Julkaistu: 12.9.2001
Jollei Haltille niin ainakin Kinttumäelle
Luettelon laatiminen maakuntiemme maantieteellisistä huipuista osoittautui ennakoituakin vaikeammaksi tehtäväksi.
Maakuntien maantieteelliset huiput ovat kiinnostavia paitsi tietokilpailukysymyksinä myös retkikohteina. Aika heikosti ne kuitenkin ovat tiedossa. Itse asiassa esimerkiksi maakuntien korkeimmista kohdista jotkut on määritetty vasta viime kuukausien aikana, sen jälkeen kun erikoissuunnittelija Kai Enkama alkoi tarkastella kuukausittain maantieteellisiä teemoja Tietoajassa.
- Kohoumamme eivät ehkä vaatimattomuuttaan ole herättäneet riittävää kiinnostusta, Enkama toteaa.
Enkama tiesikin tehtävän haasteelliseksi, koska valmiita lähteitä ei ollut olemassa, ja käytettävissä olevatkin tiedot olivat kovin puutteellisia ja ristiriitaisia. Mutta maakuntien korkeimpien kohtien luetteleminen osoittautuikin vielä paljon ennakoitua hankalammaksi.
- Erityisen vaikeiksi tapauksiksi muodostuivat Itä-Uusimaa ja Kanta-Häme.
Itä-Uudenmaan korkeimman kohdan, Kinttumäen (108 m), löytämiseen tarvittiin maakuntaliiton aktiivista panostusta, eikä Kanta-Hämeen korkeinta kohtaa ilmeisesti saada lainkaan selville ilman tarkempaa maastomittausta. Mainittujen Mustanlamminkallioiden todellinen korkeus kun ei ole tiedossa, vaan se on noteerattu korkeuskäyristä 190-195 metriksi. Sittemmin on löytynyt varteenotettava haastaja, niin ikään Lammilta, Niinimäenselänmaa, jonka tarkka korkeuslukema on 191,3 metriä.
- Siis kumpi todellisuudessa on Kanta-Hämeen korkein kohta? Toivoisi alueella viriävän sen verran luontaista uteliaisuutta, että mittauttaisivat tarkemmin nuo Mustanlamminkalliot, Enkama toivoo.
| Maantieteellisiä tietoja maakunnittain | ||||
| maakunta | korkein kohta | suurin järvi | ||
| nimi | m | nimi | km2 | |
| Ahvenanmaa | Orrdalsklint | 129 | östra och Västra Kyrksundet | 3 |
| Etelä-Karjala | Haukkavuori | 171 | Saimaa | 1 147 |
| Etelä-Pohjanmaa | Raitamäki | 240 | Lappajärvi | 141 |
| Etelä-Savo | Paukkulanmäki | 225 | Haukivesi | 620 |
| Itä-Uusimaa | Kinttumäki | 108 | Tammijärvi | 13 |
| Kainuu | Iso Tuomivaara | 387 | Oulujärvi | 893 |
| Kanta-Häme | Niinimäenselänmaa | 191 | Vanajavesi | 179 |
| Keski-Pohjanmaa | Salmelanharju | 219 | Lestijärvi | 65 |
| Keski-Suomi | Kiiskilänmäki | 269 | Päijänne | 1 054 |
| Kymenlaakso | Ukkosvuori | 159 | Vuohijärvi | 86 |
| Lappi | Halti | 1 328 | Inarijärvi | 1 102 |
| Pirkanmaa | Vieruvuori | 225 | Näsijärvi | 265 |
| Pohjanmaa | Pyhävuori | 130 | Hinjärv 1) | 8 |
| Pohjois-Karjala | Koli | 347 | Pielinen | 868 |
| Pohjois-Pohjanmaa | Valtavaara | 492 | Pyhäjärvi | 126 |
| Pohjois-Savo | Maaselänmäki | 318 | Kallavesi | 513 |
| Päijät-Häme | Tiirismaa | 223 | Päijänne | 1 054 |
| Satakunta | Soininharju | 185 | Pyhäjärvi | 154 |
| Uusimaa | Loukkumäki | 174 | Lohjanjärvi | 89 |
| Varsinais-Suomi | Särämäki | 164 | Pyhäjärvi | 154 |
| Maantieteellisiä tietoja maakunnittain | ||||
| maakunta | suurin saari | pisin joki | ||
| nimi | km2 | nimi | km | |
| Ahvenanmaa | Ahvenanmanner | 685 | - | - |
| Etelä-Karjala | äitsaari | 74 | Vuoksi | 13 |
| Etelä-Pohjanmaa | Kärnänsaari | 13 | Lapuanjoki | 147 |
| Etelä-Savo | Sääminginsalo | 1 069 | Konnusjoki | 20 |
| Itä-Uusimaa | Vessölandet | 52 | Porvoonjoki | 130 |
| Kainuu | Manamansalo | 76 | Kiehimänjoki | 105 |
| Kanta-Häme | Retulansaari | 2 | Loimijoki | 114 |
| Keski-Pohjanmaa | öja | 90 | Perhonjoki | 155 |
| Keski-Suomi | Judinsalo | 25 | Jämsänjoki | 60 |
| Kymenlaakso | Munapirtti | 22 | Kymijoki | 180 |
| Lappi | Mahlatti | 21 | Kemijoki | 483 |
| Pirkanmaa | Salonsaari | 7 | Kokemäenjoki | 150 |
| Pohjanmaa | Raippaluoto | 160 | Kyrönjoki | 127 |
| Pohjois-Karjala | Oravisalo | 49 | Lieksanjoki | 132 |
| Pohjois-Pohjanmaa | Hailuoto | 195 | Iijoki | 330 |
| Pohjois-Savo | Soisalo | 1 638 | Keyritynjoki | 85 |
| Päijät-Häme | Virmailansaari | 35 | Porvoonjoki | 130 |
| Satakunta | Kiettare | 18 | Karvianjoki | 110 |
| Uusimaa | Lohjansaari | 20 | Vantaa | 101 |
| Varsinais-Suomi | Kemiönsaari | 524 | Paimionjoki | 105 |
| 1) Epävirallisesti suurin järvi on Luodonjärvi, 68 km2, joka kuitenkin on merestä padottu makeanveden allas. Huom! Tilastoon on merkitty kunkin kohteen kokonaispinta-ala tai -pituus, vaikka vain osa siitä kuuluisi kyseiseen maakuntaan. |
||||
Lista maakuntiemme korkeimmista kohdista herätti yllättävän suurta mielenkiintoa mediassa. Moni lehti teki jutun maakuntansa korkeimmasta kohdasta, Helsingin Sanomat julkaisi jopa kokonaisen kesäsarjan, jossa käytiin kaikilla kahdellakymmenellä huipulla. Tämä sekä jo matkan varrella kertynyt palaute innostivat Enkamaa laajentamaan valikoimaa. Mitkä olisivat maakuntiemme suurimmat järvet, laajimmat saaret ja pisimmät joet? Näistä oli olemassa jos vieläkin puutteellisempaa ennakkotietoa. Tuloksena ponnisteluista syntyi oheinen taulukko, josta kohoumien lisäksi löytyvät kunkin maakuntamme suurin järvi, suurin saari ja pisin joki.
Siirryttäessä kohoumista muihin maantieteellisiin elementteihin törmätään uuteen ongelmaan: saari, järvi tai joki voi sijaita useamman maakunnan alueella. Taulukon kokoamisessa on kohteeksi valittu se, joka joko kokonaan tai maakuntaan kuuluvalta osuudeltaan on tilastoykkönen. Erityisen pulmalliseksi muodostui eräiden jokien valinta. Tiedoissa ilmenneiden puutteellisuuksien vuoksi taulukkoon on merkitty aina kohteen kokonaispituus tai -pinta-ala, koska vain harvoissa tapauksissa oli erikseen selvillä maakunnittaisia osuuksia.
- Edellä kuvatun periaatteen pohjalta esimerkiksi Kokemäenjoki on kyllä Pirkanmaan pisin joki muttei, kuten ehkä luonnollisemmalta tuntuisi, enää Satakunnan pisin joki, vaan sen edelle menee pituudessa Karvianjoki. Vastaavasti Kyrönjoki ohittaa Pohjanmaan maakunnassa Närpiönjoen tai ähtävänjoen ja Loimijoki Kanta-Hämeessä Hiidenjoen tai Puujoen.
Toisaalta sama kohde voi olla useamman maakunnan ykkönen. Näin Porvoonjoki on sekä Päijät-Hämeen että Itä-Uudenmaan pisin joki, Päijänne sekä Keski-Suomen että Päijät-Hämeen suurin järvi ja vastaavasti Pyhäjärvi sekä Satakunnan että Varsinais-Suomen suurin järvi.
Järvi-Suomessa vähän jokia
Maakuntiemme luonnonmaantieteellisesti usein keinotekoiset rajat tai muut erityispiirteet tuovat esiin lukuisia erikoisuuksia, jopa yllätyksiä.
Ahvenanmaalla, ruotsiksi åland (= jokimaa), ei ole ainuttakaan jokea. Myös runsasvetisissä maakunnissamme joet ovat vähissä. Etelä-Savon pisin joki Konnusjoki, jonka pituus on vain 19,5 kilometriä, löytyi vasta paikkakunnittaisessa analyysissä Juvalta.
Myös suurimpien saarten paikkaa veikkaisi helposti väärin. Uudenmaan suurin saari ei sijaitsekaan meressä, se on Lohjansaari Lohjanjärvessä. Myöskään Satakunnan suurin saari ei ole merensaari, vaikkapa Eurajoen Olkiluoto, vaan Kiettare Kokemäenjoessa.
Etelä-Savon suurin saari Sääminginsalo tunnustettiin vasta tänä vuonna ylipäätään saareksi, Suomen toiseksi suurimmaksi sellaiseksi (ks. Tietoaika 6/2001, s. 9). Kaiken kaikkiaan maakuntiemme suurimmista saarista kolmetoista sijaitsee sisävesissä ja seitsemän meressä.
Tilastollisia ääripäitä taulukossa edustavat järvien osalta Etelä-Karjalan Saimaa (1 147 km2) ja Ahvenanmaan östra ja Västra Kyrksundet (3 km2), saarien osalta Pohjois-Savon Soisalo (1 638 km2) ja Kanta-Hämeen Retulansaari (2 km2) Vanajavedessä sekä jokien osalta Lapin Kemijoki (483 km) ja joettoman Ahvenanmaan jälkeen Etelä-Karjalan Vuoksi (13 km). Viimeksi mainitusta tosin valtaosa virtaa Venäjän puolella.
Tässä ensi kertaa Kai Enkaman laatima kattava lista maakuntiemme korkeimmista kohoumista, suurimmista järvistä ja saarista sekä pisimmistä joista. Jos ruskavaellus Haltille ei tänä syksynä järjesty, voi listan mukaan suunnata edes Loukkumäelle tai Vieruvuorelle.
- JK
Päivitetty 12.9.2001
Lisätietoja:sähköposti: tietoaika@tilastokeskus.fi