Etusivu > Tuotteet ja palvelut > UTH-tutkimus > Menetelmäseloste

Menetelmäseloste: Ulkomaista syntyperää olevien työ ja hyvinvointi -tutkimus (UTH) 2014

Ulkomaista syntyperää olevien työ ja hyvinvointi -tutkimus on laajin Suomessa tehty tähän aihepiiriin liittyvä väestötutkimus. Suomen ulkomaalaistaustaisesta väestöstä on ollut saatavilla toistaiseksi hyvin vähän tutkimustietoa, vaikka joitakin ryhmiä onkin jo tutkittu. Tiedontarve on kuitenkin jatkuvasti kasvanut. Aihe on nyt entistä ajankohtaisempi, kun Eurooppaan muuttaa sotaa pakenevia ihmisiä. Tutkimus tuottaa monipuolista tietoa ulkomaalaistaustaisten elämään liittyvistä tekijöistä, joista on hyötyä kotoutumisen edistämisessä.

UTH-tutkimus toteutettiin Tilastokeskuksen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja Työterveyslaitoksen (TTL) yhteistyönä, osana Tilastokeskuksen Työvoimatutkimuksen ulkomaalaistaustaisiin kohdistuvaa lisätutkimusta. Lisäksi tutkimusta rahoittivat opetus- ja kulttuuriministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö sekä sisäministeriön hallinnoima EU:n kotouttamisrahasto. Tutkimuksen toteutusta valvoi mainituista tahoista koottu ohjausryhmä. Tutkimuksen toteutuksessa rakentunutta yhteistyötä on kuvattu erillisessä raportissa (Koponen & Jokela, 2015). Haastattelutyömenetelmiä on kuvattu yksityiskohtaisesti erillisessä raportissa (Larja, Sutela & Nieminen, 2015).

Sisällysluettelo

• Tutkimuksen sisältö
• Aineistot
• Perusjoukko ja otanta
• Vastanneet, kato ja ylipeitto
• Painotus
• Estimointi
• Väestön ominaisuudet ja tutkimuksessa käytetyt luokitukset
• Alueellisen terveys ja hyvinvointi -tutkimuksen (ATH) vertailuaineisto
• Lähteet

Tutkimuksen sisältö

UTH-tutkimuksen tietosisältö muodostuu työhön, koulutukseen, terveyteen ja hyvinvointiin liittyvistä kysymyksistä. Kysymykset poimittiin Tilastokeskuksen Työvoimatutkimuksesta ja Työolotutkimuksesta, Työterveyslaitoksen Työ ja terveys -tutkimuksesta sekä THL:n Alueellisesta terveys ja hyvinvointi (ATH) ja Terveys 2011 -tutkimuksista. Tällä pyrittiin siihen, että tiedot olisivat mahdollisimman vertailukelpoisia koko väestöä koskevien tietojen kanssa. Lisäksi tutkimuksessa esitettiin joitakin ulkomaalaistaustaisille kohdistettuja erityiskysymyksiä, joissa on soveltuvin osin tavoiteltu vertailukelpoisuutta muun muassa THL:n vuonna 2011−2012 toteuttaman Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi -tutkimuksen (Maamu) kanssa.

UTH-tutkimuksen haastattelut tehtiin tammikuun 2014 ja huhtikuun 2015 välillä. Tutkittavat kutsuttiin tutkimukseen kirjeitse, jossa kerrottiin tutkimuksen tarkoituksesta, sisällöstä ja tietosuojasta. Kirjeestä oli 32 kieliversiota, joten suurin osa vastaajista sai sen suomen ja englannin lisäksi myös omalla äidinkielellään. Kirjeen lähetyksen jälkeen Tilastokeskuksen haastattelijat soittivat tutkittaville, vastasivat mahdollisiin kysymyksiin ja sopivat käyntihaastattelusta. Tietokoneavusteinen haastattelu kesti keskimäärin noin tunnin. Pieni osa haastatteluista tehtiin puhelimitse, jos käyntihaastattelua ei ollut mahdollista saada. Haastattelu oli mahdollista tehdä 12 kielellä: suomi, ruotsi, englanti, viro, ranska, venäjä, arabia, somali, soranin kurdi, persia, thai ja kiina. Siksi vakituisten haastattelijoiden lisäksi tutkimushaastattelijoiksi rekrytoitiin näitä kieliä puhuvia haastattelijoita.

Haastatteluiden toteuttamisesta kerrotaan yksityiskohtaisemmin haastattelutyönraportissa (Larja, Sutela & Nieminen, 2015).

Ulkomaista syntyperää olevalla tarkoitetaan henkilöä, jonka molemmat vanhemmat ovat syntyneet muualla kuin Suomessa. Henkilöt itse voivat olla syntyneet joko ulkomailla tai Suomessa. He voivat olla Suomen ja/tai jonkin muun maan kansalaisia. Tässä tutkimuksessa heitä kutsutaan ulkomaalaistaustaisiksi.

Lue lisää käsitteistä

Aineistot

UTH-tutkimuksen tulokset perustuvat kahden haastattelututkimuksen aineistoihin:

1. UTH-aineisto koostuu 3 262:n Suomessa pysyvästi asuvan 15–64-vuotiaan ulkomaalaistaustaisen henkilön käyntihaastattelusta.
2. Työvoimatutkimuksen yhdistelmäaineisto muodostuu Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen vuoden 2014 viidennen haastattelukerran aineistosta ja UTH-aineistosta. Työvoimatutkimuksen aineisto koostuu 17 225 Suomessa pysyvästi asuvan 15–64-vuotiaan henkilön puhelinhaastattelusta. Heistä 747 oli ulkomaalaistaustaisia ja loput suomalaistaustaisia. Yhteensä yhdistelmäaineistossa on siis 16 478 suomalaistaustaista ja 4 009 ulkomaalaistaustaista henkilöä.

UTH- ja työvoimatutkimusten aineistot on kerätty samaan aikaan ja niiden tietosisällöt ovat keskeisiltä osin yhtenevät. Lisäksi tutkimusten otanta-asetelmat ovat yhdenmukaiset, joten tiedot ovat vertailukelpoisia ja aineistojen yhdistäminen oli kannattavaa. Ulkomaalaistaustaisia koskevissa estimaateissa on hyödynnetty UTH-tutkimukseen vastanneiden lisäksi Työvoimatutkimuksessa mukana olleiden ulkomaalaistaustaisten vastauksia, jotta ulkomaalaistaustaisia koskevien estimaattien tarkkuus olisi mahdollisimman hyvä. Taulukossa 1 esitetään julkaisussa käytettävien UTH-tutkimuksen ja Työvoimatutkimuksen yhdistelmäaineiston vastaajien lukumäärät.

UTH-aineiston pohjalta voidaan muodostaa ulkomaalaistaustaisten työtä ja hyvinvointia koskevat indikaattorit. Kun tuloksia halutaan verrata suomalaistaustaiseen väestöön, käytetään vertailuaineistona Tilastokeskuksen työvoimatutkimusta sekä terveyteen ja hyvinvointiin liittyvien kysymysten osalta THL:n Alueellisen terveys ja hyvinvointi -tutkimuksen (ATH) aineistoa. ATH-tutkimuksesta kerrotaan lähemmin tämän menetelmäselosteen lopussa.

Taulukko 1

Vastaajien lukumäärät tutkimusaineistoissa taustamaan mukaan.

Taustamaalla tarkoitetaan vanhempien syntymämaata. Jos vanhemmat ovat syntyneet eri maissa, henkilön taustamaa määräytyy äidin syntymämaan mukaan.

Tässä menetelmäselosteessa on kuvattu tarkemmin UTH-aineiston keräämiseen ja käsittelyyn liittyviä menetelmiä. Työvoimatutkimuksen aineiston laatu ja käytetyt menetelmät on raportoitu laatuselosteessa.

Perusjoukko ja otanta

UTH-aineiston perusjoukkoon kuuluivat 15–64-vuotiaat, vuonna 2014 Suomessa vakituisesti asuneet ulkomaalaistaustaiset. Ulkomaalaistaustainen on henkilö, jonka molemmat vanhemmat ovat syntyneet ulkomailla. Osa perusjoukkoon kuuluvista oli syntynyt Suomessa ja osa ulkomailla. Osa oli Suomen ja osa muiden maiden kansalaisia. Perusjoukkoon kuuluivat kaikkialla Suomessa, myös Ahvenanmaalla, asuvat henkilöt.

Otokseen poimittiin 5 449 henkilöä systemaattisella otannalla otantakehikosta, joka oli järjestetty kotipaikkatunnuksen mukaan. Otantakehikko muodostettiin Tilastokeskuksen Suomen väestöä koskevasta tietokannasta, joka puolestaan perustuu väestön keskusrekisteriin. Otos poimittiin lokakuussa 2013. Otantakehikon väestötiedot oli tällöin päivitetty elokuun 2013 tasolle. Myöhemmässä vaiheessa aineiston painokertoimia muodostettaessa kesällä 2015, käytettiin pohjana vuoden 2014 lokakuun lopun tasolle päivitettyjä väestötietoja, jotka siten ajoittuvat melko lähelle tiedonkeruun (tammikuun 2014 - huhtikuun 2015) puoliväliä.

Vastanneet, kato ja ylipeitto

Osa UTH-otokseen poimituista henkilöistä osoittautui ylipeitoksi. Ylipeitolla tarkoitetaan henkilöitä, jotka sisältyvät kehikkoperusjoukkoon, vaikka he eivät kuulu tutkittaviin: he ovat esimerkiksi kuolleita tai pysyvästi Suomesta pois muuttaneita.

Taulukossa 2 havainnollistetaan koulutusasteen jakaumien pohjalta ylipeiton vaikutusta ja perusjoukon muuttumista ajan myötä. Siinä on esitetty koulutusasteen jakaumat perusjoukossa otoksen poimintahetkellä (elokuun 2013 väestötiedot) ja aineiston painotuksen ajankohtana (lokakuun 2014 väestötiedot). Lisäksi taulukko sisältää koulutusasteen jakauman otoksessa, josta ylipeittoon kuuluvat henkilöt on poistettu.

Taulukko 2

Koulutusasteen jakaumat perusjoukossa otoksen poimintahetken (A) ja aineiston painotushetken (B) ajankohtina sekä otoksessa (ei ylipeittoa), %

Taulukosta 2 havaitaan, että koulutusasteen jakaumat poikkeavat selvästi toisistaan. Ylipeittoon kuului poikkeuksellisen suuri määrä UTH-otokseen poimituista henkilöistä (472) eikä heistä suurimmalla osalla ollut koulutustietoa. Ylipeiton poikkeava koulutusrakenne näyttäisi osaltaan selittävän sen, miksi otoksen poimintahetken perusjoukon (A) ja otoksen (ylipeitto poistettu) koulutusastejakaumat poikkeavat toisistaan. Lisäksi on merkille pantavaa, että koulutusrakenne on muuttunut selvästi otoksen poimintahetken (A) ja aineiston painotushetken (B) perusjoukkojen välillä. Tässä tapauksessa koulutusrakenteen muutosta saattaa ainakin osittain selittää se, että perusjoukon koko eli Suomessa asuvien ulkomaalaistaustaisten määrä kasvoi samaan aikaan arviolta noin kahdeksan prosenttia. Vaikuttaisikin siltä, että perusjoukon rakenne ainakin koulutustietojen osalta olisi muuttunut hieman perusjoukon koon kasvun myötä.

UTH-otoksen koko oli ylipeiton poistamisen jälkeen 4 977 henkilöä. Vastanneita oli tästä joukosta 3 262, ja vastausasteeksi muodostui näin 65,5 prosenttia. Tätä voi pitää varsin onnistuneena tuloksena.

Taulukon 3 aluejakauma näyttää, että Länsi-Suomessa ja Ahvenanmaalla asuvat ovat yliedustettuina ja Helsingissä asuvat aliedustettuina. Vastausosuus vaihtelee huomattavasti myös siviilisäädyn mukaan. Vastanneissa on suhteellisesti enemmän avioliitossa, rekisteröidyssä parisuhteessa tai asumuserossa asuvia kuin ulkomaalaistaustaisessa väestössä keskimäärin, ja vastaavasti vähemmän naimattomia kuin netto-otoksessa. Kansalaisuuden osalta aineiston rakenne vastaa melko hyvin perusjoukon eli Suomessa asuvan 15−64-vuotiaan ulkomaalaistaustaisen väestön rakennetta.

Taulukko 3

Alueen, siviilisäädyn ja kansalaisuuden jakaumat otoksessa (ylipeitto poistettu) ja vastanneissa, %

Kuviot 1−3 esittävät vastausosuuksia eri taustamuuttujien suhteen. Miehet ovat vastanneissa aliedustettuina ja naiset yliedustettuina. Naisten vastausosuus oli 70 prosenttia ja miesten 61 prosenttia.  Naiset osallistuivat miehiä aktiivisemmin tutkimukseen kaikissa ikäryhmissä.

Kuvio 1

Vastausosuudet sukupuolen ja ikäryhmän mukaan, % (ylipeitto poistettu)

Kuviot 2 ja 3 näyttävät, että vastaamisaktiivisuus vaihtelee enemmän nykyisen asuinpaikan (57–73 %) kuin vastaajan vanhempien syntymämaan (60–70 %) mukaan. Vastausosuus on korkein Länsi-Suomessa ja Ahvenanmaalla ja alhaisin Helsingissä.

Kuvio 2

Vastausosuudet taustamaan mukaan, % (ylipeitto poistettu)

Kuvio 3

Vastausosuudet asuinalueen mukaan, % (ylipeitto poistettu)

Painotus

UTH-aineiston painotukseen ja vastauskadon vaikutusten oikaisemiseen käytettiin vastaustodennäköisyysmalliin perustuvaa painotusta ja painojen kalibrointia (Laaksonen, 2013). Vastaustodennäköisyysmallituksessa rakennetaan logistinen regressiomalli, jossa selitettävänä on binäärinen vastausindikaattori (muuttuja, joka saa esimerkiksi arvon 1 vastanneille ja 0  katotapauksille) ja selittäjinä aineistossa olevia apumuuttujia.

UTH-aineiston tapauksessa selittäjiksi valikoitui kansalaisuus, koulutus, sukupuoli, siviilisääty, asuinalue, ikäryhmä, työllisyysstatus, asuntokunnan koko, pääasiallinen toiminta, työkuukaudet vuonna 2012 sekä se, onko perheessä alle 7-vuotiaita lapsia vai ei.

Lopulliset painokertoimet muodostettiin kalibrointimenetelmällä, jossa hyödynnettiin Ranskan tilastovirastossa kehitettyä CALMAR-valmisohjelmaa (Sautory, 2003). Siinä vastaustodennäköisyysmallituksella muodostettuja vastauskatokorjattuja painoja muunnettiin siten, että perusjoukon (240 801 ulkomaalaistaustaista) tunnetut jakaumat saadaan estimoitua virheettä uusilla ns. kalibrointipainoilla. Kalibroinnissa käytetyt väestöjakaumat perustuivat vuoden 2014 lokakuun lopun tasolle päivitettyihin väestötietoihin, joten ne poikkeavat hieman tilastovuosien 2013 ja 2014 lopullisista väkilukutiedoista (2013: 229 904 ja 2014: 245 428).

Painojen kalibroinnissa käytettiin seuraavia rekisteritietoja: sukupuoli, ikä, alue, taustamaa ja kansalaisuus. Väestötietojen ohella kalibroinnissa hyödynnettiin muun muassa työllisyys- ja työaikatietojen osalta työvoimatutkimuksen ja yhdistelmäaineiston saman ajankohdan tietoja ("benchmarking"-menetelmä). Näin varmistettiin, että UTH- ja yhdistelmäaineistojen sekä työvoimatutkimuksen samaa ajankohtaa koskevat keskeiset estimaatit ovat yhdenmukaisia. Mukana kalibroinnissa olivat työlliset ja työttömät sukupuolen mukaan 10-vuotisikäryhmissä, alityöllinen ja piilotyötön sukupuolittain, koko- ja osa-aikatyö sukupuolittain sekä jatkuva ja määräaikainen työsuhde sukupuolen mukaan. Lisäksi kalibrointiin sisältyivät ammattiaseman osalta sukupuolen mukaan luokiteltuina palkansaajat, yrittäjät, työntekijät, alemmat ja ylemmät toimihenkilöt. Työaikatiedoista mukana olivat työllisten normaali ja tehty keskimääräinen viikkotyöaika sekä palkansaajien normaali ja tehty keskimääräinen viikkotyöaika sukupuolen mukaan.

Estimointi

UTH-tutkimuksen luvut, kuten kaikki otostutkimuksilla saadut luvut, ovat niin kutsuttuja estimaatteja. Estimaatti on matemaattisella menettelyllä (estimoinnilla) otoshavaintoja käyttäen saatu arvio perusjoukon ominaisuudesta. Esimerkiksi julkaistu ulkomaalaistaustaisten työttömien lukumäärä on tällaisella menettelyllä saatu Suomen 15–64-vuotiaiden työttömien ulkomaalaistaustaisten lukumäärää koskeva arvio eli estimaatti.

Estimaattien luotettavuuteen vaikuttavat vastauskato, mittausvirheet sekä otannasta aiheutuva satunnaisvaihtelu. Satunnaisvaihtelu on seurausta siitä, että otostutkimuksissa estimoinnilla tuotetaan perusjoukon tunnusluvut vain yhden otoksen perusteella. Otantavirheellä tarkoitetaankin saman perusjoukon eri otoksista laskettujen estimaattien vaihtelua ja sitä mitataan tavallisesti estimaatin keskivirheellä. Keskivirheen suuruuteen vaikuttavat otoksen koko kyseisessä osajoukossa sekä tarkasteltavan ominaisuuden vaihtelu eli muuttujan varianssi. Keskivirheestä johdettavia muita estimaattien luotettavuuden tunnuslukuja ovat luottamusväli ja variaatiokerroin (CV). Esimerkiksi 95 prosentin luottamusväli määrittelee ne rajat, joiden väliin 95 prosenttia estimaateista asettuu, mikäli samasta perusjoukosta poimittaisiin otoksia loputtomasti. Jos raportissa esitetään esimerkiksi venäläistaustaisten työllisten määräksi estimaatti 32 033, on venäläistaustaisten työllisten määrä 95 prosentin todennäköisyydellä välillä 29 491–34 574. Variaatiokerroin on keskivirheen prosenttiosuus estimaatista. Keskivirheen suhteuttaminen estimaatin kokoon poistaa muuttujan mittakaavasta aiheutuvan vaikutuksen. Tämän ansiosta eri muuttujien variaatiokertoimen arvoja tai saman muuttujan variaatiokertoimen arvoja eri osajoukoissa on helpompi verrata keskenään.

Esimerkkejä estimaateista ja niiden luotettavuutta kuvaavista tunnusluvuista on esitetty taulukoissa 4−5. Ne on laskettu yhdistelmäaineistosta, jotta mukaan saadaan myös suomalaistaustaisia koskevat luvut. Estimaattien keskivirheet on laskettu SAS-ympäristössä toimivalla ETOS-valmisohjelmalla, joka on kehitetty Ruotsin tilastovirastossa (Andersson, 2012).

Ulkomaalaistaustaisten työllisyystilanteeseen liittyvät estimaatit ja niiden luotettavuutta kuvaavat tunnusluvut on esitetty taulukossa 4 ja vastaavat suomalaistaustaisten luvut taulukossa 5. Verrattaessa ulkomaalaistaustaisten lukuja suomalaistaustaisen väestön vastaaviin tuloksiin voidaan huomata, että estimaattien luotettavuutta kuvaavat tunnusluvut pienenevät 1) mitä suuremman otoksen pohjalta luvut on laskettu ja 2) mitä suurempaa väestöryhmää luvut kuvaavat.

Taulukko 4

Ulkomaalaistaustaisen väestön työllisyyslukujen estimaatit ja niiden keskivirheet, 95 %:n luottamusvälit sekä variaatiokertoimet (CV)

Taulukko 5

Suomalaistaustaisen väestön työllisyyslukujen estimaatit ja niiden keskivirheet, 95 %:n luottamusvälit sekä variaatiokertoimet (CV)

Väestön ominaisuudet ja tutkimuksessa käytetyt luokitukset

Tutkimuksen kohteena oleva 15–64-vuotias ulkomaalaistaustainen väestö eroaa suomalaistaustaisesta väestöstä jonkin verran demografisilta ominaisuuksiltaan. Tässä luvussa on esitetty joitakin taustatietoja, jotka on hyvä ottaa huomioon tuloksia tulkitessa. Tiedot on laskettu painokertoimia käyttäen UTH-aineistosta (ks. edellinen kappale estimoinnista), johon on yhdistetty rekisteritietoja vuoden 2014 lokakuun väestötietojärjestelmästä. Tiedot saattavat siten poiketa hieman tilastovuoden 2014 virallisista väestötiedoista, jotka perustuvat vuoden vaihteen tilanteeseen.

Ryhmien sukupuolijakauma on varsin tasainen: naisten osuus ulkomaalaistaustaisesta väestöstä on 50 prosenttia ja suomalaistaustaisesta väestöstä 49 prosenttia (kuvio 3). Ryhmien ikäjakaumat sen sijaan poikkeavat toisistaan merkittävästi. Ulkomaalaistaustainen väestö on selvästi nuorempaa kuin suomalaistaustainen väestö. Tämä on tärkeä huomioida analyyseissa, joissa ikä on merkittävä taustatekijä, kuten esimerkiksi terveydentilaa vertailtaessa.

Kuviosta 4 havaitaan niin ikään, että ulkomaalaistaustainen väestö on keskittynyt erittäin vahvasti pääkaupunkiseudulle. Jopa 48 prosenttia ulkomaalaistaustaisista asuu Helsingissä, Espoossa tai Vantaalla, kun suomalaistaustaisesta väestöstä pääkaupunkiseudulla asuu vain 19 prosenttia.

Kuvio 4

Suomalais- ja ulkomaalaistaustaisen 15–64-vuotiaan väestön sukupuoli- ja ikäjakauma sekä alueellinen jakautuminen asuinpaikan mukaan vuonna 2014.

Taulukko 6

Suomalais- ja ulkomaalaistaustaisen 15–64-vuotiaan väestön sukupuoli- ja ikäjakauma sekä alueellinen jakautuminen asuinpaikan mukaan vuonna 2014. Tuhatta henkilöä.

UTH-julkaisujen tuloksissa ulkomaalaistaustainen väestö on luokiteltu seitsemään ryhmään taustamaan mukaan. Luokittelu on välttämätöntä, jotta tuloksia voidaan raportoida myös niiden taustamaiden osalta, joista tutkimukseen vastaajia on vain muutamia henkilöitä. Taustamaa määritellään yleensä henkilön äidin syntymävaltion mukaan. Kuviossa 5 on kuvattu tutkimusta varten tehty maaluokittelu. Entisestä Neuvostoliitosta ja Venäjältä sekä Virosta peräisin olevat henkilöt on erotettu omiksi luokikseen ryhmien suuren koon takia. Loput maat on ryhmitelty ensisijaisesti maantieteellisiin perustein. EU ja Efta maihin on kuitenkin liitetty myös Pohjois-Amerikka, sillä kyseisen ryhmän sosioekonominen tausta vastaa paremmin EU:n väestöä kuin viimeistä luokkaa, joka koostuu lähinnä Latinalaisen Amerikan ja EU:n ulkopuolisen Itä-Euroopan maista.

Kuvio 5

UTH-tutkimuksessa käytetty maaluokitus ja ulkomaalaistaustaisten yleisimmät taustamaat, henkeä.

Eri taustamaaluokkien sukupuolijakauma on varsin erilainen. Esimerkiksi venäläistaustaisista naisia on 62 prosenttia, mutta Lähi-itä- ja Pohjois-Afrikka-taustaisista vain 32 prosenttia (kuvio 6).

Kuvio 6

Ulkomaalaistaustaisen 15–64-vuotiaan väestön sukupuolijakauma taustamaan mukaan vuonna 2014.

Myös ryhmien ikärakenne on erilainen (kuvio 7). Venäläistaustaisista sekä EU-, Efta- ja Pohjois-Amerikka-taustaisista noin 40 prosenttia on vähintään 45-vuotiaita, mutta muista ryhmistä (pois lukien virolaistaustaiset) vain noin 20 prosenttia. Afrikkalaistaustaiset ovat kaikkein nuorimpia. Vastaavat estimaatit on esitetty taulukossa 6.

Kuvio 7

Ulkomaalaistaustaisen 15–64-vuotiaan väestön ikäjakauma taustamaan mukaan vuonna 2014.

Taulukko 7

Ulkomaalaistaustaisen 15–64-vuotiaan väestön sukupuoli- ja ikäjakauma taustamaan mukaan vuonna 2014. Tuhatta henkilöä.

Alueellisen terveys ja hyvinvointi -tutkimuksen (ATH) vertailuaineisto

Alueellista terveys ja hyvinvointi -tutkimusta käytetään UTH-tutkimuksen vertailuaineistona terveyteen ja hyvinvointiin liittyvissä kysymyksissä.

ATH-aineisto on kerätty postikyselyiden avulla maaliskuun 2014 ja maaliskuun 2015 välillä. Kyselyyn vastasi 45 prosenttia otokseen kuuluneista. Aineisto koostuu 11 595 Suomessa asuvan 20−64-vuotiaan henkilön vastauksista. ATH-aineistosta on laskettu vertailuluvut koko Suomen väestön terveyttä ja hyvinvointia kuvaaviin tietoihin, joihin ulkomaalaistaustaisten tietoja verrataan. Näissä vertailuissa myös UTH-aineisto on rajattu vastaavaan 20−64-vuotiaiden ikäryhmään. Heitä on UTH-tutkimuksessa 2 988 henkeä.

ATH-aineiston painokertoimet on muodostettu vastauskatomalliin perustuen samaan tapaan kuin UTH-aineistossa. Tässä mallissa käytettiin seuraavia tietoja: ikä 10-vuotisluokittain, sukupuoli, maakunta, asuinkunnan taajama-aste, siviilisääty kaksiluokkaisena (avioliitossa/ei), lomakkeen vastauskieli (suomi/ruotsi/venäjä/englanti), koulutusaste (kolmiluokkainen: perus-/keski-/korkea-aste).

UTH-aineistoon perustuvissa analyyseissä on käytetty tässä menetelmäselosteessa kuvattuja Tilastokeskuksessa muodostettuja painokertoimia ja ATH-aineiston osalta vastaavia THL:ssä muodostettuja painokertoimia. Väestöosuuksille on laskettu 95 % luottamusvälit otanta-asetelma huomioiden. THL:n artikkeleissa esitettävät luvut ovat ikävakioituja, jotta voidaan vähentää iän vaikutusta väestöryhmien välisiin eroihin tutkittavissa ilmiöissä (indikaattoreissa). Ikävakioinnissa käytettiin mallivakiointia, jossa ikä on vakioitu 10-vuotisikäluokkien mukaan

ATH-tutkimusta on kuvattu yksityiskohtaisemmin THL:n sivuilla