Julkaistu: 21.5.2003

Väestön ikääntyminen on suhteellista

Eipä taida mennä päivääkään, ettei julkisuudessa puhuta väestön ikääntymisestä ja sen seurauksista. On vihdoin havahduttu sen tosiasian eteen, että muutaman vuoden kuluttua Suomessa jää eläkkeelle huomattavasti enemmän ihmisiä kuin aikaisemmin, ja tuo eläkkeelle jääminen saa voimakkaan taloudellisen kasvun vuosina luodun eläkepolitiikkamme perustan horjumaan - tosin ei kaatumaan.

Väestön ikääntymistä voidaan tietysti tarkastella yksilön tai koko väestön kannalta. Väestötieteessä ikääntymisellä tarkoitetaan yleensä koko väestössä tapahtuvaa ilmiötä, jossa eläkeikäistä väestön määrää verrataan muuhun väestöön - lasten ja työikäisten määrään. Näin väestön ikääntymiseen vaikuttaa väestön ikärakenne. Ikärakenteen kehitykseen vaikuttaa taas minkälainen on - ja on ollut - syntyvyyden, kuolevuuden ja muuttoliikkeen kehitys.

Kun tarkastellaan Suomen ikärakennetta, syntyvyyden kehitys on ollut ratkaiseva. Sodan jälkeen syntyneet suuret ikäluokat ovat jatkuvasti näkyneet kupruna ikäpyramidissa. 1970-luvulta alkaen ikäluokat ovat olleet lähes samankokoisia, kun hedelmällisyys on ollut väestön uusiutumistason alapuolella. Lisäksi ihmisille on tullut toisen maailmansodan jälkeen tilastollista elinaikaa lisää lähes 16 vuotta! Nämä kaikki tekijät ovat osaltaan vaikuttaneet väestön ikääntymiseen.

Yleinen tapa on jakaa väestö iän mukaan kolmeen pääryhmään:

  1. Lapset, joita ovat 0-14-vuotiaat
  2. Työikäiset, joita ovat 15-64- vuotiaat
  3. Vanhukset, joita ovat kaikki 65 vuotta täyttäneet

Tällä ikäluokituksella pyritään kuvaamaan lähinnä väestön jakautumista työssäkäyviin ja muihin. On selvää, että ikäjaotus ei vastaa täysin todellista tilannetta. Osa väestöstä opiskelee vielä kahdenkymmenen vuoden iässä. Työikäisiin kuuluu paljon sellaista väkeä, joka ei ole työssä, ja monet eläkeikäiset jatkavat vielä työuraansa 65. ikävuoden jälkeen.

Ikäluokitus on kuitenkin käyttökelpoinen vertailtaessa ikärakenteen muutoksia ajallisesti sekä alueita toisiinsa.

Väestön ikääntymistä voidaan tarkastella seuraavasti:

  1. Verrataan yli 65-vuotiaiden osuutta koko väestöön, ja kun tuo vanhusten suhteellinen osuus kasvaa, puhutaan ikääntymisestä. Esimerkiksi Suomessa vuonna 2000 oli yli 65-vuotiaiden osuus koko väestöstä 15,0 prosenttia. Vuonna 2030 se kasvaa 26,3 prosenttiin. Näin joka neljäs Suomessa asuva olisi tuolloin vanhus.
  2. Kun 65-vuotiaiden absoluuttinen määrä kasvaa, puhutaan ikääntymisestä. Kun vuonna 2000 Suomessa asui 777 200 yli 65-vuotiasta, niin vuonna 2030 heidän määränsä nousee jo 1 389 100:aan, mikä on 611 900 yli 65-vuotiasta lisää.
  3. Kun tarkastellaan 65-vuotiaiden määrän prosentuaalista kasvua, puhutaan ikääntymisestä. Vuodesta 2000 vuoteen 2030 yli 65-vuotiaiden määrä kasvaa 78,7 prosenttia.

Italia iäkkäin

Japanilaiset elävät tällä hetkellä pisimpään, mutta he ovat kuitenkin vasta kolmanneksi iäkkäin kansa - tosin ero "voittajiin" ei ole suuri. Italian, maailman iäkkäimmän kansan, titteliin vaikuttaa eniten syntyvyyden alhaisuus, kuten muissakin harmaantuvissa maissa. Toiseksi iäkkäin kansa on Kreikka, jossa syntyvyys on pitkään ollut maailman alhaisimpia. Joka tapauksessa näissä maissa on suhteellisesti eniten vanhuksia koko väestöstä. Niiden ikärakenteen sanotaan olevan vanhan.

Maailman iäkkäimmät maat vuosina 2000-2002
Yli 65-vuotiaiden osuus (%) koko väestöstä

Italia 18,6
Kreikka 18,1
Japani 18,0
Ruotsi 17,3
Belgia 17,1
Saksa 17,0
Bulgaria 16,9
Ranska 16,3
Britannia 15,8
Portugali 15,8
Latvia 15,6
Sveitsi 15,5
Itävalta 15,4
Kroatia 15,4
Suomi 15,2

Nuorimmat väestöt löytyvät korkean syntyvyyden alueelta Afrikasta ja siirtotyöväkeä ottaneista Arabian niemimaan valtioista. Nuorin kansa on Uganda. Tosin ugandalaisten tilastollinen elinaika on maailman alhaisimpia - sekä miehillä että naisilla noin 44 vuotta. Näin ikääntyminen on maailman alhaisinta.

Yli 65-vuotiaiden määrän kasvu (%) vuosina 2000-2020

kuva

Suomi ikääntyy nopeimmin

Suomessa ikääntyminen on voimakkaammillaan seuraavat 20 vuotta. Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuoteen 2020 mennessä nykyisistä EU-maista ikääntyvät tasatahtiin Suomen ja Hollannin väestöt. Yli 65-vuotiaiden määrä kasvaa näissä maissa yli 50 prosenttia. Hyvänä kolmosena tulee Irlanti. Sen sijaan Britanniassa ja Välimeren maissa yli 65-vuotiaiden määrän kasvu on seuraavat 20 vuotta hitaampaa kuin muualla - Italia ja Kreikkahan tosin ovat jo tällä hetkellä maailman iäkkäimpiä valtiota.

Päivitetty 21.5.2003

Lisätietoja:
sähköposti: tietoaika@tilastokeskus.fi