Julkaistu: 5.11.2019
Ainakin neljännes ulkomaalaistaustaisista suorittanut korkea-asteen tutkinnon
Vuoden 2018 loppuun mennessä 3 399 532 henkeä eli 73 prosenttia 15 vuotta täyttäneestä väestöstä oli suorittanut tutkinnon perusasteen jälkeen. Tutkinnon suorittaneiden osuus kasvoi yhdellä prosenttiyksiköllä edellisvuoteen verrattuna. Suomalaistaustaisesta väestöstä perusasteen jälkeisen tutkinnon oli suorittanut 76 prosenttia, kun ulkomaalaistaustaisista tutkinnon oli suorittanut 51 prosenttia.
Väestö syntyperän ja koulutusasteen mukaan, 2018
**Sisältää henkilöt, joiden Suomen ulkopuolella suorittamista tutkinnoista ei ole tietoa
* Sisältää erikoisammattitutkinnot
Vuonna 2018 korkea–asteen tutkinnon oli suorittanut 36 prosenttia suomalaistaustaisesta väestöstä. Toisen asteen tutkinnon oli suorittanut 40 prosenttia ja ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa oli 24 prosenttia suomalaistaustaisesta väestöstä. Ulkomaalaistaustaisesta väestöstä korkea-asteen tutkinnon oli suorittanut 25 prosenttia. Toisen asteen tutkinnon oli suorittanut 26 prosenttia ja ilman peruasteen jälkeistä tutkintoa oli 49 prosenttia. Tilastokeskuksen tutkintorekisteriä on täydennetty ulkomailla suoritetuilla tutkinnoilla, mutta rekisteri ei edelleenkään kata kaikkia ulkomailla suoritettuja tutkintoja. Perusasteen tutkinnon varassa olevien ryhmä pitää sisällään myös henkilöt, joiden ulkomailla suorittamista tutkinnoista ei ole tietoa.
Väestö syntyperän, koulutusasteen sekä sukupuolen mukaan 2018
Suomalaistaustainen väestö | Ulkomaalaistaustainen väestö | |||||||
Mies | Nainen | Mies | Nainen | |||||
% | % | % | % | |||||
15 vuotta täyttänyt väestö | 2 104 897 | 100,0 | 2 206 820 | 100,0 | 167 149 | 100,0 | 156 819 | 100,0 |
Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa | 543 599 | 25,8 | 534 085 | 24,2 | 89 228 | 53,4 | 69 241 | 44,2 |
Tutkinnon suorittaneita yhteensä | 1 561 298 | 74,2 | 1 672 735 | 75,8 | 77 921 | 46,6 | 87 578 | 55,8 |
Toinen aste | 971 637 | 46,2 | 871 079 | 39,5 | 40 879 | 24,5 | 42 929 | 27,4 |
Korkea-aste yhteensä | 589 661 | 28,0 | 801 656 | 36,3 | 37 042 | 22,2 | 44 649 | 28,5 |
Alin Korkea-aste | 162 319 | 7,7 | 260 346 | 11,8 | 3 540 | 2,1 | 5 776 | 3,7 |
Alempi korkeakouluaste | 222 587 | 10,6 | 287 024 | 13,0 | 14 407 | 8,6 | 18 005 | 11,5 |
Ylempi korkeakouluaste | 181 648 | 8,6 | 234 937 | 10,6 | 15 302 | 9,2 | 18 610 | 11,9 |
Tutkijakoulutusaste | 23 107 | 1,1 | 19 349 | 0,9 | 3 793 | 2,3 | 2 258 | 1,4 |
Suomalaistaustaisista naisista ilman perusasteen jälkeistä
tutkintoa oli 24 prosenttia, kun miesten vastaava osuus oli 26
prosenttia. Naisten miehiä korkeampi koulutustaso tuli selvästi
esiin korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden kohdalla. Naisista
korkea-asteen tutkinnon oli suorittanut 36 prosenttia, kun miesten
vastaava osuus oli 28 prosenttia. Miehet suorittivat naisia
useammin tohtori- tai lisensiaatintutkinnon. Miehistä
tutkijakoulutusasteen tutkinnon suoritti 1,1 prosenttia ja naisista
0,9 prosenttia.
Ulkomaalaistaustaisen väestön koulutusrakenne on sukupuolten
valossa tarkasteltuna hyvin samankaltainen kuin suomalaistaustaisen
väestön. Naisista ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa tai ilman
tietoa tutkinnosta oli 44 prosenttia, kun miesten vastaava osuus
oli 53 prosenttia. Naisista korkea-asteen tutkinnon oli suorittanut
29 prosenttia ja miehistä puolestaan 22 prosenttia.
Ulkomaalaistaustaiset miehet suorittivat naisia enemmän
tutkijakoulutusasteen tutkintoja. Miehistä tutkijakoulutusasteen
suoritti 2,3 prosenttia ja naisista 1,4 prosenttia.
Tietokantatauluissa on kuvattu tutkinnon suorittaneiden osuuksia ja lukumääriä sekä sukupuolen, ikäryhmän että alueen mukaan tarkasteltuna.
Tutkinnon suorittanut väestö koulutusalan mukaan 2018, naisia %
Vuonna 2018 koulutusalat olivat sukupuolen mukaan segregoituneet sekä suomalaistaustaisessa että ulkomaalaustaustaisessa väestössä. Perinteiset miesenemmistöiset alat olivat miesenemmistöisiä myös ulkomaalaistaustaisessa väestössä , joskin segregaatio oli suomalaistaustaista väestöä lievempää. Tekniikan alan tutkinnon suorittaneesta suomalaistaustaisesta väestöstä naisia oli 16 prosenttia, kun ulkomaalaistaustaisista tekniikan alan suorittaneista naisia oli 27 prosenttia. Terveys- ja hyvinvointialan tutkinnon suorittaneesta suomalaistaustaisesta väestöstä naisia oli 87 prosenttia, kun ulkomaalaistaustaisten naisten osuus terveys- ja hyvinvointalan tutkinnon suorittaneista oli 79 prosenttia.
Väestö koulutuspituuteen perustuvan koulutustasomittaimen mukaan 2018
Vuonna 2018 korkeimmin koulutettu väestö asui Uudellamaalla. Väestön koulutustasomittain osoittaa perusasteen jälkeen suoritetun korkeimman koulutuksen keskimääräisen pituuden henkeä kohti. Uudellamaalla väestö oli suorittanut keskimäärin 4,2 vuotta koulutusta perusasteen jälkeen. Toiseksi korkeimmin koulutettu väestö asui Pirkanmaalla, jossa väestö oli suorittanut keskimäärin 3,9 vuotta koulutusta perusasteen jälkeen. Matalin koulutustaso oli Etelä-Savon maakunnassa, jossa väestö oli suorittanut keskimäärin 3,2 vuotta koulutusta perusasteen jälkeen.
Vuonna 2018 pelkän perusasteen suorittaneita 20–29-vuotiaita oli 102 673 henkilöä, joka on 15 prosenttia ikäluokasta. Miehistä perusasteen varassa oli 17 prosenttia ja naisista 13 prosenttia ikäluokasta. Eniten perusasteen varassa olevia 20–29-vuotiaita oli Ahvenanmaalla, jossa 22 prosenttia ikäryhmästä oli vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa. Pienin perusasteen varassa olevien osuus oli Pohjois-Karjalassa, Etelä-Pohjanmaalla, Kainuussa, Keski-Suomessa sekä Pohjois-Savossa, joissa 12 prosenttia 20–29-vuotiaista oli ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa.
Lähde: Koulutustilastot 2018. Tilastokeskus
Lisätietoja: Mika Witting 029 551 3571, koulutustilastot@tilastokeskus.fi
Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma
Julkaisu pdf-muodossa (283,8 kt)
- Taulukot
-
Tietokantataulukot
Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.
Liitetaulukot
- Laatuselosteet
-
- Laatuseloste: Väestön koulutusrakenne (5.11.2019)
Päivitetty 5.11.2019
Suomen virallinen tilasto (SVT):
Väestön koulutusrakenne [verkkojulkaisu].
ISSN=1799-4586. 2018. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 22.11.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/vkour/2018/vkour_2018_2019-11-05_tie_001_fi.html