Väki vähenee luovutetuilla alueilla

Venäjällä toteutettiin vuoden 2002 lokakuussa ensimmäinen väestönlaskenta sitten Neuvostoliiton hajoamisen. Sen mukaan Suomen Neuvostoliitolle 1944 luovuttamilla alueilla asui 423 300 henkeä. Edellisessä, vuoden 1989 tammikuun laskennassa asukkaita oli 449 200. Kolmessatoista vuodessa on tapahtunut vähennystä 25 900 henkeä eli 5,8 prosenttia.

Suomen Neuvostoliitolle luovuttamista alueista Laatokan Karjala kuuluu nykyisin Karjalan tasavaltaan, sen Sortavalan, Pitkärannan, Suojärven ja Lahdenpohjan piireihin. Karjalan kannas kuuluu Leningradin alueeseen, sen Viipurin ja Priozjorskin piireihin, sekä osaksi myös Pietarin kaupunkiin, Kurortnyin hallintopiiriin. Sallan-Kuusamon alueen eteläosa puolestaan kuuluu Karjalan tasavallan Louhin piiriin ja pohjoisosa Murmanskin alueen Kantalahden kaupunkipiiriin. Petsamo muodostaa Murmanskin alueen Petšengan piiriin.

Luovutettujen alueiden väestö 1939-2002

alue	väkiluku				muutos-%
	1939	1989	1997	2002	1939-2002	1989-2002
Petsamo	5 100	59 400	47 800	46 400	809,8	-21,9
Salla-Kuusamo	5 400	6 900	..	7 200	33,3	4,3
Laatokan Karjala	151 300	105 400	103 800	95 600	-36,8	-9,3
Karjalan kannas	295 900	277 500	287 300	274 100	-7,4	-1,2
Luovutettu Karjala yhteensä	447 200	382 900	391 100	369 800	-17,3	-3,4
Luovutetut alueet yhteensä	457 700	449 200	438 900¹⁾	423 300	-6,4	-5,8
¹⁾Pois lukien Sallan-Kuusamon alue, jonka väkilukua ei ollut käytettävissä

Suurimmat kaupungit ja kauppalat (suluissa perustamisvuosi)

	väkiluku				muutos-%
	1939	1989	1997	2002	1989-2002	1997-2002
Viipuri (1293)	74 400	80 900	81 200	79 200	-2,1	-2,5
Sortavala (1783)	4 700	22 600	21 400	21 100	-6,6	-1,4
Käkisalmi (Priozjorsk, 1295)	5 100	20 600	20 400	20 500	-0,5	0,5
Zapoljarnyi (1963)	-	23 600	20 200	18 600	-21,2	-7,9
Nikel (Kolosjoki; kauppala 1945)	-	21 800	17 900	16 500	-24,3	-7,8
Enso (Svetogorsk, 1940)	-	15 600	15 500	15 700	0,6	1,3
Pitkäranta (1940)	-	14 400	14 600	13 300	-7,6	-8,9
Terijoki (Zelenogorsk, 1946)	-	13 000	13 600	12 100	-6,9	-11
Suojärvi (1940)	-	11 800	11 500	11 600	-1,7	0,9
Raivola (Roštšino, kauppala 1959)	-	8 400	8 500	9 400	11,9	10,6
Lahdenpohja (1945)	1 800	10 400	10 500	8 800	-15,4	-16,2

Luovutetuilla alueilla on nykyisin 12 kaupunkia ja 10 kauppalaa (Suomeen kuuluessaan 3 + 2). Selkeästi suurin kaupunki on Viipuri. Muita Karjalan kannaksen kaupunkeja ovat Käkisalmi (venäjäksi Priozjorsk), Enso (Svetogorsk), Terijoki (Zelenogorsk), Koivisto (Primorsk), Antrea (Kamennogorsk) ja Uuras (Vysotsk) sekä Laatokan Karjalassa Sortavala, Pitkäranta, Suojärvi ja Lahdenpohja. Kahdestoista kaupunki on Petsamon Zapoljarnyi. Suurimmat kauppalat ovat Petsamon Nikel (Kolosjoki) ja Kannaksen Raivola (Roštšino).

Karjalan muuttotappio noussut suurimmaksi

Luovutettujen alueiden nykyväestöä on tarkasteltu Tietoajassa aiemmin vuoden 1989 väestönlaskennan pohjalta kahteen otteeseen: marraskuussa 1992 ja laajemmin helmikuussa 1993. Tarkastelun varsinainen uutinen oli, että Suomen Neuvostoliitolle luovuttamilla alueilla asui huomattavasti luultua enemmän väkeä eli noin 450 000. Määrä oli jokseenkin sama kuin vuonna 1939, jolloin alueet kuuluivat Suomeen. Tällöin asukkaita oli 458 000.

Toinen tarkasteluajankohta osuu vuodelle 1997, jolloin muutos vuodesta 1989 ei ollut kovinkaan suuri - asukkaita oli edelleen yli 440 000. Runsaat 390 000 asui luovutetussa Karjalassa ja noin 48 000 Petsamossa. Alueelliset muutoserot olivat kuitenkin huomattavat ja heijastivat Venäjän luoteisosien voimakasta muuttoliikettä kohti etelää. Petsamon alue menetti kaivostoiminnan taannuttua peräti viidenneksen asukkaistaan. Luovutetussa Karjalassa väki väheni Laatokan Karjalassa, mutta kasvoi Pietarin suotuisamman talouskehityksen ansiosta Kannaksella ja nimenomaan sen maaseudulla. Myös Viipurin asukasluku oli tuolloin hienoisessa nousussa.

Viidessä vuodessa eli vuodesta 1997 vuoteen 2002 väestönmuutokset luovutetuilla alueilla näyttävät ikään kuin kääntyneen päälaelleen. Nyt suurinta muuttotappio on ollut luovutetussa Karjalassa ja pienintä Petsamossa. Karjalassa väestökato on koetellut erityisesti Laatokan Karjalaa mutta myös Kannasta aina Viipuria ja Pietarin esikaupunkialueita myöten. Viimeksi mainitulla esimerkiksi Terijoen asukasluku väheni vuosina 1997-2002 toistakymmentä prosenttia.

Poikkeuksen negatiivisessa väestökehityksessä muodostaa Sallan-Kuusamon alue, jonka väkiluku kasvoi vuosina 1989-2002 runsaat neljä prosenttia. Selitys löytyy sotilastukikohtana toimivasta Alakurtin kylästä, jonne alueen väestö on keskittynyt. Vuonna 1989 Alakurtissa asui 6 349 henkeä ja viittä vuotta myöhemmin 6 671.

Kai Enkama
Tilastokirjasto

Päivitetty 3.3.2005