Kuka on ulkomaalainen?

Suomen väestönkehitykseen vaikutti 1990-luvulla merkittävästi siirtolaisuus. Perinteinen maahanmuutto Ruotsista jatkui entisellään. Sieltä muutti vuosittain noin 3 000 paluumuuttajaa takaisin Suomeen - osa Ruotsissa syntyneinä ja osa Ruotsin kansalaisina.

Neuvostoliiton romahtaminen, Somalian sisällissota ja Jugoslavian tilanteen kärjistyminen aina sotatilaan asti vaikutti myös ulkomaan kansalaisten muuttamiseen joko paluumuuttajina tai pakolaisina Suomeen. Suomi olikin muutamina 1990-luvun alkuvuosina suhteellisesti eniten ulkomaalaisväestöä ottava maa Euroopassa. Muutaman tuhannen henkilön muutto vuodessa Suomeen nosti meidät tilaston kärkeen. Tosin tuolloin ulkomaalaisväestömme määrä oli pienin läntisen Euroopan maista.

Ulkomaalaistaustainen väestö kansalaisuuden, syntymämaan ja kielen mukaan vuosina 1991, 1997 ja 2003 (tuhansina)

Ulkomaalaiset väestötilastossa

Ulkomaalaisen määritelmä kansalaisuuslaissa (16.5.2003/359) on selkeä: ulkomaalaisella tarkoitetaan henkilöä, joka ei ole Suomen kansalainen (2§). Tätä määritelmää myös tilastontekijä käyttää. Väestö jaetaan Suomen kansalaisiin ja ulkomaan kansalaisiin.

Ulkomaan kansalainen, jolla on useampia kansalaisuuksia, tulee tilastoon sen maan kansalaisena, jonka passilla hän on maahan tullut. Jos henkilöllä on useampia kansalaisuuksia, joista yksi on Suomen kansalaisuus, tulee hän tilastoon Suomen kansalaisena.

Suomen kansalaisuus yhä useammalle

Tällä hetkellä Suomessa asuu lähes 42 000 sellaista henkilöä, jotka ovat saaneet Suomen kansalaisuuden. Yli puolet oli saanut Suomen kansalaisuuden vuosina 1991-2002.

Eniten Suomen kansalaisuuksia ovat saaneet Venäjän (ja entisen Neuvostoliiton ) kansalaiset (4 774), sitten Somalian kansalaiset (2 469), Viron kansalaiset (1 655), Vietnamin kansalaiset (1 422) ja Ruotsin kansalaiset (1 034).

Ulkomaalaistaustainen väestö

Kun julkaistaan tilastoa kansalaisuuden mukaan, niin täytyy muistaa, että siihen eivät sisälly ne henkilöt, jotka ovat saaneet Suomen kansalaisuuden. Mikä luku olisi sitten paras kuvaamaan sitä väestönosaa, joka on peräisin ulkomailta? Tätä väestönosaa voitaisiin kutsua ulkomaalaistaustaiseksi väestöksi.

Monenteenko polveen henkilö sitten on ulkomaalaistaustainen? Sitä on vaikea määritellä. Alkuperältään ulkomaalaisen lapset ovat selkeästi myös ulkomaalaistaustaisia. Mutta monenteen polveen tällaisen henkilön jälkeläisiä voidaan kutsua ulkomaalaistaustaiseksi - varsinkin silloin, jos he menevät alkuperältään Suomen kansalaisten kanssa naimisiin.

Suomessa tätä pohdintaa ei ole vielä tarvinnut käydä, sillä meidän toisen polven ulkomaalaistaustainen väestömme on vielä pieni - mutta se lisääntyy tulevaisuudessa.

Kansalaisuus, syntymämaa ja kieli

Suomen väestötilastosta on kolme tapaa saada selville ulkomaalaistaustainen väestö. Kansalaisuustieto ei enää täysin kerro muuta kuin sen ulkomaalaisten määrän, joista myös kansalaisuuslaissa säädetään. Nyt kuitenkin yhä useampi ulkomaan kansalainen on saanut Suomen kansalaisuuden.

Toinen tapa kuvata ulkomaalaistaustaista väestöä on tarkastella heitä syntymämaan mukaan. Sekään ei anna täydellistä kuvaa ulkomaalaistaustaisesta väestöstä, koska siihen sisältyy paljon paluumuuttajia, jotka ovat joko (a) Suomen kansalaisia, (b) ottaneet muun maan kansalaisuuden tai (c) heidän vanhemmista ainakin toinen on ollut Suomen kansalainen.

Varsinkin suurin osa Ruotsin kansalaisista on niin sanottuja paluumuuttajia, jotka ovat itse tai heidän vanhempansa ovat muuttaneet Suomesta Suomen kansalaisina. Esimerkiksi vuonna 2003 Ruotsista muutti Suomeen yli 3 000 henkilöä, joista yli 10 prosenttia oli Ruotsissa syntyneitä Suomen kansalaisia.

Toinen ongelma syntymämaan käytössä kuvaamaan yksittäisessä maassa syntyneitä ovat 1990-luvulla itsenäistyneet maat. Neuvostoliiton ja Jugoslavian hajottua suurin osa uusien valtioiden asukkaista on syntynyt entisessä Neuvostoliitossa ja entisessä Jugoslaviassa. Osa Suomessa asuvista virolaisista on syntynyt entisessä Neuvostoliitossa, joten kaikkia Viron alueella syntyneitä ei saada syntymämaatilastosta.

Kolmas - ehkä paras - ulkomaalaistaustaista väestöä koskeva tieto on henkilön kieli eli vieraskielisten määrä. Kielitieto ei ehkä niin helposti vuosien mittaan muutu. Esimerkiksi vuonna 2003 Suomessa asui 4 642 Somalian kansalaista. Nämä ovat ulkomaalaislain määrittelemiä ulkomaalaisia. Syntymämaana Somalia oli 4 700:lla. Sen sijaan somalia puhui 7 777 henkilöä. Kun Suomessa on syntynyt lähes 2 800 Somalian kansalaista, niin tuo kielitieto kuvaa parhaiten sitä väestönosaa, joka on taustaltaan somalialainen.

Kansalaisuus ja kansallisuus usein sekoitetaan käsitteinä. Kansallisuudella tarkoitetaan yhteisten historiallisten vaiheiden tuloksena syntyneen ryhmän jäsenyyttä. Tällainen ryhmä voi kieleltään tai kulttuuriltaan erota muusta alueella asuvasta väestöstä. Usein tällaista ryhmää kutsutaan etniseksi ryhmäksi tai etniseksi vähemmistöksi.

Mauri Nieminen

Päivitetty 4.7.2004