1. Bruttokansantuote supistui 0,8 prosenttia viime vuonna

Suomen bruttokansantuotteen volyymi supistui Tilastokeskuksen tarkistettujen ennakkotietojen mukaan 0,8 prosenttia vuonna 2012. Maaliskuussa julkaistujen ensimmäisten ennakkotietojen mukaan väheneminen oli 0,2 prosenttia. Kansantuote tarkentui alaspäin, koska teollisuuden ja muiden alojen välituotekäytöstä saatiin uusia tietoja.

Bruttokansantuote eli tavaroiden ja palveluiden tuotannossa aikaansaatu arvonlisäys oli 193 miljardia euroa. Se oli vajaat 2 miljardia euroa vähemmän kuin maaliskuussa julkaistuissa ensimmäisissä ennakkotiedoissa.

Taloudellista hyvinvointia kuvaava kotitalouksien oikaistu käytettävissä oleva tulo kasvoi viime vuonna reaalisesti 0,1 prosenttia. Kotitalouksien oikaistuun tuloon luetaan nettotulojen lisäksi myös julkisen sektorin ja järjestöjen kotitalouksien hyväksi tuottamat yksilölliset palvelut kuten koulutus-, terveys- ja sosiaalipalvelut.

Tilastokeskus on tarkistanut viime vuoden lisäksi myös vuosien 2010 ja 2011 kansantalouden tilinpitoa. Bruttokansantuotteen volyymi kasvoi 3,4 prosenttia vuonna 2010 (oli 3,3 prosenttia) ja 2,7 prosenttia vuonna 2011 (oli 2,8 prosenttia). Vuoden 2010 tilinpito perustuu nyt tuotekohtaisen tarjonnan ja käytön tasapainotukseen. Vuosien 2011 ja 2012 tiedot ovat edelleen ennakollisia.

1.1. Elektroniikkateollisuuden arvonlisäys supistui huomattavasti

Tuotannon kehitys oli viime vuonna kaksijakoista. Teollisuuden arvonlisäys väheni huomattavasti. Erityisen paljon väheni elektroniikkateollisuuden arvonlisäys, myös aiempiin arvioihin verrattuna. Nyt käytettävissä oli tietoja myös teollisuuden välituotekäytöstä, kun maaliskuussa julkaistut ennakkotiedot perustuivat lähinnä liikevaihtotietoihin.

Arvonlisäys väheni myös kemikaalien valmistuksessa ja metallien jalostuksessa. Paperiteollisuuden arvonlisäys supistui nimellisesti, mutta kasvoi volyymiltaan. Arvonlisäys kasvoi joillakin teollisuuden aloilla kuten lääketeollisuudessa ja energiahuollossa. Koko teollisuuden osuus kansantalouden arvonlisäyksestä jäi historiallisen alhaiseksi, 19 prosenttiin.

Arvonlisäys kasvoi useimmilla palvelualoilla, käyvin hinnoin laskettuna eniten terveys- ja sosiaalipalveluissa, liike-elämän palveluissa ja kiinteistöalalla. Rakentamisen arvonlisäys kasvoi nimellisesti, mutta väheni volyymiltaan.

Volyymiltaan arvonlisäys kasvoi eniten liike-elämän palveluissa, rahoitustoiminnassa, televiestinnässä, liikenteessä, energiahuollossa ja lääketeollisuudessa.

1.2. Kysyntä ei tuottanut kasvua

Kansantalouden kysyntäerät pysyivät edellisen vuoden tasolla. Kulutusmenojen volyymi kasvoi vain 0,3 prosenttia, sekä yksityisten että julkisten kulutusmenojen volyymi kasvoi vain vähän.

Investointien volyymi väheni yhden prosentin. Investoinnit rakennuksiin vähenivät reaalisesti yli 5 prosenttia, mutta investoinnit koneisiin ja kalustoon kasvoivat 14 prosenttia. Investointiaste oli 19,6 prosenttia. Varastojen kasvu oli huomattavasti pienempää kuin edellisenä vuonna.

Viennin volyymi väheni 0,2 prosenttia ja tuonnin volyymi yhden prosentin. Tavaroiden tuonti väheni, mutta palveluiden tuonti kasvoi. Viennissä tavaroiden vienti supistui hieman, mutta palveluiden vienti kasvoi.

1.3. Työpanos entisellään viime vuonna

Työllisten määrä pysyi kansantalouden tilinpidon mukaan viime vuonna samalla tasolla kuin edellisenä vuonna, samoin tehdyt työtunnit. Työpaikat lisääntyivät eniten terveys- ja sosiaalipalveluissa sekä liike-elämän palveluissa ja vähenivät eniten tehdasteollisuudessa ja julkisessa hallinnossa. Työpäiviä oli kaksi vähemmän kuin edellisenä vuonna.

Koko kansantalouden työn tuottavuus eli kiinteähintainen bruttoarvonlisäys jaettuna tehdyillä työtunneilla heikkeni viime vuonna 1,1 prosenttia.

1.4. Hintataso nousi kolmisen prosenttia

Koko kansantalouden hintataso kohosi viime vuonna 2,9 prosenttia mitattuna bruttokansantuotteen hintaindeksillä.

Kuluttajahintaindeksi nousi 2,8 prosenttia ja kotitalouksien kulutusmenojen hintaindeksi kansantalouden tilinpidossa 3,0 prosenttia. Kansantalouden tilinpidossa asumispalveluiden hintaa mitataan vuokrien muutoksella, kun kuluttajahintaindeksissä otetaan huomioon myös omistusasumisen menot. Myös vakuutus- ja rahoituspalveluiden hintakehitystä mitataan kansantalouden tilinpidossa eri tavalla kuin kuluttajahintaindeksissä.

Vaihtosuhde heikkeni edelleen, nyt 1,2 prosenttia, koska tuontihinnat nousivat enemmän kuin vientihinnat.

1.5. Kansantulo supistui reaalisesti 2,1 prosenttia

Nettokansantulo kasvoi viime vuonna nimellisesti 1,1 prosenttia, mutta väheni reaalisesti 2,1 prosenttia ja oli henkeä kohti 29 700 euroa. Suomen bruttokansantulo oli viime vuonna 192 miljardia euroa. Myös se supistui reaalisesti viime vuonna.

Kotitalouksien palkkatulot lisääntyivät 3,1 prosenttia ja työnantajain sosiaalivakuutusmaksut 3,9 prosenttia. Yhteensä palkansaajakorvausten osuus kansantulosta kasvoi 62,1 prosenttiin. Edellisenä vuonna osuus oli 60,7 prosenttia. Omaisuus- ja yrittäjätulot kansantaloudessa supistuivat 6 prosenttia ja niiden osuus kansantulosta oli 22,4 prosenttia. Edellisenä vuonna osuus oli 24,1 prosenttia.

1.6. Yritysten voitot supistuivat

Yritysten varsinaisen toiminnan voittoja kuvaava toimintaylijäämä supistui 7,5 prosenttia edellisestä vuodesta. Yritysten yrittäjätulo pieneni 0,8 prosenttia. Yrittäjätulo ottaa huomioon myös omaisuustulot ja maksetut korot ja se vastaa karkeasti voittoa ennen verojen ja osinkojen maksua.

Välittömiä veroja yritykset maksoivat viime vuonna 13 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna ja osinkoja 8 prosenttia vähemmän.

Yritysten nettoluotonanto eli rahoitusasema oli 3 miljardia euroa ylijäämäinen, kun ylijäämä edellisenä vuonna oli 2,3 miljardia euroa. Rahoitusasema heikkeni huomattavasti ennakkotiedoista, koska voitot jäivät aiemmin arvioitua pienemmiksi ja pääoman muodostukseen käytettiin arvioitua enemmän varoja. Yritysten kiinteät investoinnit kotimaahan kasvoivat viime vuonna nimellisesti 4,1 prosenttia.

Rahoituslaitosten korkokate (välilliset rahoituspalvelut) säilyi entisellä tasolla, mutta palkkiotuotot kasvoivat. Luotto- ja talletuskanta kasvoivat edelleen, mutta korkotaso oli alhaisempi kuin edellisenä vuonna. Rahoitus- ja vakuutuslaitosten rahoitusasema oli 0,9 miljardia euroa ylijäämäinen.

1.7. Julkisyhteisöjen alijäämä 4,2 miljardia euroa

Valtionhallinnon rahoitusasema oli viime vuonna neljättä vuotta peräkkäin huomattavan alijäämäinen. Alijäämä (nettoluotonotto) oli 7,3 miljardia euroa, kun se edellisenä vuonna oli 6,4 miljardia euroa. Alijäämää lisäsi se, että maksetut tulonsiirrot kasvoivat enemmän kuin verotulot.

Valtion verotulot kasvoivat vain 2 prosenttia. Eniten kasvoivat tuotot välillisistä veroista, muun muassa arvonlisäveron tuotto. Sen sijaan tuotot välittömistä veroista vähenivät. Erityisesti yhteisöverotuotot supistuivat, koska voitot pienenivät ja yhteisöveroprosenttia alennettiin.

Maksetut tulonsiirrot kunnille ja kuntayhtymille (ml. arvonlisäveron palautus) kasvoivat 3,4 prosenttia ja tulonsiirrot sosiaaliturvarahastoille, muun muassa Kansaneläkelaitokselle, 6,6 prosenttia. Valtion kulutusmenot kasvoivat nimellisesti 3,9 prosenttia, mutta investoinnit olivat edellisen vuoden tasolla.

Kuntien ja kuntayhtymien alijäämä oli 2,1 miljardia euroa, edellisenä vuonna se oli 1 miljardi euroa. Kuntien verotulot kasvoivat vain yhden prosentin, koska yhteisöverotuotot alenivat. Kulutusmenot kasvoivat nimellisesti 5 prosenttia ja investoinnit 6,7 prosenttia.

Myös työeläkelaitosten rahoitusasema heikkeni edellisestä vuodesta. Ylijäämä oli nyt 4,8 miljardia euroa, kun se edellisenä vuonna oli 5,4 miljardia euroa. Rahoitusasema ei ota huomioon sijoitusten arvonmuutoksia. Eläkemaksutulot kasvoivat 6,2 prosenttia ja maksetut työeläkkeet hieman enemmän, 7,4 prosenttia. Muiden sosiaaliturvarahastojen ylijäämä oli 0,4 miljardia euroa.

Yhteensä julkisyhteisöjen rahoitusasema eli nettoluotonanto oli 4,2 miljardia euroa alijäämäinen (2,2 prosenttia bruttokansantuotteesta), kun alijäämä edellisenä vuonna oli 1,9 miljardia euroa. Julkisten menojen suhde bruttokansantuotteeseen kasvoi 56,6 prosenttiin. Edellisenä vuonna suhdeluku oli 55,2 prosenttia.

Veroaste eli verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen suhde bruttokansantuotteeseen oli viime vuonna 44,1 prosenttia, kun se edellisenä vuonna oli 43,7 prosenttia.

1.8. Kotitalouksien reaalitulojen kasvu pysähtynyt

Kotitalouksien käytettävissä oleva tulo kasvoi nimellisesti 3 prosenttia, mutta pysyi reaalisesti edellisen vuoden tasolla. Kotitalouksien oikaistu käytettävissä oleva tulo kasvoi nimellisesti 3,4 prosenttia ja reaalisesti 0,1 prosenttia. Tulojen kasvu oli vähäistä toista vuotta peräkkäin. Oikaistuun tuloon lasketaan mukaan myös julkisyhteisöjen ja voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen kotitalouksien hyväksi tuottamat yksilölliset palvelut kuten koulutus-, terveys- ja sosiaalipalvelut.

Kotitalouksien saamat palkkatulot kasvoivat 3,1 prosenttia ja sosiaalietuudet 6,1 prosenttia. Omaisuus- ja yrittäjätulot supistuivat 0,3 prosenttia. Välittömiä veroja kotitaloudet maksoivat 3,4 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna.

Kotitalouksien kulutusmenot kasvoivat nimellisesti 3,2 prosenttia. Eniten kasvoivat menot asumiseen, elintarvikkeisiin ja terveyteen. Autojen hankintaan ja tietoliikenteeseen käytettiin aiempaa vähemmän rahaa.

Kulutusmenot olivat pienemmät kuin käytettävissä oleva tulo, joten säästämisaste eli säästön suhde käytettävissä olevaan tuloon oli ennakkotiedoista poiketen positiivinen, yksi prosenttia. Kotitalouksien kiinteät investoinnit kasvoivat nimellisesti puoli prosenttia, mutta vähenivät reaalisesti asuinrakentamisen supistuessa. Kotitalouksien rahoitusasema oli 4,1 miljardia euroa alijäämäinen.

Kotitalouksien velkaantumisaste jatkoi nousuaan ja oli 117,3 prosenttia eli se kasvoi 2,3 prosenttiyksikköä viime vuoden aikana. Velkaantumisaste on rahoitustilinpidon mukaisten lainojen suhde vuoden käytettävissä olevaan nettotuloon. Lainoihin luetaan myös kotitalouksien osuus asunto-osakeyhtiöiden lainoista.

1.9. Vaihtotase toista vuotta alijäämäinen

Suomen vaihtotaseen alijäämä oli viime vuonna 3,6 miljardia euroa, kun alijäämä edellisenä vuonna oli 2,7 miljardia euroa. Tavarakauppa oli edellisestä vuodesta poiketen niukasti ylijäämäinen, kun myös tuonti arvotetaan fob-hintaan (vientimaan rajalla) eikä cif-hintaan (tuontimaan rajalla) niin kuin tullin ulkomaankauppatilastossa.

Sen sijaan palveluiden kaupan tase oli 1,8 miljardia euroa alijäämäinen. Palveluiden vienti- ja tuontitietoja tarkistettiin ylöspäin vajaat miljardi euroa muun muassa siksi, että Tilastokeskuksen palvelujen ulkomaankauppatilasto perustui nyt vuosikyselyyn, kun se maaliskuussa perustui vain suurimmilta yrityksiltä saatuihin neljännesvuositietoihin. Ulkomaille maksettiin myös omaisuusmenoja enemmän kuin sieltä saatiin omaisuustuloja.

1.10. Seuraava tarkistus tammikuussa 2014

Vuosien 2011 ja 2012 kansantalouden tilinpitoa tarkistetaan seuraavan kerran tammikuussa 2014. Heinäkuussa 2014 siirrytään uuteen ESA 2010:n mukaiseen kansantalouden tilinpitoon, jolloin aikasarjoja tarkistetaan taaksepäin.

Tarkistetut ennakkotiedot perustuvat 5.7.2013 käytettävissä olleisiin tietoihin talouskehityksestä. Tarkempia tietoja kansantalouden tilinpidon menetelmistä löytyy Tilastokeskuksen internetsivuilta: http://tilastokeskus.fi/til/vtp/men.html .


Lähde: Kansantalouden tilinpito, Tilastokeskus

Lisätietoja: Olli Savela 09 1734 3316, Tuomas Rothovius 09 1734 3360, skt.95@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Leena Storgårds


Päivitetty 11.7.2013

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Kansantalouden tilinpito [verkkojulkaisu].
ISSN=1795-8881. 2012, 1. Bruttokansantuote supistui 0,8 prosenttia viime vuonna . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 14.10.2019].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/vtp/2012/vtp_2012_2013-07-11_kat_001_fi.html