksi rahoitustilinpidon luvuista. Velkaantumistilastosta velkaantumisasteet on kuitenkin mahdollista laskea esimerkiksi asuntokunnan viitehenkilön iän tai asuinpaikan mukaan tai erikseen velallisille ja asuntovelallisille asuntokunnille.

Kotitaloudet velkaantuivat 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä nopeaa vauhtia, mutta 2010-luvulla velkojen kasvuvauhti hidastui selvästi. Asuntokuntien kaikki velat kasvoivat vuodesta 2002 vuoteen 2019 reaalisesti 122 prosenttia, kun niiden käytettävissä olevat rahatulot kasvoivat samana aikana reaalisesti 41 prosenttia. Vuosina 2002–2010 asuntokuntien velat kaksinkertaistuivat, mutta vuosina 2010–2019 kasvua oli enää 13 prosenttia. Kaikkien asuntokuntien velkaantumisaste, eli velkojen suhde käytettävissä oleviin rahatuloihin koko asuntokuntaväestössä, kasvoi vuosina 2002–2010 70 prosentista 110 prosenttiin. Siitä lähtien velkaantumisaste on pysytellyt 110 prosentin tuntumassa (Taulukko 1).

Vuonna 2019 kaikkien asuntokuntien velkaantumisaste oli 111 prosenttia. Asuntokuntien velat kasvoivat vuonna 2019 reaalisesti 2,1 prosenttia ja käytettävissä olevat rahatulot 1,6 prosenttia. Velkojen tuloja suurempi kasvu näkyi velkaantumisasteessa 0,6 prosenttiyksikön nousuna, joka kuitenkin jää piiloon tarkasteltaessa kokonaisia prosenttiyksiköitä.

Taulukko 1. Asuntokuntien velkaantumisaste ikäluokittain vuosina 2002–2019, %

Viitehenkilön ikä 2002 2007 2010 2014 2015 2016 2017 2018 2019
Yhteensä 70 101 110 111 112 113 112 111 111
-24 58 91 80 68 65 64 66 68 71
25-34 125 189 195 182 180 177 174 170 172
35-44 104 155 175 185 187 188 189 186 188
45-54 64 94 110 120 124 126 126 124 126
55-64 38 54 63 70 72 75 76 75 75
65- 12 18 23 30 32 34 34 33 33

Velkaisimpia olivat asuntokunnat, joiden viitehenkilö oli 25–44-vuotias. Asuntokunnilla, joiden viitehenkilö oli 35–44-vuotias, oli velkojen osuus vuosituloista keskimäärin 188 prosenttia, ja 25–34-vuotiaiden kotitalouksilla se oli 172 prosenttia. Alle 25-vuotiaiden ja yli 54-vuotiaiden asuntokuntien velkaantumisasteet olivat selvästi matalampia. Nuorimman ikäryhmän (viitehenkilö alle 25-vuotias) kohdalla velkaantumisaste on kuitenkin ollut viime vuosina nousussa.

Lähes viidenneksellä velallisista asuntokunnista eli 263 890 asuntokunnalla oli velkaa vähintään kolme kertaa käytettävissä olevien vuositulojen verran. Asuntokuntien kaikista veloista niillä oli 48 prosenttia. Asuntokuntia, joilla oli velkaa vähintään viisi kertaa vuositulojen verran, oli 65 460 eli 4,5 prosenttia velallisista asuntokunnista. Asuntokuntien kaikista veloista niillä oli 17 prosenttia (Liitetaulukko 2).

Paljon velkaa suhteessa käytettävissä oleviin rahatuloihin oli usein kahden huoltajan asuntokunnilla, joissa oli lapsia, ja joiden viitehenkilö oli 25–44-vuotias. Velallisista lapsiperheistä, joiden viitehenkilö oli 25–34-vuotias, oli 39 prosentilla velkaa kolme kertaa ja kahdeksalla prosentilla viisi kertaa vuositulojen verran (Liitetaulukko 2). Suuret velat olivat yleisiä muunkin tyyppisillä asuntokunnilla silloin, kun niiden viitehenkilö oli 25–44-vuotias (Kuvio 1).

Kuvio 1. Velalliset asuntokunnat, joilla velkaa vähintään kolme tai viisi kertaa vuositulot, viitehenkilön iän ja perhetyypin mukaan vuonna 2019

Kuvio 1. Velalliset asuntokunnat, joilla velkaa vähintään kolme tai viisi kertaa vuositulot, viitehenkilön iän ja perhetyypin mukaan vuonna 2019

Nuorilla asuntovelallisilla usein paljon velkaa

Kolmanneksella kaikista asuntokunnista eli 875 900 asuntokunnalla oli asuntovelkaa. Asuntovelallisten velkaantumisasteet olivat selvästi suuremmat kuin kaikilla asuntokunnilla. Vuonna 2019 asuntovelallisella asuntokunnalla oli velkaa keskimäärin 220 prosenttia käytettävissä olevista vuosituloistaan. Asuntovelallisten asuntokuntien velat suhteessa tuloihin olivat keskimäärin sitä suuremmat, mitä nuorempi oli asuntokunnan viitehenkilö. Alle 35-vuotiailla asuntovelallisilla velkaa oli keskimäärin yli kolme kertaa vuositulojen verran, mutta vielä yli 55-vuotiaillakin asuntovelallisilla oli velkaa noin puolitoista kertaa vuositulot. Asuntovelallisten velkaantumisaste kasvoi edellisvuodesta kaikissa ikäryhmissä lukuunottamatta yli 65-vuotiaiden asuntokuntia (Taulukko 2). Keskimäärin asuntovelallisilla oli vuonna 2019 asuntovelkaa 102 240 euroa, mikä oli runsaan prosentin enemmän kuin edellisvuonna.

Taulukko 2. Asuntovelallisten asuntokuntien velkaantumisaste ikäluokittain vuosina 2002–2019, %

Viitehenkilön ikä 2002 2007 2010 2014 2015 2016 2017 2018 2019
Yhteensä 151 203 216 217 219 220 219 217 220
-24 236 321 323 317 314 315 319 314 315
25-34 213 287 300 299 302 304 303 302 308
35-44 157 216 236 245 248 251 251 248 252
45-54 116 159 177 185 188 190 189 187 190
55-64 104 132 144 151 152 155 155 153 154
65- 95 124 134 139 142 146 143 141 141

Asuntovelallisia asuntokuntia, joilla oli velkaa vähintään kolme kertaa vuositulojen verran, oli 246 400 eli 28 prosenttia asuntovelallisista asuntokunnista. Asuntokuntien kaikista asuntoveloista niillä oli 50 prosenttia. Viisi kertaa vuositulojen verran velkaa oli 58 800 asuntovelallisella asuntokunnalla eli seitsemällä prosentilla asuntovelallisista. Asuntokuntien kaikista asuntoveloista niillä oli 15 prosenttia (Liitetaulukko 3).

Yksinasuvista asuntovelallisista 34 prosentilla, yksinhuoltajista 40 prosentilla ja kahden huoltajan lapsiperheistä 31 prosentilla oli velkaa vähintään kolme kertaa vuositulot. Kaikista perhetyypeistä suurten velkojen osuus oli sitä suurempi, mitä nuorempi asuntokunnan viitehenkilö oli. Alle 35-vuotiaiden asuntovelallisten asuntokunnista noin puolella oli velkaa vähintään kolme kertaa vuositulojen verran. 35–44-vuotiaiden asuntovelallisten asuntokunnista suhteessa yhtä velkaisia oli runsas kolmannes. Vanhemmissa ikäluokissa sen kokoiset velat olivat harvinaisempia (Liitetaulukko 3).

Asuntovelallisia asuntokuntia, joilla oli velkaa vähintään kolme kertaa vuositulojen verran, oli vuonna 2019 noin kolme kertaa niin paljon kuin vuonna 2002. Viime vuosina on suurten velkojen kokonaismäärä lähtenyt hitaaseen laskuun. Vähintään kolme kertaa vuositulojen suuruisten velkojen määrä on kasvanut lähinnä 35–44-vuotiaiden ikäryhmässä (Kuvio 2).

Kuvio 2. Asuntovelalliset asuntokunnat, joilla velkaa vähintään kolme kertaa vuositulot, viitehenkilön iän mukaan vuosina 2002–2019

Kuvio 2. Asuntovelalliset asuntokunnat, joilla velkaa vähintään kolme kertaa vuositulot, viitehenkilön iän mukaan vuosina 2002–2019

Alueellisesti tarkasteltuna eniten velkaa suhteessa tuloihin oli Ahvenanmaan, pääkaupunkiseudun ja muun Helsinki-Uusimaan asuntovelallisilla asuntokunnilla (Taulukko 3). Näillä alueilla keskimääräiset velkaantumisasteet olivat selvästi koko maan keskiarvon yläpuolella. Pienimmät velkaantumisasteet olivat Etelä-Suomessa ja Pohjois- ja Itä-Suomessa.

Taulukko 3. Asuntovelallisten asuntokuntien velkaantumisaste suuralueittain vuosina 2002–2019, %

Suuralue 2002 2007 2010 2014 2015 2016 2017 2018 2019
Yhteensä 151 203 216 217 219 220 219 217 220
Pääkaupunkiseutu 153 209 227 233 233 239 239 239 248
Muu Helsinki-Uusimaa 157 222 233 230 231 232 231 229 228
Etelä-Suomi 150 202 213 211 212 211 208 205 204
Länsi-Suomi 152 198 211 213 216 217 216 213 215
Pohjois- ja Itä-Suomi 148 194 203 205 205 206 204 199 199
Ahvenanmaa-Åland 151 208 226 246 246 260 265 268 258

Ahvenanmaalla asuntovelallisista asuntokunnista 41 prosentilla, pääkaupunkiseudulla 38 prosentilla ja muualla Helsinki-Uudellamaalla 32 prosentilla velat olivat vähintään kolminkertaiset vuosituloihin verrattuna. Etelä-Suomessa ja Pohjois- ja Itä-Suomessa asuntovelallisista alle neljänneksellä oli velkaa vähintään kolme kertaa vuositulojen verran (Kuvio 3). Vuosituhannen alkuun verrattuna erot eri alueiden välillä ovat kasvaneet selvästi.

Kuvio 3. Asuntovelallisten asuntokuntien, joilla velkaa vähintään kolme kertaa vuositulot, osuus kaikista asuntovelallisista suuralueittain vuosina 2002–2019, %

Kuvio 3. Asuntovelallisten asuntokuntien, joilla velkaa vähintään kolme kertaa vuositulot, osuus kaikista asuntovelallisista suuralueittain vuosina 2002–2019, %

Asuntovelallisten asuntokuntien käytettävissä olevat vuositulot olivat karkeasti 40 prosenttia suuremmat kuin kaikilla asuntokunnilla. Asuntovelallisten asuntokuntien keskimääräiset käytettävissä olevat rahatulot olivat 57 560 euroa vuonna 2019, kun ne kaikilla asuntokunnilla olivat 41 690 euroa. Asuntovelallisista asuntokunnista 30 prosenttia kuului ylimpään tuloviidennekseen ja vain seitsemän prosenttia pienituloisimpaan viidennekseen. Tulojen kasvaessa myös asuntovelallisten keskimääräiset asuntovelat kasvoivat. Alimpaan tuloviidennekseen kuluvilla asuntokunnilla oli asuntovelkaa keskimäärin 63 720 euroa ja ylimpään tuloviidennekseen kuuluvilla 135 190 euroa. Tuloihin suhteutettuna velat olivat silti sitä suuremmat, mitä pienituloisempi asuntokunta oli: pienituloisimpaan tuloviidennekseen kuuluvien velkaantumisaste oli 326 prosenttia, kun ylimmässä tuloviidenneksessä velkaantumisaste oli 204 prosenttia (Taulukko 4).

Taulukko 4. Asuntovelallisten asuntokuntien velkaantumisaste tuloviidenneksittäin vuosina 2002–2019, %

Tuloviidennes 2002 2007 2010 2014 2015 2016 2017 2018 2019
Yhteensä 151 203 216 217 219 220 219 217 220
1. tuloviidennes 238 348 372 352 352 343 337 331 326
2. tuloviidennes 180 244 258 252 253 251 249 244 244
3. tuloviidennes 162 220 231 230 233 233 232 229 229
4. tuloviidennes 151 205 214 216 218 219 220 217 219
5. tuloviidennes 134 177 190 195 196 200 200 199 204

Alimpaan tuloviidennekseen kuuluvista asuntovelallisista asuntokunnista 41 prosentilla oli velkaa vähintään kolme kertaa vuositulojen verran, kun ylimpään viidennekseen kuuluvista 24 prosentilla oli niin paljon velkaa (Kuvio 4). Vuonna 2002 vastaavat osuudet olivat 29 ja 8 prosenttia (Kuvio 4). Suurten velkojen osuus alimmissa tuloviidenneksissä on jonkin verran laskenut vuoden 2010 jälkeen.

Kuvio 4. Asuntovelallisten asuntokuntien, joilla velkaa vähintään kolme kertaa vuositulot, osuus kaikista asuntovelallisista tuloviidenneksittäin vuosina 2002–2019, %

Kuvio 4. Asuntovelallisten asuntokuntien, joilla velkaa vähintään kolme kertaa vuositulot, osuus kaikista asuntovelallisista tuloviidenneksittäin vuosina 2002–2019, %

Lähde: Velkaantumistilasto 2019. Tilastokeskus

Lisätietoja: Auli Hämäläinen 029 551 3615, Hannele Orjala , toimeentulo@tilastokeskus.fi


Päivitetty 28.1.2021

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Velkaantumistilasto [verkkojulkaisu].
ISSN=1797-8793. 2019, Asuntokunnilla velkaa keskimäärin 111 prosenttia suhteessa vuosituloihin . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 11.4.2021].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/velk/2019/velk_2019_2021-01-28_kat_001_fi.html